Maailmalla on kovasti yleistynyt periaate että mitään tukea ei saa ilmaiseksi. Muistaakseni meilläkin istui Sata työryhmä ja tuli vähän samanlaiseen tulokseen.
Sosiaalituet saatava vastikkeelliseksi !
Järki hoi !
1970
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Aloitettava, vaikkapa: kolme/kuusi päivää kuussa tuen saaja tekee yhteiskunnallista/kunnallista työtä.
Siitä sitten määrä nousee.
Opitaan työ ja sen teko.
Sitten ei enään ollakkaan työttömänä.
Voidaan raha ohjata todella tarvitsijoille
Ei kukaan saisi saada rahaa ilman vastekkellisuutta.
Ihminen menee pilalle, kun huomaa että raha tulee ilman työtä.
Sosialistit tehneet malle karhunpalveluksen vaatiessaan rahaa kuin palkkana ilman työtä
Sosiaalituki vaihtuu tietenkin palkkaan, mikäli lyhytkin työsuhde syntyy. Esimerkiksi mainitsemassasi tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömälle tai nuorelle osoitetaan työpaikka, jotta tämä oppisi tietyn työn tai työnteon perusteet ylipäätään, hän saa tuolta ajalta harjoitteluajan palkkaa.
Työttömiä varten perustettua sosiaalitukea työharjoittelija ei voi ainakaan normaalitapauksessa saada. Jostain kehitysvammaisista ja vastaavista erityisryhmistä en tiedä. Lainsäädännön näkökulmasta ihminen on ikäänkuin päivä kerrallaan joko työssä tai työtön, mutta ei molempia yhtä aikaa.
Ilman muuta työttömät, muutkin kuin pitkäaikaistyöttömät, pitäisi palkata yhteiskunnan toimesta, ellei työtä vapailta markkinoilta löydy. Aika nihkeästi tavoite on kuitenkin täyttynyt. Sosialistit eivät ole ainoita, jotka suhtautuvat asiaan nihkeästi.
On syytäkin suhtautua nihkeästi. Julkisen sektorin paisuttamiseen työllisyystöiden avulla ei ole suurta järkeä. Se tarkoittaisi entistä kovempaa työvoimapulaa yksityiselle sektorille, kun työvoimasta suuri osa olisi julkisen sektorin palveluksessa. Nythän kaikki uudistusehdotukset ja jo käytössä olevat toimenpiteet ovat tähdänneet julkisen sektorin pienentämiseen (mm. tuottavuusohjelma ja eläkeikäuudistukset). Käsittääkseni Kokoomus ajaa näitä toimenpiteitä kaikkein eniten, mutteivät ne ole vieraita Kepullekaan.
Paljon loogisempaa politiikkaa olisi pyrkiä luomaan uusia yksityisen sektorin markkinaehtoisesti kannattavia työpaikkoja työttömiä varten. Sehän olisi markkinatalouden mukaista toimintaa.
Mistä hemmetin työvoimapulasta puhut? Kysymyshän on työttömien työllistämisestä. Työttömyys taas johtuu siitä, ettei avoimia työpaikkoja ole riittävästi maamme työikäiselle väestölle.
En ole sanonut, että työttömiä pitäisi palkata yhteiskunnan toimesta vain julkiselle sektorille. Eihän sillä edes ole tarvetta työvoimalle kuin muutamassa harvassa ammatissa. Niinpä yhteiskunta myöntää jo nykyisin palkkatukea yksityisille työnantajille työttömien palkkaamiseen harjoittelukauden ajaksi. Kun osaaminen on hankittu tai varmistettu, työsuhde voi jatkua työnantajan omasta kukkarosta. Tuota toimintaa pitää huomattavasti lisätä.
Työvoimapulasta on puhut mm. Kepun entinen puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen. Työttömyys ei välttämättä johdu pelkästään siitä, että avoimia työpaikkoja ei olisi tarpeeksi. Kyse voi olla paljossa työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelmasta. Ei ole kouluttauduttu sille alalle, misssä olisi työtä tarjolla tai suostuta muuttamaan sinne, missä työtä olisi enemmän saatavissa.
Yhteiskunta voi toki antaa tukea esim. nuorten palkkaamiselle. Se ei ole kuitenkaan mitään palkkaamista yhteiskunnan toimesta. Kirjoituksesta sai siten helpsoti virheellisen kuvan, jonka mukaan yhteiskunnan pitäisi suoraan työllistää työttömiä. Ehkä olet tässä sanavalintojen suhteen tarkempana jatkossa. Kun julkisen talouden alijäämä on kasvamassa, on yhä vähemmän reaalisia mahdollisuuksia siihen, että yhteiskunta tukee rahallisesti työllistämistä. Pelivaraa on vain siihen rajaan saakka, mitä yhteiskunta joutuu maksamaan ao. henkilöille työttömyys- yms. tukena.
Maamme koulutussuunnittelu on heikolla pohjalla. Luultavasti työvoiman tarpeen ennustaminen pitkällä tähtäimellä on mahdotontakin. Siksi pitäisi tunnustaa realiteetit ja perustaa koko koulutusjärjestelmämme elinikäisen oppimisen ja ammatinvaihtamisen pohjalle.
Muotoiluuni vaikutti osittain se, että vastasin tyypille, jonka mukaan sosiaalitukien vastineeksi pitää tehdä työtä, mikä kääntäen tarkoittaa, että työn vastineeksi saadaan sosiaalitukea. Minun näkemykseni mukaan työn vastineeksi saadaan kuitenkin palkkaa ja tämä on myös yhteiskunnan näkemys. Työntekijänkin näkökulmasta kysymys on palkasta riippumatta siitä saako hänen työnantajansa palkkatukea valtiolta vai ei. Itse asiassa työntekijälle ei ole merkitystä, mistä hänen työnantajansa palkkarahat hankkii.
Pitkäaikaistyöttömien armeijan ylläpito se yhteiskunnalle vasta kalliiksi tulee.
nuorilla.
Sosilisteillä väärä ote heihin.
Kun pitäisi päinvastoin tukea työsaantia ja siihen oppimista.
Eikä olla aina toitottamassa tukien puolesta.
Se heidän etu pitkässä juoksussa.
Huono tilanne kun sanoo 5-kymppisenä, ettei osaa mitään ammattia.
Oma alotteisuutta ei silloin myöskään sitten löydy.
Itse en ole koskaan ollut työvoimakortistossa.
Ammatteja ollut useita.
Työtä kyllä on jos viitsii itseään kouluttaa.
Pitäisi vain kouluttautua alalle, jolla on myös työpaikkoja. Yhteiskunnan koulutuspaikkasuunnittelu on mennyt monta kertaa metsään.
Nykynuoret ovat ainakin vanhempiaan fiksumpia, sillä suurin osa heistä pyrkii ammattikouluun eikä lukioon peruskoulun jälkeen. Siellä on sentään vieläkin sellaisia käytännön ammatteja, joiden osaajia tarvitaan aina, rakennemuutoksista huolimatta. Tee se itse -miehet ja -naiset harvinaistuvat koko ajan ja pikku töihinkin palkataan ammattilainen.
Tietenkään nykyisessä ammattikoulubuumissa kaikki eivät pääse sisään. Amikseen tarvitaan jo parempi peruskoulun päättötodistus kuin lukioon.
Itse suosittelisin yhteiskunnan koulutussuunnittelijoille enemmän jatkuvan opiskelun ajattelua. Ammatteja kuolee koko ajan ja osaajien kysynnät heittelevät aloittain. Ammattia pitäisi pystyä vaihtamaan lennosta ilman kolmi- tai nelivuotisia opintoja.
Järjettömyyksiä on toki koulutuksessa ollut. Yksi esimerkki ovat maatalousalan oppilaitokset tilanteessa, missä maatalousyrittäjien määrä on koko ajan laskenut ja mikä lasku on ollut jo kauan nähtävissä.
Kasvava ala on ollut it-alan koulutus, koska kysyntää on riittänyt. Nyt ollaan sitten Nokian myötä vaikeuksissa, mutta tätä on ollut vaikea ennakoida. Nokiasta huolimatta voi olla silti järkevää kouluttaa väkeä edelleen alalle, ainakin ennemmin kuin panna heitä maatalouskouluihin.
Ammattikoulutus on tärkeää, mutta niin on lukionkin käyminen. Suurta teoreettista osaamista ja kansainvälistymistaitoja ei hevin hankita ilman lukiopohjaista koulutusta. Teoreettinen osaaminen on puolestaan monilla aloilla (matematiikka, fysiikka, kemia, biologia) välttämätöntä käytännöllistä toimintaakin varten. Korkean osaamisen työ on yhä enemmän suunnittelua, joka edellyttää paljonkin teoreettisia tietoja. Teknologia-alojen innovaatioita ei synny ilman niitä.
Ammatien vaihto lennosta ei onnistune ihan noin vain silloin, kun osaaminen edellyttää pitkäaikaisempaa opiskelua. Ei sellaisiin tupla-ammatteihin kouluttautumisessa ole silloin mitään järkeä, sillä koulutusajat muodostuisivat erittäin pitkiksi. Jos sähkömiehen pitäisi kouluttautua myös putkimieheksi, koulutusaika helposti kaksinkertaistuisi.
En ole kirjoittanut mitään tupla-ammatteihin kouluttamisesta etukäteen, vaan koulutuksen suunnittelusta niin, että ammatinvaihto ja uuden ammatin opiskelu onnistuu mahdollisimman lyhyellä koulutuksella siinä vaiheessa, kun entisen tarve on vähentynyt ja johtanut työttömyyteen tai jopa kuollut kokonaan pois.
Itse asiassa meillä on jo aikuiskoulutuskeskusten ja oppisopimuskoulutuksen pohjalla malli tarkoittamaani suuntaan, mutta se olisi syytä kehittää koko ammattikoulutusjärjestelmän pohjaksi. Erittäin harva nimittäin selviää yhden ammatin opiskelulla läpi elämänsä. Miksi tätä ei tunnusteta ja muotoilla koko koulutusjärjestelmään?
Älä nyt sentään pelottele.
Taidat olla ajastasi jäljessä. Nykyään puhutaan kansalaispalkasta.
pötkyilevät tulee velvoittaa tekemään vähintään kymmenen tuntia viikossa yleishyödyllistä työtä.
Tämä koskisi sosiaalitukien saajia, työttömyyskorvausta saavia ja elkeläisiä.
Kaupunkien siivousta, lastenhoitoa, vanhusten hoitoa ja avustamista, seurakuntien ja kuntien metsien hoitoa jne.
Työtä on loputtomiin.
Työtä on loputtomiin, mutta eipä palkanmaksajia ei näytä riittävän.
meni oluet väärään kurkkuun pidetään tämä vanha vaan
Mitä vastiketta sotulleen voisi antaa niillä elävä palstakepuli? Pitäisikö hänen laittaa kaikki kirjoituksensa lehtiin? Minkä arvoisiksi ne näkisit?
Suomen ei pidä mennä sellaiseen systeemiin. Maailmalla tällaista yleistymistä ei ole suuresti tapahtunut. Kyse on lähinnä USA-laisesta systeemistä.
Suomessa, pohjoismaissa ja Euroopassa tuetaan mm. voimakkaasti kouluttautumista ja terveydenhoitoa sekä infrastruktuurin rakentamista verovaroin. Nämä ovat täysin vastikkeettomia toimia. Kouluttautumisen suhteen meillä on ainoastaan oppivelvollisuus eli velvoite ottaa annettua koulutusta vastaan. Tästä huolimatta suomalainen koulujärjestelmä on toiminut oikein hyvin. Suomalaisia on kannustettu lapsentekoonkin lapsilisäjärjestelmän avulla. Se on tietysti siinä mielessä vastikkeellista, että panoja pitää olla ja tuloksia tulla. Eli ei sopi ylipainoiselle kepulaiselle pankolla makaajalle.
Elinkeinotuet ja maatasloustuet ovat kyseenalaisia tukimuotoja. Maatasloustukia ei edes käytetä kaikkia niihin tarkoituksiin, mihin niitä on väitetty tarvittavan. Siinä kohdin on kyse veronmaksajien suoranaisesta pettämisestä.
Eläkkeet ovat yleisin sosiaalituki lapsilisien ohella. Eläkkeen voidaan kuitenkin katsoa olevan ainakin osin myöhennettyä palkanmaksua, josta siis on aiemmin suoritettu vastike eli tehty työtä sen eteen. Tietenkin on niin, että tässä on tasvertaisuusvajetta, koska joku voi kuolla jo ennen eläkkeelle pääsyä ja toinen elää satavuotiaaksi.
Vastikeajattelu istuu huonosti tukijärjestelmiin, koska niiden perusteet ovat kannustavat, korjaavat, auttavat, inhimilliset jne. Olisi aika kornia vaatia esim. sosiaalisesti tuetulta sairaalta ja vammaiselta jotain vastiketta saamastaan tuesta.
työ maistu vaikka myöhennetty palkka juoksee ;)
Kyllä sinullekkin muutama tunti tuusulan tien penkkojen siivousta tekisi todella hyvää. Jäisi tuo joutava vittuiluhiukka vähemmälle...
Kaksi miljoonaa pötkylää kertaa kymmenen tuntia viikossa on 20 miljoonaa työtuntia viikossa!
Johan alkaa lama taittumaan.
Sosiaalituet eivät niinkään ole loppujenlopuksi ongelma, nehän menevät 115% kulutuksen kautta kiertoon, eli ovat loppujenlopuksi tehokasta rahankäyttöä, toisin kuin esim. elikeinotuet, ja erilaiset käsittämättömät yritysten ja suurituloisten verovähennykset.
Kannattaisi ehkä alkaa puhumaan oikeista asioista, eikä näistä "kuvitelluista" mutu-jutuista.