Kielletty kirja "Suomen tie EUn jäseneksi" KUO 32.51

Lukija

Antti Kuosmasen kirja:
"Suomen tie EUn jäseneksi"
32.51 (FIN) KUO
Ultima Thule (1999)

on ollut saatavissa myös Suomessa kirjastosta, mutta painoksen myynnistä poistamisen vuoksi sitä ei ole enää voinut saada Suomessa luettavakseen.

Kirja on kuitenkin tästä huolimatta kaksi vuotta myöhemmin, 2001, kustannettu englanniksi "Finland's journey to the European Union" ISBN -numerolla 90-6779-154-7 (nidottu), 319 sivua.

Erona suomenkieliseen alkuperäisteokseen on se, että siihen on kirjoittanut kommenttinsa Frank Bollen ja Nicolaides Phedon.

Kirjaa ovat käyttäneet mm. puolalaiset EU-jäsenyysneuvottelujaan varten oppikirjana siitä, miten EUssa toimitaan eli EUssa se on aivan julkinen ja vapaasti saatavilla oleva kirja englannin kielellä.

Se on "kielletty" kirja ainoastaan vain alkukielellään suomeksi, koska painos poistettiin myynnistä.

Kirja kuitenkin oli jo ehditty luetteloida ja ottaa kirjaston kokoelmiin, mistä sitä ei saa enää lainata, ei suomen eikä englanninkielisenä, vaikka se on vapaasti myynnissä EUssa englanninkielisenä.

Kirja on opiskelijoiden lainattavissa mm. Valladolidin yliopiston kirjastossa espanjalaisella luokitusnumerolla 11.33.
http://www.cdoce.uva.es/

Kirjan ehkä voisi saada yliopistojen kirjastojen kautta kaukolainana.

54

5229

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Toivo

      Kiitos kun ilmoitit.
      Niille, jotka haluavat tietää Suomen EU-historiasta muutakin kuin virallisen "totuuden", voi lisäksi suositella Hakalehdon teoksia "Itsenäisyys vaarassa" ja "EU-kaappaus" sekä Hakalehdon ja Karhun teosta "Epäluottamuslause hallituksen EU-politiikalle".
      Niitä löytyy ainakin joistakin kirjastoista.

      • Bongaaja

        Voisiko joku laatia luettelon niistä hyvinvarustetuista kirjastoista, mistä kirjan saa?

        Olisi varmaan pohjalaisillekin mukava tilata kirjaa kaukolaunana Seinäjoen kirjaston kautta, mitä he eivät omasta kirjastostaan saa, vaikka se olisikin otettu sen kokoelmiin jo kolme vuotta sitten.

        Jutun voisi varmaan myydä jollekin brittiläiselle skandaalilehdelle, joka herkuttelee eurokriittisyydellä.

        Lisäksi sen voisi julkaista Suomessa. Ensiksi kuitenkin kannattaisi lähettää Maaseudun Tulevaisuuteen yleisönosastokirjoitus, koska tuhotun suomenkielisen painoksen alkuperäiskappaleen uskotaan olevan Suomenmaan entisellä päätoimittajalla ja Maaseudun Tulevaisuuden nykyisellä päätoimittajalla, Lauri Kontrolla.

        Varmaan se on myös Suomenmaan päätoimittaja Juho Maunolla ja Ilkan päätoimittajalla Kari Hokkasella.

        Kun nämä kaikki kolme lehteä ovat ensiksi kieltäytyneet julkaisemasta asiaa koskevaa yleisönosastokirjoitusta, voidaan sensuurin aikaansaaneet tahot osoittaa paremmin.


      • Jerry Falwell
        Bongaaja kirjoitti:

        Voisiko joku laatia luettelon niistä hyvinvarustetuista kirjastoista, mistä kirjan saa?

        Olisi varmaan pohjalaisillekin mukava tilata kirjaa kaukolaunana Seinäjoen kirjaston kautta, mitä he eivät omasta kirjastostaan saa, vaikka se olisikin otettu sen kokoelmiin jo kolme vuotta sitten.

        Jutun voisi varmaan myydä jollekin brittiläiselle skandaalilehdelle, joka herkuttelee eurokriittisyydellä.

        Lisäksi sen voisi julkaista Suomessa. Ensiksi kuitenkin kannattaisi lähettää Maaseudun Tulevaisuuteen yleisönosastokirjoitus, koska tuhotun suomenkielisen painoksen alkuperäiskappaleen uskotaan olevan Suomenmaan entisellä päätoimittajalla ja Maaseudun Tulevaisuuden nykyisellä päätoimittajalla, Lauri Kontrolla.

        Varmaan se on myös Suomenmaan päätoimittaja Juho Maunolla ja Ilkan päätoimittajalla Kari Hokkasella.

        Kun nämä kaikki kolme lehteä ovat ensiksi kieltäytyneet julkaisemasta asiaa koskevaa yleisönosastokirjoitusta, voidaan sensuurin aikaansaaneet tahot osoittaa paremmin.

        lähimpään kirjastoon ja tilaat sieltä. Seinäjöen kirjastoa kannattaa käyttää vain jos sattuu asumaan siellä.


      • Jorma Jaakkola
        Bongaaja kirjoitti:

        Voisiko joku laatia luettelon niistä hyvinvarustetuista kirjastoista, mistä kirjan saa?

        Olisi varmaan pohjalaisillekin mukava tilata kirjaa kaukolaunana Seinäjoen kirjaston kautta, mitä he eivät omasta kirjastostaan saa, vaikka se olisikin otettu sen kokoelmiin jo kolme vuotta sitten.

        Jutun voisi varmaan myydä jollekin brittiläiselle skandaalilehdelle, joka herkuttelee eurokriittisyydellä.

        Lisäksi sen voisi julkaista Suomessa. Ensiksi kuitenkin kannattaisi lähettää Maaseudun Tulevaisuuteen yleisönosastokirjoitus, koska tuhotun suomenkielisen painoksen alkuperäiskappaleen uskotaan olevan Suomenmaan entisellä päätoimittajalla ja Maaseudun Tulevaisuuden nykyisellä päätoimittajalla, Lauri Kontrolla.

        Varmaan se on myös Suomenmaan päätoimittaja Juho Maunolla ja Ilkan päätoimittajalla Kari Hokkasella.

        Kun nämä kaikki kolme lehteä ovat ensiksi kieltäytyneet julkaisemasta asiaa koskevaa yleisönosastokirjoitusta, voidaan sensuurin aikaansaaneet tahot osoittaa paremmin.

        Suomenkielinen Kuosmasen kirja on todellakin Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontron kirjahyllyssä! Kontro sanoi minulle, että ei kirjaa tuhottu ole, koska hänelläkin on sellainen.

        Samoin MTK:n viljelypuolen johtaja Markku Suojasen Satakunnan Kansalle joulukuussa 2003 Kokemäellä antaman tiedon mukaan suomenkielinen kirja on MTK:n tietopalvelussa.

        Viljelijä ei kuitenkaan saa lukea kirjaa.

        Kokemuksesta voin sanoa, että Lauri Kontro ei päästä Kuosmasen kirjaan liittyviä kirjoituksia Maaseudun Tulevaisuuteen.


        En usko, että Suomenmaan Maunolla ja Ilkan Hokkasella olisi kirjaa.
        Mutta tiedän, että Lallin päätoimittaja Kim Huovinlahdella on kopiot.


        Sensuurin ymmärtää, koska Lauri Kontro ja Suomenmaan päätoimittaja Juha Mauno ja huijauksen tehneet Esa Härmälä ja Esko Aho ovat opisteluluaikaisia kavereita.

        Kaiken takana ei kuitenkaan ole keskustahuijareiden suojelu, vaan presidenttien, Koiviston ja Ahtisaaren tekemän maanpetoksellisuuden varjelu.


    • Maisa

      on ollut mielenkiinnon kohteena viimevuosina ainakin nettipalstoilla ja taisivat kansikuvaa vilauttaa TV:ssäkin jonkun jutun yhteydessä...

      En ymmärrä, miksi se kirja määrättiin tuhottavaksi? Keneltä käsky kävi?

      Sensuuri taitaa olla pitemmällä kuin arvaammekaan.

      - Suomalaisuutta ei voi tuhota, vaikka poltettavaksi määrättäisiin täältä kaikki kirjat.

      - Tämä karu maa on meille rakas ja meillä yhtenäisenä kansana on vastuu toinen toisistamme ...
      jaamme saman kohtalon - suomalaisina. Voimia jokaiselle!

      • Jerry Falwell

        kysyä suoraan Kuosmaselta? [email protected]

        >En ymmärrä, miksi se kirja määrättiin
        >tuhottavaksi? Keneltä käsky kävi?


      • Lukija
        Jerry Falwell kirjoitti:

        kysyä suoraan Kuosmaselta? [email protected]

        >En ymmärrä, miksi se kirja määrättiin
        >tuhottavaksi? Keneltä käsky kävi?

        kysymykseen ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkönä, vaan hänen on vastattava verukkeilla.

        Juttu sinänsä on niin mielenkiintoinen, että sen voisi antaa vaikka brittien skandaalilehdistölle. Näin MTK ja Keskusta saisivat juuri sen julkisuuden, mitä ovat kaivanneetkin.

        On todella naurettavaa, että 1999 tuhotaan kirjasta painos, mutta että kirja mennään julkaisemaan englanniksi 2001.

        Kirja otettiin maakuntakirjaston kokoelmiin yhdessä maakunnassa ja se jo luetteloitiin. Koska painos vedettiin pois, kirja poistettiin kokoelmista eikä sitä ole enää saatavissa.

        Näin ollen ei pelkästään poistettu myymättä olevaa painosta, vaan estettiin ihmisiä lainaamasta kirjaa, mikä oli jo otettu maakuntakirjaston kokoelmiin.

        Englanninkielinen kirja tilattiin kuitenkin yhden toisen kirjaston kokoelmiin kaksi vuotta sen jälkeen kun suomenkielinen painos oli hävitetty, mutta sitä ei saa lainata. Toisin sanoen sairaan saita maakuntaeliitti hankitutti sen itselleen luettavaksi, kun ei viitsinyt maksaa EIPAlle 31,75 € kirjasta kappaleelta, mutta järjesti asian niin, ettei mikään "tavallinen maanviljelijä" saa sitä kirjastosta, vaikka se siellä on.

        EU-Suomessa on keskustelu Kuosmasen kirjasta yhtä naurettavaa kuin aikanaan keskustelu siitä, saako Turun kaupunginkirjastoon ostaa Aleksandr Solzhenitsynin "Vankileirien saaristoa".

        Kuosmasen kirjan englanninkielinen kappale on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja sen voi lainata oman kirjastonsa kautta myös Kuopion varastokirjastosta.

        Kirja on tullut Seinäjoen kaupunginkirjastoon, mistä sitä ei saa lainata.

        Kuosmanen pitää kirjan kirjoittamista ansioluettelossaan meriittinä, mitä se tietenkin on johtuen siitä, että sitä on yliopisto-opiskelijoiden lainattavissa mm. Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Kirjaa on luettu ahkerasti myös Puolassa EU-neuvotteluiden aattona. Sitä on myös siteerattu!


      • Jerry Falwell
        Lukija kirjoitti:

        kysymykseen ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkönä, vaan hänen on vastattava verukkeilla.

        Juttu sinänsä on niin mielenkiintoinen, että sen voisi antaa vaikka brittien skandaalilehdistölle. Näin MTK ja Keskusta saisivat juuri sen julkisuuden, mitä ovat kaivanneetkin.

        On todella naurettavaa, että 1999 tuhotaan kirjasta painos, mutta että kirja mennään julkaisemaan englanniksi 2001.

        Kirja otettiin maakuntakirjaston kokoelmiin yhdessä maakunnassa ja se jo luetteloitiin. Koska painos vedettiin pois, kirja poistettiin kokoelmista eikä sitä ole enää saatavissa.

        Näin ollen ei pelkästään poistettu myymättä olevaa painosta, vaan estettiin ihmisiä lainaamasta kirjaa, mikä oli jo otettu maakuntakirjaston kokoelmiin.

        Englanninkielinen kirja tilattiin kuitenkin yhden toisen kirjaston kokoelmiin kaksi vuotta sen jälkeen kun suomenkielinen painos oli hävitetty, mutta sitä ei saa lainata. Toisin sanoen sairaan saita maakuntaeliitti hankitutti sen itselleen luettavaksi, kun ei viitsinyt maksaa EIPAlle 31,75 € kirjasta kappaleelta, mutta järjesti asian niin, ettei mikään "tavallinen maanviljelijä" saa sitä kirjastosta, vaikka se siellä on.

        EU-Suomessa on keskustelu Kuosmasen kirjasta yhtä naurettavaa kuin aikanaan keskustelu siitä, saako Turun kaupunginkirjastoon ostaa Aleksandr Solzhenitsynin "Vankileirien saaristoa".

        Kuosmasen kirjan englanninkielinen kappale on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja sen voi lainata oman kirjastonsa kautta myös Kuopion varastokirjastosta.

        Kirja on tullut Seinäjoen kaupunginkirjastoon, mistä sitä ei saa lainata.

        Kuosmanen pitää kirjan kirjoittamista ansioluettelossaan meriittinä, mitä se tietenkin on johtuen siitä, että sitä on yliopisto-opiskelijoiden lainattavissa mm. Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Kirjaa on luettu ahkerasti myös Puolassa EU-neuvotteluiden aattona. Sitä on myös siteerattu!

        sitten kysyä hänen verukkeitaan?


      • Jorma Jaakkola
        Jerry Falwell kirjoitti:

        sitten kysyä hänen verukkeitaan?

        Minä olen keskustelut pitkän puhelun Kuosmasen kanssa viime joulukuussa.

        Taustalla on seuraava asia: lähetin jo tammi-helmikuussa 2002 Kuosmaselle Brysselin emailosoitteeseen pyynnön saada valokopioida hänen kirjansa. Vastausta en saanut, eikä viesti muutenkaan palannut takaisin, joten hän luki sen. Hän ei tietenkään voinut vastata pyyntööni, koska olisinhan voinut bluffatakin tietäväni eräällä henkilöllä kirjan.
        Vastaus olisi jokatapauksessa ollut kiusallinen vääriin käsiin jouduttua.

        Soitin siis joulukuussa 2003 Kuosmaselle UM:n kauppapoliittiselle osastolle.

        Kuosmasella oli aikaa keskustella kanssani.

        Ensiksi kerroin kysyneeni maililla lupaa kopiointiin.
        Tunnustin ja kerroin omavaltaisesti rikkoneeni tekijänoikeuksia ottaessani hänen kirjastaan kopiot, sen jälkeen, kun en saanut vastausta mailiin.

        Kuosmanen vastasi, ettei se kopiointi mitään.

        Kysyin, saanko lainata kirjan tekstiä. Tähän hän vastasi, että tottakai, mutta lähde on mainittava.

        Kiitin saamastani luvasta.

        Kuosmanen lisäsi, etten saa taloudellisesti hyötyä kirjan kopioista.
        Lienee tarkoittanut, etten saa myydä kopioita.


        Syynä kirjan poisvetämiseen oli se, että kirjan ilmiasusta tuli huono. Kuosmanen oli Bryselissä töissä, kun kirja painettiin ja laitettiin myyntiin.
        Sitten kirjat vedettiin pois myynnistä.

        Kirjan kansi on lähes valkoista kartonkia. Kannessa on EU:n tähtilippu ja alla suurilla kirjaimilla nimi Suomen tie EU:n jäseneksi

        Alla on pienemmällä: Antti Kuosmanen

        Sivun alaosassa on vielä pienemmllä Ultima Thule logoineen.


        Kuosmanen kertoi pyytäneensä Ultima Thulea vaihtamaan kirjoihin kannet. Ultima Thule ei suostunut.
        Niinpä asiasta seurasi, että kaikki oikeudet kirjan suomalaisversioon kuuluvat vain Antti Kuosmaselle.


        Kirjoja meni 20-30 kappaletta niin, ettei tullut takaisin.

        Kerroin Kuosmaselle, että joku on netissä kertonut laittavansa suomenkielisen tekstin jollekin kotisivulle luettavaksi.
        - Jos noin käy, sanoi Kuosmanen, tulen nostamaan asiasta oikeusprosessin.


        Kuosmanen kertoi olevansa suostuvainen suomalaisversion uusintapainamiseen, jos joku kustantaa kirjan uudelleen.
        Sitä ennen on kuitenkin vielä saatava englannninkielisen version kustantaneen EIPAn suostumus.




        Olen sitä mieltä, että englanninkielisenkään kirjan ilmiasu ei ole kaksinen.

        No mitäs siitä, kirjan sisältö on tärkeintä...



        Kustantamiseen ja kirjan kansien vaihtamiseen liittyviä asioita olisi parasta kysyä Ultima Thulen omistajilta, oululaiselta lääketieteen emeritusprofessori Pekka Vuorialta ja hänen pojaltaan Matti Vuorialta, joka on eläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja.


        Kukahan maksoi kirjan koko painoksen Ultima Thulelle? Kysehän oli siis vain vääränlaisista kansista...


      • Jerry Falwell
        Jorma Jaakkola kirjoitti:

        Minä olen keskustelut pitkän puhelun Kuosmasen kanssa viime joulukuussa.

        Taustalla on seuraava asia: lähetin jo tammi-helmikuussa 2002 Kuosmaselle Brysselin emailosoitteeseen pyynnön saada valokopioida hänen kirjansa. Vastausta en saanut, eikä viesti muutenkaan palannut takaisin, joten hän luki sen. Hän ei tietenkään voinut vastata pyyntööni, koska olisinhan voinut bluffatakin tietäväni eräällä henkilöllä kirjan.
        Vastaus olisi jokatapauksessa ollut kiusallinen vääriin käsiin jouduttua.

        Soitin siis joulukuussa 2003 Kuosmaselle UM:n kauppapoliittiselle osastolle.

        Kuosmasella oli aikaa keskustella kanssani.

        Ensiksi kerroin kysyneeni maililla lupaa kopiointiin.
        Tunnustin ja kerroin omavaltaisesti rikkoneeni tekijänoikeuksia ottaessani hänen kirjastaan kopiot, sen jälkeen, kun en saanut vastausta mailiin.

        Kuosmanen vastasi, ettei se kopiointi mitään.

        Kysyin, saanko lainata kirjan tekstiä. Tähän hän vastasi, että tottakai, mutta lähde on mainittava.

        Kiitin saamastani luvasta.

        Kuosmanen lisäsi, etten saa taloudellisesti hyötyä kirjan kopioista.
        Lienee tarkoittanut, etten saa myydä kopioita.


        Syynä kirjan poisvetämiseen oli se, että kirjan ilmiasusta tuli huono. Kuosmanen oli Bryselissä töissä, kun kirja painettiin ja laitettiin myyntiin.
        Sitten kirjat vedettiin pois myynnistä.

        Kirjan kansi on lähes valkoista kartonkia. Kannessa on EU:n tähtilippu ja alla suurilla kirjaimilla nimi Suomen tie EU:n jäseneksi

        Alla on pienemmällä: Antti Kuosmanen

        Sivun alaosassa on vielä pienemmllä Ultima Thule logoineen.


        Kuosmanen kertoi pyytäneensä Ultima Thulea vaihtamaan kirjoihin kannet. Ultima Thule ei suostunut.
        Niinpä asiasta seurasi, että kaikki oikeudet kirjan suomalaisversioon kuuluvat vain Antti Kuosmaselle.


        Kirjoja meni 20-30 kappaletta niin, ettei tullut takaisin.

        Kerroin Kuosmaselle, että joku on netissä kertonut laittavansa suomenkielisen tekstin jollekin kotisivulle luettavaksi.
        - Jos noin käy, sanoi Kuosmanen, tulen nostamaan asiasta oikeusprosessin.


        Kuosmanen kertoi olevansa suostuvainen suomalaisversion uusintapainamiseen, jos joku kustantaa kirjan uudelleen.
        Sitä ennen on kuitenkin vielä saatava englannninkielisen version kustantaneen EIPAn suostumus.




        Olen sitä mieltä, että englanninkielisenkään kirjan ilmiasu ei ole kaksinen.

        No mitäs siitä, kirjan sisältö on tärkeintä...



        Kustantamiseen ja kirjan kansien vaihtamiseen liittyviä asioita olisi parasta kysyä Ultima Thulen omistajilta, oululaiselta lääketieteen emeritusprofessori Pekka Vuorialta ja hänen pojaltaan Matti Vuorialta, joka on eläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja.


        Kukahan maksoi kirjan koko painoksen Ultima Thulelle? Kysehän oli siis vain vääränlaisista kansista...

        siis siirtää totena esitetyt väitteet ulkopuoleisesta painostuksesta ja sensuurista sinne tunnettuun paikkaan.


      • Lukija
        Jerry Falwell kirjoitti:

        siis siirtää totena esitetyt väitteet ulkopuoleisesta painostuksesta ja sensuurista sinne tunnettuun paikkaan.

        kovalevylle ennen kuin Eniro ja Saunalahti ne hävittävät. Olet siis aivan oikeassa.

        Se, ettei kirjaa saa englanninkielisenäkään lainata vapaasti Seinäjoen kirjastosta, vaikka se on vapaassa postimyynnissä Hollannissa ja se, että suomenkielinen kirja on poistettu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista, osoittaa karua kieltään siitä, ettei maanviljelijöiden, jotka eivät englanninkielistä lakitekstiä hallitse, sallita tietävän tulevaisuuttaan ja kohtaloaan edes sillä tarkkuudella, kun se oli ulkoministeri Heikki Haaviston tiedossa 1994.

        Arvata saattaa, että myös muut EU-kysymykset käsitellään samalla tavalla.


      • Jerry Falwell
        Lukija kirjoitti:

        kovalevylle ennen kuin Eniro ja Saunalahti ne hävittävät. Olet siis aivan oikeassa.

        Se, ettei kirjaa saa englanninkielisenäkään lainata vapaasti Seinäjoen kirjastosta, vaikka se on vapaassa postimyynnissä Hollannissa ja se, että suomenkielinen kirja on poistettu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista, osoittaa karua kieltään siitä, ettei maanviljelijöiden, jotka eivät englanninkielistä lakitekstiä hallitse, sallita tietävän tulevaisuuttaan ja kohtaloaan edes sillä tarkkuudella, kun se oli ulkoministeri Heikki Haaviston tiedossa 1994.

        Arvata saattaa, että myös muut EU-kysymykset käsitellään samalla tavalla.

        että Kuosmanen kirjoittaa niistä kirjan, joka sitten vedetään pois jakelusta?

        >Arvata saattaa, että myös muut EU-kysymykset
        >käsitellään samalla tavalla.


    • Jerry Falwell

      viitsi horista. Englannin kielinen versio on täysin vapaasti lainattavissa Suomessa. Kirja kuuluu jopa H:gin yliopiston tenttikirjoihin.

      • Lukija

        vaikka kyseessä on englanninkielinen kappale. Kirja on ollut Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa suomenkielisenä kappaleena jo 1999, mistä se on poistettu.

        Kirjaa ei ole yleisissä kirjastoissa muualla lainattavissa kuin Pasilan kirjastossa, mikä kuuluu Helsingin kaupunginkirjastoon.

        Kirja on myös varatokirjastossa Kuopiossa, mutta se pitää osata hakea, koska kirjan otsikkotiedot eivät ole tietokannassa.


      • Jerry Falwell
        Lukija kirjoitti:

        vaikka kyseessä on englanninkielinen kappale. Kirja on ollut Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa suomenkielisenä kappaleena jo 1999, mistä se on poistettu.

        Kirjaa ei ole yleisissä kirjastoissa muualla lainattavissa kuin Pasilan kirjastossa, mikä kuuluu Helsingin kaupunginkirjastoon.

        Kirja on myös varatokirjastossa Kuopiossa, mutta se pitää osata hakea, koska kirjan otsikkotiedot eivät ole tietokannassa.

        monessa kirjastossa sen pitäisi olla? Sinusta en tiedä, mutta minä en yleensä lainaan samasta kirjasta kuin yhden version.


      • Teppo
        Lukija kirjoitti:

        vaikka kyseessä on englanninkielinen kappale. Kirja on ollut Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa suomenkielisenä kappaleena jo 1999, mistä se on poistettu.

        Kirjaa ei ole yleisissä kirjastoissa muualla lainattavissa kuin Pasilan kirjastossa, mikä kuuluu Helsingin kaupunginkirjastoon.

        Kirja on myös varatokirjastossa Kuopiossa, mutta se pitää osata hakea, koska kirjan otsikkotiedot eivät ole tietokannassa.

        Kirjastossa on kirjoja, joita saa lainata ja kirjoja jotka halutaan pitää kirjastossa luettavana ilman lainausta. Estääkö joku sinua lukemasta tätä?


      • Baikal
        Teppo kirjoitti:

        Kirjastossa on kirjoja, joita saa lainata ja kirjoja jotka halutaan pitää kirjastossa luettavana ilman lainausta. Estääkö joku sinua lukemasta tätä?

        ...pidettävä tuntemattomana. Tietyistä syistä. Sensuuria sekin on.
        Kirjaston ei-lainattavat kirjat ovat yleensä tietosanakirjoja tai laajoja historiankirjoituksia, joita olisi hankala kontrolloida lainauksessa. "Suomen tie EU:n jäseneksi" ei tietääkseni ole tällainen opus, vaan kuuluisi politiikan osastolle.

        On se vaan aika merkillistä, kun tällaista kirjaa ei mielellään anneta ihmisten käsiin.


      • Lukija
        Teppo kirjoitti:

        Kirjastossa on kirjoja, joita saa lainata ja kirjoja jotka halutaan pitää kirjastossa luettavana ilman lainausta. Estääkö joku sinua lukemasta tätä?

        kirjasta, mitä EI lainata.


      • Pohjalainen - Bothnian
        Baikal kirjoitti:

        ...pidettävä tuntemattomana. Tietyistä syistä. Sensuuria sekin on.
        Kirjaston ei-lainattavat kirjat ovat yleensä tietosanakirjoja tai laajoja historiankirjoituksia, joita olisi hankala kontrolloida lainauksessa. "Suomen tie EU:n jäseneksi" ei tietääkseni ole tällainen opus, vaan kuuluisi politiikan osastolle.

        On se vaan aika merkillistä, kun tällaista kirjaa ei mielellään anneta ihmisten käsiin.

        ei saa ainata kirjaa, mikä on Hollannista ostettavissa 31,70 € :lla?

        http://www.eipa.nl/home/eipa.htm?http://www.eipa.nl/

        Miksi vuonna 2001 eurooppalaisille julkaistiin kirja englanniksi, mikä hävitettiin suomenkielisenä painoksena Suomesta jo 1999?

        Miksi EUssa englannin kielellä on sellainen sallittua, jopa kannustavaa, mikä on Suomessa kielletty?

        Onko Suomi joku vankileirien saaristo, missä ei saisi lukea ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikön kirjoittamia kirjoja?


      • Baikal
        Pohjalainen - Bothnian kirjoitti:

        ei saa ainata kirjaa, mikä on Hollannista ostettavissa 31,70 € :lla?

        http://www.eipa.nl/home/eipa.htm?http://www.eipa.nl/

        Miksi vuonna 2001 eurooppalaisille julkaistiin kirja englanniksi, mikä hävitettiin suomenkielisenä painoksena Suomesta jo 1999?

        Miksi EUssa englannin kielellä on sellainen sallittua, jopa kannustavaa, mikä on Suomessa kielletty?

        Onko Suomi joku vankileirien saaristo, missä ei saisi lukea ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikön kirjoittamia kirjoja?

        Kirjan kohtalon perusteella Suomi ei ole enää kovin kaukana vankileirien saaristosta.

        Jos nyt alkaisi väkivaltainen terrori EU:n taholta, se huomattaisiin ja sitä vastustettaisiin. Siksipä väestöä pitää kontrolloida toisin.

        Jos tuo tapahtuisi ulkomailla, sitä kutsuttaisiin totalitaristiseksi sensuuriksi.


      • Medioosi
        Baikal kirjoitti:

        Kirjan kohtalon perusteella Suomi ei ole enää kovin kaukana vankileirien saaristosta.

        Jos nyt alkaisi väkivaltainen terrori EU:n taholta, se huomattaisiin ja sitä vastustettaisiin. Siksipä väestöä pitää kontrolloida toisin.

        Jos tuo tapahtuisi ulkomailla, sitä kutsuttaisiin totalitaristiseksi sensuuriksi.

        olisivat Ilta-Sanomat ja Iltalehdet jo repineet otsikoita siitä, miten "Putinin" Venäjällä rajoitetaan sananvapautta.

        Koska kyseessä on kuitenkin Alma Median ja Sanoman sekä Yleisradion siunaama ja SDP-SAKn MTK-Keskustan tueksi hyväksymä hanke, hiljaisuus sen kuin vain jatkuu.


      • Baikal
        Medioosi kirjoitti:

        olisivat Ilta-Sanomat ja Iltalehdet jo repineet otsikoita siitä, miten "Putinin" Venäjällä rajoitetaan sananvapautta.

        Koska kyseessä on kuitenkin Alma Median ja Sanoman sekä Yleisradion siunaama ja SDP-SAKn MTK-Keskustan tueksi hyväksymä hanke, hiljaisuus sen kuin vain jatkuu.

        Näin on. Eräät asiaan tutustuneet Iso-Britannian lehdet ovat ilmoittaneet, että Suomen tiedotuspolitiikka muistuttaa entisiä itäblokin maita. Siinä on kyllä perää. Tästä huomautuksesta ei luonnollisesti paljon puhuta.


      • Mediamann
        Baikal kirjoitti:

        Näin on. Eräät asiaan tutustuneet Iso-Britannian lehdet ovat ilmoittaneet, että Suomen tiedotuspolitiikka muistuttaa entisiä itäblokin maita. Siinä on kyllä perää. Tästä huomautuksesta ei luonnollisesti paljon puhuta.

        Mitkä lehdet ovat näin kirjoittaneet? Mitäpäs jos tämän jutun saisi vaikka The Suniin?

        http://www.thesun.co.uk/section/0,,23,00.html

        Tämä jatkaisi pitkää suomettumistarinaperinnettä ja osoittaisi sen, että ranskaksi, ruotsiksi tai englanniksi saa edelleenkin julkaista, mutta ei suomeksi, koska rahvaskin ymmärtäisi, missä mennään.

        [email protected]

        Lainsäädäntö Suomessa

        V. 1829 painoasetus eli asetus sensuurista ja kirjakaupasta yksinoikeus julkaista ja myydä

        http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/suomi.htm


      • Baikal
        Mediamann kirjoitti:

        Mitkä lehdet ovat näin kirjoittaneet? Mitäpäs jos tämän jutun saisi vaikka The Suniin?

        http://www.thesun.co.uk/section/0,,23,00.html

        Tämä jatkaisi pitkää suomettumistarinaperinnettä ja osoittaisi sen, että ranskaksi, ruotsiksi tai englanniksi saa edelleenkin julkaista, mutta ei suomeksi, koska rahvaskin ymmärtäisi, missä mennään.

        [email protected]

        Lainsäädäntö Suomessa

        V. 1829 painoasetus eli asetus sensuurista ja kirjakaupasta yksinoikeus julkaista ja myydä

        http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/suomi.htm

        Ainakin the Guardianissa on kommentoitu näin. Luultavasti muitakin löytyy.


    • Huh

      Mikä instanssi vastasi sen kieltämisestä? Olisi hauska tietää, kenen mahtikäskyllä kirja on vedetty pois.

      • Jorma Jaakkola

        Erään tiedon mukaan Kuosmasen kirjan tuhoamisen käskytti Suomen ulkoministeriö.


      • Ministerivastuu
        Jorma Jaakkola kirjoitti:

        Erään tiedon mukaan Kuosmasen kirjan tuhoamisen käskytti Suomen ulkoministeriö.

        Erkki Tuomioja siis poistatutti Kuosmasen kirjan markkinoilta sen jälkeen kun se oli tullut jo Tampereen kirjaston luetteloihin lainattavaksi.

        Kirja kuitenkin tilattiin kaksi vuotta myöhemmin ENGLANNINKIELISENÄ Seinäjoen kaupunginkirjastoon, mistä sitä ei saa lainata.

        Kirjan saa kuitenkin lainata Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan sivupisteestä sekä mistä tahansa kirjastosta Kuopion varastokirjaston kautta.

        Herää siis kysymys, miksi Seinäjoen kaupunginkirjasto ei lainaa kirjaa suoraan, minkä se kuitenkin lainaa Kuopion varastokirjaston kautta.

        Kysykään Erkiltä! Hän oli ulkoasianministerinä 1999, kun päätös tehtiin erkkituomioja (a) hotmail.com
        http://www.tuomioja.org/


      • jerry Falwell
        Ministerivastuu kirjoitti:

        Erkki Tuomioja siis poistatutti Kuosmasen kirjan markkinoilta sen jälkeen kun se oli tullut jo Tampereen kirjaston luetteloihin lainattavaksi.

        Kirja kuitenkin tilattiin kaksi vuotta myöhemmin ENGLANNINKIELISENÄ Seinäjoen kaupunginkirjastoon, mistä sitä ei saa lainata.

        Kirjan saa kuitenkin lainata Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan sivupisteestä sekä mistä tahansa kirjastosta Kuopion varastokirjaston kautta.

        Herää siis kysymys, miksi Seinäjoen kaupunginkirjasto ei lainaa kirjaa suoraan, minkä se kuitenkin lainaa Kuopion varastokirjaston kautta.

        Kysykään Erkiltä! Hän oli ulkoasianministerinä 1999, kun päätös tehtiin erkkituomioja (a) hotmail.com
        http://www.tuomioja.org/

        tieto vai luulo?

        >Erkki Tuomioja siis poistatutti Kuosmasen
        >kirjan markkinoilta sen jälkeen


      • Jorma Jaakkola
        Ministerivastuu kirjoitti:

        Erkki Tuomioja siis poistatutti Kuosmasen kirjan markkinoilta sen jälkeen kun se oli tullut jo Tampereen kirjaston luetteloihin lainattavaksi.

        Kirja kuitenkin tilattiin kaksi vuotta myöhemmin ENGLANNINKIELISENÄ Seinäjoen kaupunginkirjastoon, mistä sitä ei saa lainata.

        Kirjan saa kuitenkin lainata Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan sivupisteestä sekä mistä tahansa kirjastosta Kuopion varastokirjaston kautta.

        Herää siis kysymys, miksi Seinäjoen kaupunginkirjasto ei lainaa kirjaa suoraan, minkä se kuitenkin lainaa Kuopion varastokirjaston kautta.

        Kysykään Erkiltä! Hän oli ulkoasianministerinä 1999, kun päätös tehtiin erkkituomioja (a) hotmail.com
        http://www.tuomioja.org/

        Tarja Halonen oli ulkoministerinä kunnes hän 1.3. 2000 vannoi presidentinvalan.

        Vanhan Hallitusmuodon (uusi vasta 1.3. 2000) mukaan presidentti Martti Ahtisaari johti ulkopolitiikkaa...

        Molemmpien edellämainituista siis pitää tietää, mitä Ulkoministeriössä tapahtui.


        Tämäkin pitää muistaa taustaksi:

        Maratonistunnon (141-huijaus 1.3. 1994) aamuyöllä ja aamupäivällä Ahtisaari oli Ulkoministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri.
        Puolenpäivän aikaan Ahtisaari vannoi presidentinvalan ja oli heti puhelinyhteydessä Saksan liittokansleri Helmut Kohlin kanssa. Kohl antoi tämän jälkeen Saksan ulkoministeri Klaus Kinkelille tehtävän viedä Suomen 141-neuvottelut päätökseen.

        Ahtisaari käytti tuolloin Hallitusmuodon 33 pykälän suomia valtaoikeuksia äärimmillään, vieläpä ilman Ahon hallituksen muodollista myötävaikutusta.

        Joulukuussa 1994 Ahtisaari matkusti kiittämään Kohlia Suomen neuvotteluratkaisusta.
        Terho piirsi tuosta kiitoksesta muistaakseni kuvan Hesariin.

        Erkki Tuomioja on hyvä mies, vaikka demari onkin:
        Tuomioja on ulkoministeriaikanaan (27.4. 2001) Sulo Aittoniemen myötävaikutuksella tehnyt sellaisen tempun, että olen venytellyt oikeata kättäni nostaakseni hattuani korkealle, jos sattuisi tulemaan vastaan!



        Kerron lopuksi, että kopioni Kuosmasen kirjasta on Mikko Elon (porilainen SDP-kansanedustaja) luettavana.
        Olen istunut Elon kanssa parin tunnin ajan, koska halusin informoida häntä. Hän nimittäin putosi pois eduskunnasta Ahon hallituksen ajaksi.


    • EU-suomessa
      • Jorma Jaakkola

        Maaseudun Tulevaisuuden juttuun, mutta nyt ei ole aikaa.


      • Jorma Jaakkola

        Maaseudun tulevaisuus tänään:

        "Ulkoministeriön Matti Lassila ja MTK:n Jouko Nieminen kaipaavat molemmat samaa: ...".


        Jouko Niemisellä MTK:ssa on yksi Ulkoministeriöstä MTK:hon (jakeluun) tuoduista alkuperäisistä kirjoista!

        Keskustelin Niemisen kanssa 1.3. 1994 tehdystä Kuosmasen kertomasta huijauksesta.
        Nieminen sanoi minulle, että nyt tuntuu siltä kuin puukkoa kierretään haavassa.

        Ihmeellistä puhetta. Miehen pitäisi ajatella palkkansa puolesta MTK-kenttää...

        Parasta olisi puhkaista Esa Härmälän aiheuttama mätäpaise!


      • Jorma Jaakkola

        Mitä nimimerkki EU-suomessa tarkoittaa kysymyksellä:
        Miksei ihmiset tule toimeen enää omalla työllään?


      • Kuuntelija

        Siksi, että suomalaisen työn tulokset viedään
        pois maasta kansainvälisiin kasinopeleihin ja
        tuotantoa siirretään halvan työvoiman maihin.
        Veronkevennykset on osittain maksatettu pienituloisilla nostamalla erilaisa maksuja ja taksoja.
        Keskittymiskehitys on nostanut asumisen hinnat
        kasvukeskuksissa ja kallis euro pitää energian hinnat vielä korkeammalla kuin ne muuten olisivat.
        Korkea työttömyys ja valtion velan korot vievät valtion budjetista n. neljäsosan.
        Samalla työttömyyden johdosta jää saamatta paljon verotuloja. Todellinen työttömyys on lähes kaksinkertainen tilastotyöttömyyteen verrattuna.
        Muutosta nykymenoon ei tule nykyisten valtapuolueiden taholta. Katso siis peiliin ja mieti oletko valmis tukemaan suunnan muutosta
        ja Itsenäisyyspuoluetta.
        Tavoiteohjelma: www.vapaansuomenliitto.fi


    • Jorma Jaakkola

      Kirjoitin Antti Kuosmasen kirjasta 23.7.2004

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&con ference=1000000000000008&posting=22000000004052291


      "Nimimerkki huhhuh kirjoitti "Antti Kuosmasen kirja" (23.7.2004 klo 12.07):

      >Eli mikä?
      >Kuka sen on nähnyt?
      >Mitä se sisältää?
      >Keneltä muulta kuin sinulta voi asiasta kysyä?


      Suuri kiitos erittäin asiallisista kysymyksistä!

      Vastauksia:

      >Eli mikä:

      1. Kirja on nimeltään Suomen tie EU:n jäseneksi.

      2. kirjoittaja on MTK-veteraani Lauri Kuosmasen poika, joka toimi Suomen Ulkoministeriön ensimmäisenä EY-tehtäviin palkattuna virkamiehenä jo vuonna 1984 eli 20 vuotta sitten.

      3. kirja perustuu Kuosmasen omiin ETA/EY/EU-neuvottelujen aikaisiin muistiinpanoihin, tekemiinsä muistioihin ja neuvottelujen aikaisiin asiakirjoihin, Suomen liittymissopimukseen (Korfun sopimus).

      Mainittakoon, että Kuosmanen kiittelee kirjan alkupuheessa (syksyllä 1999) ulkoministeriötä, että se ei sensuroinut hänen kirjaansa, vaikka asiakirjat, joihin hänen kirjansa perustuu eivät vielä ole julkisia!

      Eikä ollutkaan julkisia, koska sain jo 1.12. 1999 otteen pöytäkirjasta, joka 17.10. 2000 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vahvistettiin salaiseksi.

      4. Kustantaja on oululainen pienkustantamo Kustannusoskeyhtiö Ultima Thule.

      Omistajia on kaksi:

      Kuosmasen ETA-neuvottelujen aikainen esimies Matti Vuoria (sittemmin KTM:n kansliapäällikkö, Fortumin hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja 1.1. 2004 alkaen vakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja.

      Matti Vuorian isä. On lääketieteen em. professori Pekka Vuoria, jonka kirjoja (1989) varten osakeyhtiö perustettiin.

      Kuosmanen kiittelee Matti ja Pekka Vuoriaa, että nämä ottivat hänen kirjastaan taloudellisen riskin.



      >Kuka sen on nähnyt?

      A. Kenellä kirja on?

      1. En muista, oliko silloinen suurlähettiläs/komissaari Erkki Liikanen tuolla virkamieslistalla, mutta saamani tiedon mukaan Liikasella on oma kirjansa.

      2. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontron kirjahyllystä löytyy toinen kirja.

      3. MTK-johtaja Markku Suojasen Satakunnan Kansalle joulukuussa 2003 Kokemäellä antaman tiedon mukaan MTK:n tietopalvelussa on yksi kirja.

      4. ja 5. MTK:n "pääkallonpaikalla" kirjan ilmestymisen aikaan olleilla kahdella MTK-toimihenkilöllä on kirjat.

      Olen keskustellut heidän kanssaan.
      Kirjoja tuotiin MTK:hon Ulkoministeriöstä.

      6. Edellisistä neljästä kirjasta voi päätellä, että MTK:n puheenjohtajallakin (Esa Härmälä) olisi oma kirja.

      7. Antti Kuosmanen kertoi minulle, että 20-30 kirjaa meni niin, ettei saatu takaisin.
      Antilla itsellään on KAKSI kirjaa.

      8. Yhden kirjan omistajan nimeä en kerro, koska olen näin luvannut.
      Hän oli ostanut kirjan Akateemisesta kirjakaupasta juuri ennen kuin kirja hätäisesti vedettiin pois markkinoilta.

      Tähän kirjaan on tehty alleviivauksia, joten sitä on hyvä lukea.


      >Kuka on nähnyt?

      1. Kuosmanen luetutti kirjan manuskriptin ennen alkupuheensa kirjoittamista virkamieskavereillaan ja siis ilmeisesti myös Ulkoministeriössä.
      Ilmeisesti manuskriptin lukeneille on toimitettu omat kirjansa. Onko kaverteille toimitettu ne 20-30 kirjaa, joita ei saatu takaisin?
      Sisällön virkamieskaverit ainakin ovat lukeneet.

      2. Ylen A-studio teki 10.10. 2003 jutun "Tyrikö Suomi neuvotteluissa? Onko vainovalkeiden osoite oikea".
      Kamera kuvasi kirjan kannen ja tekstin mm. kohdan: "Onneksi asia ei koskaan joutunut julkisuuteen."

      Ko. ohjelman nähneet ovat siis nähneet vilaukselta.

      3. Kolmella satakuntalaislehtien päätoimittajalla on kopiot.

      4. Tapasin YLEn kahvilassa erään ajankohtaisohjelman toimittajan, joka kertoi, että toimituksissa on aivan yleisesti tiedossa, mistä kirjan saa tarvittaessa käyttöönsä.


      --

      Minulla on kopiot. Sain kuulla, että Väyrysen Paavo haluaisi niistä kopiot, koska Liikanen ei ole antanut kirjaansa lainaksi. Paavo on kaksi kertaa pyytänyt!



      >Mitä se sisältää?

      Kirja kertoo paljastavia yksityiskohtia.

      Olen pyytänyt Ulkoministeriöstä ja Valtioneuvoston kansliasta Kuosmasen antamien vinkkien kertomia asiakirjoja, joten Kuosmanen kirjoittaa tosiasioita neuvottelujen hämäryyksistä, joita ei kansalle kerrottu.

      Suoraan sanottuna vaalipetoksen paljastuminen.
      Kysymyksessä on vaalipetos kansanäänestyksen kysymyksen sanamuodon vuoksi.


      >Keneltä muulta kuin sinulta voi asiasta kysyä?

      Kysy Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontrolta, joka ei halua kertoa MTK-jäsenistölle totuutta 141:n taustaala olevasta huijauksesta.

      Kysy myös MTK:n puheenjohtajalta Esa Härmälältä, jolla olisi täysi syy tuhota kirjan koko painos.

      Härmälä nimittäin oli mukana tekemässä 141-huijausta.

      Muita MTK-toimihenkilöitä ei kannata kiusata.




      Se, että MTK:ta lähellä olevilla on em. kirjat, nousee mieleen väkisin kysymys:

      Maksoiko MTK kirjan painoksen kulut Ultima Thulelle?


      Antti Kuosmanen sanoi minulle, että saan käyttää kirjan tekstiä kunhan tietolähde mainitaan.
      Taloudellisesti en saa hyötyä kirjasta.
      Lisäksi Kuosmanen sanoi nostavansa tutkimus- ja oikeusprosessin, jos joku pistää hänen kirjan nettiin luettavaksi.

      Kuosmanen kertoi minulle, että hän painattaisi kirjan uudelleen, jos saisi kustantajan.

      Mielestäni MTK saisi kustantaa jäsenistölleen Kuosmasen kirjan. Näin viljelijät saisivat nähdä, mitä heidän puheenjohtajansa on huseerannut.


      Toivottavasti antamani tieto tyydyttää lukijoita!


      Ottakaa rohkeasti yhteyttä
      email
      [email protected]

      • Sain joskus tällaiset tiedot:

        KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ ULTIMA THULE

        TORIKATU 70 A, 90120
        OULU, puhelin: 08 3117840 fax: 08 3117840.


        Pekka Vuoria
        syntynyt 9.5.1924 Loimaalla.
        Yo 1942, LKT 1959, FT 1995. Röntgenologian professori Oulussa vv. 1966-90. Eläkkeellä, asuu Oulussa.


        Vuoria, Matti Pekka Ilmari

        Syntynyt Helsingissä 14.3.1951
        varatuomari,
        Fortum Oyj Hallituksen puheenjohtaja.

        --

        Päivitetyn tiedon mukaan Matti Vuoria on 1.1. 2004 alkaen eläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja.


    • Jorma Jaakkola

      Nimimerkki Maisa pyysi Kuosmasen kirjan Alkukirjoitusta suomi24:n Euroopan unioni-keskustelussa.
      Vastasin
      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000004129126
      näin:

      Kun kerran niin kauniisti pyysit, niin saat jotakin luettavaa.

      En kuitenkaan lähetä Alkukirjoitusta kokonaisuudessaan.
      Jätän virkamieskavereiden nimistä alkaen lopun kertomatta.

      Mutta jo tuo alku herättää kysymyksiä...


      Tässä:


      Alkusanat

      Kirjailijat kirjoittavat kirjoja, koska se on heidän ammattinsa ja koska heillä on siihen sisäinen tarve. Niin uskon viimeistään nyt, saatuani valmiiksi oman kirjani, ensimmäiseni ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä viimeiseni. Sisäinen tarve pitää olla, muuten ei niin hirveään urakkaan voi ruveta, Lisäksi on eduksi, jos ei etukäteen ymmärrä mihin on ryhtynyt.
      Lukijat, jos heitä ilmaantuu, saattavat kirjaani tutustuttuaan ihmetellä, mikä on voinut antaa aiheen tällaisenkin tekeleen laatimiseen ja julkaisemiseen.
      Kirjani julkaisemisen motiivit tietää parhaiten kustantaja, mutta kimmoke sen kirjoittamiseen syntyi lähes vuosikymmen sitten, kun ETA-neuvottelut olivat lähenemässä loppuaan. Ystäväni, silloinen kauppa- ja teollisuusministeriön hallitusneuvos Matti Vuoria ehdotti kerran, että tehdään kirja ETA-sopimuksesta. Sellaisella kirjalla olisi varmasti kysyntää, kun pitää ruveta elämään EY:n sisämarkkinoiden sääntöjen mukaisesti, arveltiin.
      Matti Vuoria vastasi ETA-neuvotteluissa tavarakaupasta ja erityisesti kilpailusäännöistä. Olin hänen apurinaan noissa neuvotteluissa ja sain niissä itsekin vastattavakseni pari sektoria. Saatoimme siis suhtautua joltisenkin luottavaisesti siihen, että saisimme aiheesta kirjan kasaan.

      Se kirja jäi aloittamatta, loppuunsaattamisesta puhumattakaan. Matti Vuorian ura kääntyi jyrkkään nousuun kohti KTM:n kansliapäällikkyyttä maailma muuttui muutenkin, ennen kaikkea siten, että tavoitteeksi asetettiin EY:n jäsenyys. Omakaan urani, vaikkei kovin komea, ei seuraavina vuosina sallinut ajatellakaan kirjan kirjoittamista.

      Mutta kun jäsenyysneuvottelut olivat takana havaitsin useinkin muistelevani tuota myttyyn mennyttä hanketta ja ajattelevani, että vielä minä kerran kirjan kirjoitan. En kuitenkaan ETAsta, jonka kaikki olivat jo unohtaneet ikään kuin sitä ei koskaan olisi koskaan ollutkaan, vaan Suomen EU-jäsenyydestä. Vihdoin vuoden 1998 keväällä, kun olin ollut puolisentoista vuotta EU:n neuvoston sihteeristön palveluksessa ja tunsin, että intensiivisin uuden opiskeluvaihe oli ohi, päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Joko nyt tai ei koskaan se oli tehtävä, sillä havaitsin jo, että muistikuvat, joihin aiheen käsittelyssä väkisinkin joutuisin paljolti nojautumaan, alkoivat uhkaavasti haalistua ja varmasti myös vääristyä.

      Kun kirjoittajalla ei ennestään meriittejä alalla eikä nimeä muutenkaan, on lukijalla oikeus kysyä, mikä mies tämä tällainen on joka kuvittelee voivansa kuvata Suomen tien EU:n jäseneksi. Olihan se sentään aika suuri hanke.
      Lyhyt esittely on siksi tarpeen. Olin vuodesta 1976 vuoteen 1996 ulkoministeriön virkamies eri tehtävissä. Urani alkuvaiheet kuluivat pääasiassa kauppapolitiikan parissa Helsingissä ja Genevessä, joissa hoidin niin sanottuna deskivirkamiehenä GATTiin, siis tullitariffeja ja kauppaa koskevaa yleissopimukseen liittyviä asioita. Vuodesta 1984 vuoteen 1988 olin ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston integraatiotoimiston virkamies, jonka vastuualueena olivat Suomen EY-suhteet sekä EFTAn ja EY:n välinen yhteistyö. Vuodesta 1988 vuoteen 1993 olin Suomen EY-edustustossa Brysselissä vastuualueena Suomen ja EY:n väliset vapaakauppasopimukset ja kauppapolitiikka yleensä. Viimeisen vuoden tuosta kaudesta olin edustuston ”kakkosmies", siis sen päällikön, suurlähettiläs Erkki Liikasen sijainen. Palattuani vuonna 1993 Brysselistä Suomeen minut nimitettiin edellä mainitun integraatiotoimiston päälliköksi ja samalla Suomen jäsenyysneuvotteluvaltuuskunnan jäseneksi. Kun integraatiotoimisto sittemmin muutettiin EU-sihteeristöksi, tulin sen apulaispäälliköksi. Vuonna 1996 siirryin taas Brysseliin, tällä kertaa EU:n neuvoston sihteeristöön Väli-Amerikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan suhteista vastaavaksi johtajaksi. Toukokuun alusta olen johtanut nyt käynnissä olevasta laajentumisprosessista vastaavaa sihteeristöä.

      Ilman tietoja ja taitoja, joita osallistuminen erityisesti ETA-neuvotteluihin ja jäsenyysneuvotteluvaltuuskuntaan on antanut, ei kirjani laatimiseen olisi ollut mitään mahdollisuuksia. Eri asia on, että siltikään käsillä oleva teos ei ole eikä pyrikään olemaan mikään täydellinen kuvaus jäsenyystiestämme.
      Minun onkin helpompi määritellä mitä kirjani ei ole kuin mitä se on. Se ei ensinnäkään ole tieteellinen tutkimus. Sellaisen tekemiseen ei vielä olisi ollut edellytyksiä, ei vaikka kaikki neuvotteluihin liittyvä aineisto olisikin jo tutkijan käytettävissä. Lähdeviitteitä en käytä enkä ole myöskään laatinut lähdeluetteloa. Se ei johdu mistään wittgensteinilaisesta ylemmyyden tunteesta, vaan siitä, että julkisia lähteitä on niukalti ja neuvotteluihin liittyvä asiakirja-aineisto on vielä ei-julkista. Näiden rajoitusten puitteissa olen koettanut kertoa asioista niin avoimesti kuin mahdollista.
      Lähteinäni ovat olleet ensi sijassa neuvottelujen aikaan tekemäni muistiinpanot, säilyttämäni henkilökohtaiset paperit, liittymissopimus siihen liittyvine muine asiakirjoineen, hallituksen esitys eduskunnalle, eräät julkaisut joiden laadintaan itsekin osallistuin, ja omat muistikuvani. Suomen neuvottelupositiot annettiin neuvottelujen aikana taustamateriaalina tiedotusvälineiden käyttöön, joten olen selostanut niiden sisältöä vapaasti, vaikka nekään eivät ole vielä julkisia asiakirjoja.
      Koska minua sitoo loppuikäni ulkoasiainministeriölle tekemäni vaitiololupaus, olen kuitenkin harjoittanut eräiden asioiden suhteen hieman suurempaa pidättyvyyttä kuin muuten ehkä olisi ollut tarpeen. Kiitän ministeriötä siitä, että se hyväksyi valitsemani linjan eikä pyrkinyt sensuroi maan mitään, mitä olen halunnut sanoa.
      Toisekseen kirjani ei pyri kattamaan yhtä täydellisesti kaikkia neuvottelujen osa-alueita. Esityksen kattavuus riippuu käytettävissäni olleista tiedoista ja oman osallistumiseni asteesta neuvottelujen aikana. Systemaattisimmin olen pyrkinyt kuvaamaan esittämämme neuvottelutavoitteet ja neuvotteluissa saavutetut ratkaisut. Kaikkia neuvottelujen kuluessa tapahtuneita käänteitä en ole yrittänytkään kuvata, sillä ne eivät ensinnäkään aina tulleet tietooni eikä käytettävissä oleva tila muutenkaan olisi sitä sallinut. Tavoitteena on ollut antaa kokonaiskuva siitä, mistä oli kullakin alalla kysymys, mitä vaadittiin ja mitä saavutettiin.
      Kolmanneksi ei kyseessä ole myöskään henkilökohtaiset muistelmat tai arvosanojen langettaminen jäsenyysneuvotteluista, vaikka olenkin sisällyttänyt esitykseeni omaa osuuttani koskevia kuvauksia ja henkilökohtaista arvioitani niin tavoitteistamme, EU:n reaktioista niihin, neuvottelujen kulusta kuin niiden tuloksistakin. Asioita ja tapahtumia katsotaan sisältä käsin, asianosaisena, yhtenä neuvottelijajoista, joka kuitenkin tehtävänsä takia oli mukana tapahtumissa varsin laajalti. Arviot ovat luonnollisesti subjektiivisia, osaksi myös jälkiviisautta.
      Tähän liittyen on tarpeen tehdä selväksi, että vaikka jäljempänä kiitoksin mainitsemani henkilöt suostuivat lukemaan kirjani käsikirjoituksen osaksi tai kokonaan, mikä toivoakseni on varmistanut useimpien kirjassa olevien tosi seikkojen paikkansapitävyyden, vastaan sen sisällöstä yksin. Arvioni niin Suomen edustajien, EU:n kuin muidenkin toiminnasta eivät mitenkään sido Suomen viranomaisia tai EU:n neuvoston sihteeristöä, itse neuvostosta puhumattakaan. Nykyistä tehtävääni silmälläpitäen haluan myös korostaa, että en tähän työhön ryhtyessäni ollut lainkaan selvillä siitä, että tulisin mukaan käynnissä olevaan EU:n laajentumisprosessiin, ja että kirjoitustyökin oli asiallisesti ottaen tehty ottaessani nämä tehtävät vastaan.
      Eri aihepiireille kirjassa annettu tila ei vastaa niiden tärkeyttä sinänsä, vaan sitä miten suuren osan ne muodostivat neuvotteluista. Siksi monet aivan keskeisetkin alat kuten EMU on kuitattu hyvin lyhyesti, kun taas toiset, marginaalisetkin alat ovat saaneet melko paljon tilaa.
      Olen pyrkinyt mahdollisimman yleistajuiseen esitystapaan, mille aihepiirin luonne on asettanut omat rajoituksensa. Jonkinlaiset perustiedot Euroopan integraatiosta eivät olisi pahitteeksi, jos pyrkii täysin ymmärtämään, mitä olen koettanut saada sanotuksi.
      Euroopan yhteisön muuttuminen Euroopan unioniksi kesken neuvottelujen on aiheuttanut minulle aikamoista terminologista päänvaivaa. Olen koettanut käyttää johdonmukaisesti termiä "yhteisö" tai "EY" kautta linjan kuvatessani tapahtumia ennen 1.11.1993, jolloin unioni syntyi. Sen jälkeisiä tapahtumia kuvatessani olen käyttänyt termiä "unioni" tai "EU" kuvatessani EU:ta toimijana. Kun sen sijaan on ollut kyse asioista, jotka liittyvät nimenomaan yhteisöön, esimerkiksi EY-lainsäädäntöön tai milloin toimijana on nimenomaan yhteisö, olen edelleen käyttänyt siihen liittyviä nimityksiä ja lyhennettä.
      Skandaaleja, seksiä, riitoja ja muita kiihottavia paljastuksia hakeville on luvassa pettymys. Neuvottelutiimi työskenteli yhdessä saumattomasti. Sen sijaan että olisi tapahtunut välirikkoja, lujittuivat ystävyys suhteemme. Valitettavaa on, että hauskoja kommelluksia ja töppäyksiä, joita jo nyt hyvin voisi paljastaa, on paljon haihtunut mielestäni. Ehkä ne toisaalta eivät sivullisia huvittaisikaan samalla tavalla kuin tilanteet itse mukana eläneitä.
      Olen kiitollisuudenvelassa useille tahoille. Ennen muita on mainittava vaimoni Satu, joka on joutunut kestämään vuoden ajan illat ja viikonloput fyysisesti, mutta ei aina mentaalisesti paikalla olevaa aviomiestä. Tyttäremme Tarun ja Hannan koettelemus on ehkä ollut helpompi, koska he ovat jo lentäneet pesästämme.
      Toiseksi mainitsen neuvotteluissa mukana olleet ...

      • Maisa

        alkukirjoituksesta?

        Kiitos Jorma Jaakkolalle suurenmoisesta työstä, että olet mahdollistanut kirjoituksillasi Suomen EU:hun liittymisen alkutaipaleen tapahtumien seuraamisen.
        - Taatusti sitä tietoa ei tarjota kansalaisille muualla. - Senvuoksi olisi syytä tallentaa koneille jokainen kirjoituksen pätkä.

        Suomen historiiaa ei ole vielä kirjoitettu loppuun...

        Voisitko ystävällisesti kertoa kuitenkin myös sen Alkukirjoituksen loppuosan?


      • Jorma Jaakkola
        Maisa kirjoitti:

        alkukirjoituksesta?

        Kiitos Jorma Jaakkolalle suurenmoisesta työstä, että olet mahdollistanut kirjoituksillasi Suomen EU:hun liittymisen alkutaipaleen tapahtumien seuraamisen.
        - Taatusti sitä tietoa ei tarjota kansalaisille muualla. - Senvuoksi olisi syytä tallentaa koneille jokainen kirjoituksen pätkä.

        Suomen historiiaa ei ole vielä kirjoitettu loppuun...

        Voisitko ystävällisesti kertoa kuitenkin myös sen Alkukirjoituksen loppuosan?

        Kiitos Maisalle mielenkiinnosta ja kiitos kiittämisestä!
        Onpa kummallista, etteivät muut lukijat kommentoi.


        Herättelin alkukirjoituksella lukijoiden mielenkiintoa, enkä syyllistynyt kirjoituksen pituuden vuoksi massapostitukseen.



        Tässä on loppuosa:

        "Toiseksi mainitsen neuvotteluissa mukana o1leet Erkki Liikasen, Veli Sundbäckin, Antti Satulin, Esko Hamilon, Eikka Kososen, Bo Göran Erikssonin, Lasse Aarnion, Niilo Jääskisen, Esa Härmälän ja Jarmo Vaittisen, jotka ystävällisesti suostuivat lukemaan kirjani käsikirjoituksen kokonaan tai osaksi. Kaikki antoivat hyödyllistä palautetta, joskin korjattavaa tuli vähemmän kuin odotin. Olisiko syynä ollut, että muidenkin kuin minun muistikuvat alkavat haalistua? Jos niin on, sitäkin tärkeämpää oli laatia tämä kirja viimeistään nyt.

        Lopuksi ansaitsevat kiitoksen myös kustantajani Kustannusosakeyhtiö UItima Thulen omistajat, puheenjohtaja Matti Vuoria ja hänen isänsä, professori Pekka Vuoria, jotka uskoivat tähän hankkeeseen niin paljon, että ottivat taloudellisen riskin kirjan kustantamisesta. Harvoinpa kirjantekijällä on onni saada niin ansioitunut kustannustoimittaja kuin minulla: professori Pekka Vuoria teki kaiken muun ohella myös nämä työt ja suuresti paransi tekstiäni.

        Juvan Petäjäniemellä elokuussa 1999

        Antti Kuosmanen"


        --


        Ketkä ottivatkaan taloudellisen riskin Kuosmasen kirjasta?!

        Ansioitunut kustannustoimittaja!


        Yksi virkamieskavereista, Jarmo Vaittinen, jonka Kuosmanen mainitsee, oli 141-huijauksen aikaan MTK:n puheenjohtajan Toivo T Pohjalan avustaja.

        Jarmo Vaittinen tuli vasta myöhemmin Ahon hallituksen virkamieheksi MMM:ään.
        Jarmo ei siis osallistunut 141-huijausneuvotteluihin.

        Jarmo tunnetaan rehellisyyden perikuvana.
        Mutta taitaapa Jarmokin olla nykyään MMM:ssä puun ja kuoren välissä eli Ulkoministeriön peukalon alla.


      • Maisa
        Jorma Jaakkola kirjoitti:

        Kiitos Maisalle mielenkiinnosta ja kiitos kiittämisestä!
        Onpa kummallista, etteivät muut lukijat kommentoi.


        Herättelin alkukirjoituksella lukijoiden mielenkiintoa, enkä syyllistynyt kirjoituksen pituuden vuoksi massapostitukseen.



        Tässä on loppuosa:

        "Toiseksi mainitsen neuvotteluissa mukana o1leet Erkki Liikasen, Veli Sundbäckin, Antti Satulin, Esko Hamilon, Eikka Kososen, Bo Göran Erikssonin, Lasse Aarnion, Niilo Jääskisen, Esa Härmälän ja Jarmo Vaittisen, jotka ystävällisesti suostuivat lukemaan kirjani käsikirjoituksen kokonaan tai osaksi. Kaikki antoivat hyödyllistä palautetta, joskin korjattavaa tuli vähemmän kuin odotin. Olisiko syynä ollut, että muidenkin kuin minun muistikuvat alkavat haalistua? Jos niin on, sitäkin tärkeämpää oli laatia tämä kirja viimeistään nyt.

        Lopuksi ansaitsevat kiitoksen myös kustantajani Kustannusosakeyhtiö UItima Thulen omistajat, puheenjohtaja Matti Vuoria ja hänen isänsä, professori Pekka Vuoria, jotka uskoivat tähän hankkeeseen niin paljon, että ottivat taloudellisen riskin kirjan kustantamisesta. Harvoinpa kirjantekijällä on onni saada niin ansioitunut kustannustoimittaja kuin minulla: professori Pekka Vuoria teki kaiken muun ohella myös nämä työt ja suuresti paransi tekstiäni.

        Juvan Petäjäniemellä elokuussa 1999

        Antti Kuosmanen"


        --


        Ketkä ottivatkaan taloudellisen riskin Kuosmasen kirjasta?!

        Ansioitunut kustannustoimittaja!


        Yksi virkamieskavereista, Jarmo Vaittinen, jonka Kuosmanen mainitsee, oli 141-huijauksen aikaan MTK:n puheenjohtajan Toivo T Pohjalan avustaja.

        Jarmo Vaittinen tuli vasta myöhemmin Ahon hallituksen virkamieheksi MMM:ään.
        Jarmo ei siis osallistunut 141-huijausneuvotteluihin.

        Jarmo tunnetaan rehellisyyden perikuvana.
        Mutta taitaapa Jarmokin olla nykyään MMM:ssä puun ja kuoren välissä eli Ulkoministeriön peukalon alla.

        Kiitos Jorma Jaakkolalle vastauksista ja hyvin perustelluista kirjoituksista. Olemme saaneet aitiopaikalta seurata asioita ja tapahtumia jotka edelsivät Suomen maatalouden alasajoa. Surullista mutta totta.

        Minua on jäi kuitenkin askarruttamaan: Mitä Kuosmanen kirjassaan jätti kertomatta?

        Tietäisikö Jaakkola tai joku muu, että voisi vastata...


      • Jorma Jaakkola
        Maisa kirjoitti:

        Kiitos Jorma Jaakkolalle vastauksista ja hyvin perustelluista kirjoituksista. Olemme saaneet aitiopaikalta seurata asioita ja tapahtumia jotka edelsivät Suomen maatalouden alasajoa. Surullista mutta totta.

        Minua on jäi kuitenkin askarruttamaan: Mitä Kuosmanen kirjassaan jätti kertomatta?

        Tietäisikö Jaakkola tai joku muu, että voisi vastata...

        Maisa kysyi:
        Mitä Kuosmanen jätti kertomatta?


        Kysys on todellinen helmi!

        Niin, että suurkiitos tarkkasilmäiselle Maisalle, joka oli lukenut Alkukirjoituksen mielenkiintoisen tekstin:

        "Koska minua sitoo loppuikäni ulkoasiainministeriölle tekemäni vaitiololupaus, olen kuitenkin harjoittanut eräiden asioiden suhteen hieman suurempaa pidättyvyyttä kuin muuten ehkä olisi ollut tarpeen."


        Onhan noita Kuosmasen vaikenemia asioita tiedossa enemmän kuin palanen...

        Kerron kaksi.


        Tärkein asia koskee Suomen hallituksen 27.2. 1992 (iltakoulu) tekemää ratkaisua:
        Jäsenyyshakemuksen jättämisessä tapahtunutta varaslähtöä!

        Asioita tutkineille ns. Satakunnan miehille tuon päiväyksen paljasti Komission lausunto Suomen EY-jäsenyyshakemuksesta.

        Suomenhan piti jättää jäsenyyshakemus 18.3. 1992!

        Katsoimme Erkki Liikasen Brysselin päiväkirjasta ja havaitsimme, että EY-suurlähettiläs Erkki Liikanen sensuroi peräti kuudelta päivältä kirjaansa. Hänellä nimittäin riitti kiireitä, joita ei voi kertoa.

        Kuosmanen puolestaan kertoi vain pienen yksityiskohdan: Jäsenyyshakemus jätettiin Brysselissä 18.3.1992 koruttomasti.

        - Koruttomasti!

        Miksi koruttomasti?

        Asia valkeni myös Ulkoministeriön arkistonhoitajan lähettämästä sähköpostiviestistä. Hän ei nimittäin huomannut, mitä pyysimme, ja tuli kertoneeksi "sivu suunsa" ko. päiväyksen ja erään asiaa hoitaneen henkilön nimen.


        Kun sitten tiedustelin asiapapereita, joissa kyseinen asia olisi, ei papereita sitten yllättäen ollutkaan UM:ssä olemassakaan.
        Hyvinpä arkistonhoitaja silti oli muistanut, kenelle erityistehtävä 27.2. 1992 annettiin!

        Tämän jälkeen käännyin Valtioneuvoston kanslian arkiston puoleen.

        Parin tunnin kuluttua soi puhelin. Olin tehnyt virheen antaessani kännykän numeron.
        Viesti oli, että pyytämiänne asiakirjoja ei ole olemassa.
        Erään pöytäkirjan ote kuitenkin luvattiin lähettää kirjeessä.

        Tuli sensuroituna!

        Pyysin sitten emalilla uudelleen ja kerroin, että oli käynyt vahinko, jossa muutama sivu oli jäänyt kopioimatta. Lupasi lähettää.

        Saapui senroidut kopiot postissa. Ei muuta.

        Kahden kuukauden kuluttua pyysin uudelleen ilman puhelinnumeroa. Taas kännykkä soi. Numero oli tallennettu...
        Asiana oli, että mitä te niitä edelleen pyydätte. Olemme jo 17.5. 2002 lähettäneet teille sähköpostilla ilmoituksen, että pyytämienne asiakirjojen luovuttamiseen ei suostuta.

        Ilmoitin, etten ole koskaan saanut asiasta epäämispäätöstä.
        Soittaja lisäsi, että pöytäkirjan liitteenä on Ulkoministeriön salainen muistio, josta syystä luovuttamiseen ei suostuta.

        Sanoin, että nyt haluan epäämispäätöksen kirjeenä, jotta voin tehdä valituksen KHO:hon.

        Kerroin, että kävimme jo sellaisen prosessin, jolla Korkeimman oikeuden kielteisen ratkaisun jälkeen salatut UM:n paperit, jotka vasta ensi vuosikymmenen lopulla olisivat julkisia, päästettiin julkisuuteen.

        Nyt arkistonhoitaja pelästyi ja parin päivän kuluttua saapui asiapapereiden tutkintalupa ja jälleen kerran sensuroidut kopiot pöytäkirjasta. Nyt UM:n salainen muistio oli liitteenä!

        Ulkoministeriössä "ei muistettu" oliko Valtioneuvoston kanslia pyytänyt lupaa UM:n salaisen muistion luovuttamiseen.


        Kaikkein parasta kirjeessä on Valtioneuvoston tutkimusluvan teksti, jota ei olisi tarvinnut kirjoittaa:

        Jäsenyyshakemuksen jättämistä koskevien asiakirjojen...


        Näin tulivat tutkimusluvan antaneetkin paljastaneeksi...
        , että jäsenyyshakemus jätettiinkin jo etukäteen, ilman eduskunnan käsittelyä.

        Pöytäkirjaa, kokonaisuudessaan, en ole neljättä kertaa pyytänyt.
        Annetaan pölyn laskeutua.
        Toisaalta keskustelu Kuosmasen kirjasta edesauttaa salattujen asioiden paljastumista.



        Toinen asia,
        josta Kuosmanen vaikenee, on Ahtisaaren käskytys - heti valan vannomisen jälkeen - tehdä kiistelty ja tulkinnanvarainen maatalouden 141-sopimus.

        Tällöin Ahtisaari käytti presidentin valtaoikeuksia äärimmillään. Ilman mitään (edes muodollista) hallituksen hyväksyntää.


        Molemmissa Kuosmasen vaikenemissa asioissa sivuutettiin - vaikenemalla - niin kansa kuin eduskuntakin.


        Salailu ei kuulu demokratiaan!


    • Jorma Jaakkola
    • Xxx

      Eikö sille voisi hankkia jonkun pikkukustantajan ja myydä "pimeästi" tiskin alta kaikille Eu-vastaisille? Tietysti tulot kirjoittajalle.

      Underground-kustantamoja? Mutta mikä sen estäisi? Tarviiko eliittipuolueiden tietää mitä kansa puuhaa?

      • Jorma Jaakkola

        Kuosmanen kertoi minulle joulun alla 2003, että oikeudet kirjaan on yksin hänellä.

        Ei siis mitään undergroundia!

        Kuosmanen kertoi, että jos joku kustantaa kirjan uudelleen, kirja voidaan painaa uudelleen.

        Ei muuta kuin pidetään keskustelua netissä vireillä, niin eiköhän joku kustanna!


        Mielestäni MTK-saisi kustantaa.

        Tuhottua versiota löytyy MTK:ta lähellä olevilta henkilöiltä monta kappaletta, mutta MTK:n jäsen ei saa lukea kirjaa.


    • kvanttijude

      Jälleen, tai vieläkin, ajankohtainen ketju. Luulisi tästä perusihmisoikeuksia käsittelevästä aiheesta olevan enemmän "säpinää"?

      • Anja Koivistoinen

        Kiitos Jorma Jaakkola!

        Me suomaliset, hiljainen kansa. Jorma Jaakkola, paljasta tietosi, kyllä ihmisiä kiinnostaa.


    • Suomalaiset

      on kuin suuria lapsia ,jotka on tehty kyvyttömäksi pärjätä omillaan sellainen kansa
      menettää merkityksen olemassaololleen. Tämäkö on ollut tahtomme?

    • Vaasassa

      Martti Ahtisaarella ei olisi mitään sitä vastaan ,että kokoomus ja sdp saisivat yli
      50% kannatuksen ja muodostaisivat hallituksen "nukkuisin yöni rauhaisasti"
      koska siinä olisi tuki yrittäjille ja pohjoismaiselle tasa-arvopolitiikalle.(tosi naivia)

      Äänestämisestä Ahtisaari toteaa "ihmisten pitäisi tehdä älyllinen harjoitus ennen kuin menevät vaaliuurnille. Ei huulenheitto auta asioiden hoidossa" .

      Ihan hyvä neuvo ,mutta 20 vuotta liian myöhään.Tulevissa vaaleissa tilannetta
      voi ja pitää korjata rajusti.

    • kielitaitoisille
    • EU takana?

      Näin siis vapaassa EU:ssa toimitaan. Eikö kukaan ole keksinyt nostaa syytettä sananvapauden estämisestä näin tärkeässä asiassa? Onpa lepsua porukkaa.

    • Pu Pu

      Up Up

    • ______

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Anteeksi mies

      En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin
      Ikävä
      26
      2316
    2. Ripeyttä asiointiin

      Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee
      Hyrynsalmi
      23
      2006
    3. Palstan henkisesti sairaat ja lihavat

      Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals
      Ikävä
      105
      1414
    4. Koska me nähdään

      Seuraavan kerran ja odotanko sitä?
      Ikävä
      76
      1259
    5. Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!

      Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi
      Tunteet
      135
      1126
    6. Mietin aina vain

      Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh
      Tunteet
      7
      1038
    7. En tunne muita

      Kohtaan tätä samaa polttavaa halua vain sinua kohtaan. Ei vaan muut sytytä
      Ikävä
      64
      1006
    8. Olen vähän

      Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I
      Ikävä
      10
      914
    9. Oletko joskus lähestynyt jotakin

      väärällä identiteetillä? Miksi?
      Ikävä
      102
      857
    10. Ollaan kuin yö ja päivä

      Monessa asiassa… molemmat ollaan kuitenkin älykkäitä ja tiedämme, ettei kannata edetä tämän pidemmälle.
      Ikävä
      69
      850
    Aihe