Valtion tukea arvostellaan, korvaukset perustuvat liiaksi huostaanottoihin.
Herää kysymys onko valtio mukana huostaanottobisneksessä?
Helsingin uutiset 19.6.2012.
Lue uutinen, kommentit. Kommentointi edellyttää kirjautumista.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/114782-valtion-tukea-arvostellaan-kannustaa-huostaanottoihin
----------
Herää kysymys onko valtio mukana huostaanottobisneksessä?
Helsingin uutiset 19.6.2012.
Lue uutinen, kommentit. Kommentointi edellyttää kirjautumista.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/114782-valtion-tukea-arvostellaan-kannustaa-huostaanottoihin
----------
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lainaus liittyen aloitukseen. Aloituksessa löytyy lisää aiheeseen liittyvää.
Mielenosoittajat: Harkintaa huostaanottoihin
Tukea tarvitseville ja harkintaa huostaanottoihin, toivottiin hiljaisessa mielenosoituksessa Eduskuntatalon edustalla tiistaina. Järjestäjien mukaan kyseessä oli spontaani mielenilmaus, mutta yhdistyskin on perusteilla.
Mielenosoituksen järjestäjät muistuttavat, että huostaanottoon ei saa mennä liian kevein perustein eikä purkaminen saisi olla liian vaikeaa. Aihe halutaan myös mukaan kuntavaalikeskusteluun.
Osallistujien mukaan perinteistä kotiapua ja ehkäisevää tukea ei juuri saa. Tilanteeseen puututaan vasta viime hetkellä.
Myös sosiaaliviranomaisten pelko voi pahentaa tilannetta.
– En uskaltanut sanoa sosiaali-ihmiselle, että olen uupunut ja tarvitsen apua. Pelkäsin, että lapset otetaan pois. Kotikäynnit ovat enemmän kuulustelutilaisuuksia ja epäkohtien hakemista kuin tuen järjestämistä perheen yhdessäolon turvaamiseksi. Jos lapset otetaan huostaan, on heidän takaisin saamisensa vaikeaa ja päätökset tuntuvat mielivaltaisilta. Olet ihan aseeton ja yksin koneistoa vastaan, kertoo eräs vanhempi.
------------
"Vähintä mitä yhteiskunta voi tehdä, on pitää huolta, että kaikki voitava tehdään niiden ehkäisemiseksi."
-Kun tuokin sanonta pitää sisällään ajatuksen, että huosta jotenkin on mahdollista..."kaikki voitava" on ihan kuin äärimmilleen vietyä tekohengitystä!
Oikeasti se "kaikki voitava" on oltava kansalaisen oikeus saada tukea (esim rahaa), jotta hän saa hoidettua perheen elannon ja kaiken perustarpeellisen ilman tunnetta, että hän on millään tavalla vaaravyöhykkeessä.
-Tuota oikeutta sanotaan ihmisoikeudeksi. Se on laitettu murskainten alle ja alistettua kansanosaa herjataan opinahjoja myöten, niin että sos.opiskelijoihin ja markkinaihmisiin ja päättäjiin syntyisi syväänjuurrutettu yhteistoiminnan KUMPPANUUSKETJU, mikä ei vaan menisi rikki.
Yksi artikkelin helmiä on tämä:
"Ministerin mielestä yhteiskunta on vinksahtanut, jos asioihin puututaan vasta sitten, kun on pakko."
Nimenomaan! Kun yhteiskunta hoitaisi oman osansa eli alentuisi lakien noudattamiseen, saataisiin valtava säästö kun iso osa huostaanotoista putoaisi pois.
Tärkeimmät asiat ajoissa puuttumiseen olisivat lakien noudattaminen erityisopetuksessa, lasten terveydenhoidossa ja riittävien avohuollon tukien järjestämisessä. Nimenomaan niillä lisättäisiin kansalaisten hyvinvointia, eikä suinkaan aina ja aina aikaisemmin tehtävillä huostaanotoilla.
"Valmisteilla olevan raportin mukaan Helsingin kaikkien sijoitettujen laitoshoidon kustannukset olivat viime vuonna yhteensä noin 70 miljoonaa euroa, joista ostopalvelulaitosten osuus oli 31 miljoonaa.
Lisäksi ammatillisten perhekotien kustannukset olivat 4,7 miljoonaa euroa ja perhehoidon 21 miljoonaa."
70 - 31 - 4,7 = 34,3
Eli artikkeli jättää mainitsematta, mihin laitosmuotoihin käytettiin viime vuonna 35,1 miljoonaa euroa. Lienevät olleet kunnallisia tai valtion koulukoteja tms.
Helsingissä käytettiin 31 milj. ostopalvelulaitoksiin.
4,7 milj. ammatillisiin perhekoteihin
35,1 milj. muihin laitoksiin
Koska perhesijoituksia on paljon vähemmän, niin ovatko sen kustannukset todella hirveän pienet, jos pelkästään Helsingissä siihen upotettiin 21 milj. euroa? Minusta Helsinki maksaa liikaa sijaisperheille, vaikka eihän sijaishoitajille tietysti mikään riitäkään. Nyt heidän korvauksiaan ollaan taas nostamassa, koska ilmeisesti Suomen on pakko edes tässä asiassa taipua Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta saatuihin huomautuksiin eli lisätä perhehoitoa laitoshoidon kustannuksella.
Porvaripoliitikkoja tämä ehkä närästää suurestikin, koska perusporvarin mielestä on tärkeintä yritystoiminnan kannattavuus ja perheiden toimeentulo kiinnostaa vain oman itsen, sekä hyvä-veljien ja -siskojen osalta.
Helsingin viime vuoden sijaishuollon kustannukset olivat 91 milj. euroa.
Vähintään noin kolmasosa tuosta summasta katettiin valtion tuella, uskoisin, että enemmänkin.
Mutta artikkelista puuttuu täysin ne summat, mitä kaupunki saa huostaanotettujen lasten vanhemmilta. Yksinhuoltajilta saadaan elatustuki ja esim. työttömiltä vanhemmilta peritään joissain kunnissa ainakin osa asumistuesta. Ja palkasta pyritään ottamaan vähintään 300 e/kk. 147,96 300 = 447,96 e/kk.
Yksinhuoltaja vanhempi maksaa tässä tapauksessa kaupungille huostaanotosta 447,96 e/kk. Lisäksi valtion tukena tullut reilu kolmasosa eli kun Hesa maksaa sen alueelta sijoitetuista sijaisperheille 1200 e/kk, kaupungille itselle jää maksettavaksi 350 e/kk, tuskin sitäkään.
Kaupunki ei tietenkään ilmoita valtion tukea, eikä vanhemmilta perittyjä rahoja, aina puhutaan vain kokonaiskustannuksista. Eli vähällä Helsinki selviää kaiken kaikkiaan. Ja pidetään mielessä, että yleensä sijaisperheisiin sijoitetaan päihdeperheiden lapset, joten sinne sijoitetuista on varmaankin suurin osa laillisesti huostaanotettuja. Ei kuitenkaan kaikki, koska - uskomatonta kyllä - myös Asperger-oireisia lapsia sijoitetaan perheisiin, jos lapsen käytökseen kiinnitetään huomiota vaikka tarhassa tai koulussa.
AS-lasten hoidollisten huostaanottojen kohdalla on kyllä pakko kysyä, miksi kaupungit vaihtavat terveydenhoidon kertoimella saadun valtion tuen lastensuojelukertoimella saatuu rahaan. Voittaako se siinä vai jääkö suhde samaksi kuin perhesijoitusten kohdalla?
Ls-laitokset tietysti muhkeine voittoineen tuovat kunnille myös muhkeat veroeurot, mikä varmaan on myös kannustin huostaanottoihin. Se, että lapsille järjestettäisiin sairaalapaikka, terapiaa tai neurologista kuntoutusta, ei toisi veroja pennin jetinää muuta kuin henkilökunnan palkoista. Ja vaikka erityisopetuksen järjestämisestä on sillä hetkellä pelkästään menoa kaupungille, niin poliitikot tekevät hyvin lyhytnäköistä politiikkaa, kun jättävät huomioimatta tulevaisuuden vuosien syrjäytymiskustannukset .
Valtion ja muiden tahojen tuet taitavat valua kehitysmaihin.
Tässä tietoa Kepasta ja Kepan toiminnasta maailmalla.
http://www.kepa.fi/toiminta/kepa-maailmalla
-------
Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen.
Nuorisorikollisuuteen erikoistuneet syyttäjät voisivat perehtyä nuorten syrjäytymiseen ja kehityspsykologiaan.
Yle uutiset 30.6.2012.
http://yle.fi/uutiset/valtakunnansyyttaja_pohtii_omia_syyttajia_nuorille/6201670
----------
Vanhemmuus on aina arvokast.a.
Joskus biologisten vanhempien jaksaminen ei kanna, silloin tarvitaan sijaisvanhemmuuden apua, jotka tekevät arvokasta työtä.
Keskisuomalainen 14.8.2012.
Kansanedustaja Tuula Peltonen (sd) jämsä.
Lue uutinen ja kommantteja, pohdi onko kysymyksessä sijarien mainostaminen ja markkinointi?
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/vanhemmuus-on-aina-arvokasta/1234892
----------
Keskisuomalainen 13.8.2011.
Pääkirjoitukset
Sijoitus lapsiin ja nuoriin on sijoitus tulevaisuuteen
13.8.2012 00:01 Meneillään ovat elokuun päivät, jolloin lasten ja nuorten arki muuttuu. Kesäloma päättyy ja koulu alkaa. Osa koululaisista aloitti luokuvuotensa jo viime viikolla. Jyväskylän, Laukaan ja Konneveden kouluissa työ alkaa keskiviikkona.
Ekaluokkalaisille ja heidän vanhimmilleen koulun alkaminen on kaikkein jännittävintä. Keski-Suomessa aloittaa peruskoulun ensimmäisen luokan lähes 3 000 lasta. Koko maassa opintiensä aloittaa lähes lähes 60 000 lasta. Heidän opintiestään tulee huomattavasti pidempi kuin esnimerkiksi heidän isovanhemmillaan.
Lähes kahdella kolmesta 15 vuotta täyttäneestä suomalaisesta on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Keskiasteen tutkinto, kuten esimerkiksi ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto, on 39 prosentilla, korkean asteen koulutus lähes 28 prosentilla. Vuonna 1950 pelkän kansakoulun käyneitä oli 64 prosenttia, keskikoulun suorittaneita 5,5 prosenttia ja ylioppilaita kolme prosenttia.
Suomi on panostanut koulutustason nostamiseen ja tulokset näkyvät. Koululaisten ja heidän vanhempiensa mielissä ovat nyt kuitenkin ensisijaisesti koulutyön alkaminen ja koulumatkat.
Huoli koulumatkojen sujumisesta on kaikille yhteinen. Koulujen alkaessa tulee suuri joukko lapsia ja nuoria liikenteeseen ja jokaisen on otettava se huomioon. Pienimmät koululaiset liikkuvat jalan vanhempien kanssa yhdessä harjoiteltua reittiä. Liikenneturvan kampanja korostaa, että jokainen tie on koulutie, ja että vastuullinen autoilija noudaattaa nopeusrajoituksia.
Turvallinen koulutie olkoon kaikkien tielläliikkujien yhteinen tavoite.
Koulujen alkamiseen liittyy myös huoli opetustilojen sisäilmaongelmista. Moni koululainen aloittaa lukuvuotensa parakkikoulussa tai muissa väliaikaisissa tiloissa. Tärkeintä kuitenkin on, että sisäilmaongelmiin suhtaudutaan nykyään vakavasti eikä oppilaiden ja opettajien terveyttä vaaranneta.
Monissa kunnissa puntaroidaan mahdollisuuksia menojen leikkaamisen ensi vuoden budjetin tasapainottamiseksi. Leikkauslistojen tekijöiden on syytä pitää mielessä, että sijoitus kouluun, lapsiin ja nuoriin on sijoitus tulevaisuuteen
---------------
Naurettavaa väittää, että sijaisvanhemmuus on aina arvokasta työtä.
Vanhemmuus sinällään voidaan katsoa arvokkaaksi asiaksi, mutta se voidaan pilata lapsen julmalla ja piittaamattomalla kohtelulla, tekijä voi olla yhtä hyvin bio kuin sijaisvanhempikin.
Tietysti Pride-valmennus auttaa juuri sen verran, että kaikkein huonoimmat hakijat karsiutuvat pois. Rikosrekisteriote tarkistetaan, mutta sakoilla lasten hyväksikäytöstä selvinnyt ei saa merkintää rikosrekisteriin. Ja luonnevammaa ei näy papereissa, ellei henkilöä vaadita laajaan psykologiseen testaukseen. Sitä ei huomaa helposti edes viikkojen ajan henkilöä tarkkailemalla, ainut tapa on laaja psykologinen testaus.
Onhan Suomessa viitteitä siitä, miten hurmaavalla, manipuloivalla ja ammatillisesti "pätevällä" käytöksellä luonnevammainen voi edetä ministeritasolle asti.
Mutta onko moraalisesti ja lasten kannalta oikein, että tunne-elämältään hyvinkin häiriintyneen henkilön on mahdollista hankkia hoitoonsa vieraita lapsia, jos vain Pride-kurssilla onnistuu hämäämään valintaa tekevät henkilöt.