Edellisen hallituksen aikana kunnille tuotiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön laatima vanhustenhuollon laatusuositus, jossa kuntia edellytettiin mm. vähentämään kunnallisia vanhainkotipaikkoja siten, että niitä olisi jatkossa tarjolla vain 3 prosentille 75 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Kun tiedetään, että monissa kunnissa pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa on selvästi yli viisi prosenttia 75 vuotta täyttäneistä vanhuksista, ja kun otetaan huomioon, että vanhusten määrä lisääntyy lähivuosina merkittävästi, on kunnallisen vanhainkotihoidon alasajo erittäin lyhytnäköistä. Hoitopaikoille on jo nyt jatkuvat jonot ja kun kunnat vielä vähentävät hoitopaikkoja, joudutaan vanhuksille tarjoamaan hoitopaikkaa maksusitoumuksella yksityisistä hoivakodeista, joita onkin syntynyt maahamme kuin sieniä sateella. Useinhan aluksi pienyrittäjän pyörittämä hoivakoti ajautuu lopulta osaksi kansainvälistä konsernia, joten hallitus toimillaan tukee ennen kaikkea kansainvälistä yksityistä palvelutuotantoa ja terveysbisnestä, ei palvelujen rakennemuutosta.
Jos vanhustenhuollon rakenteita halutaan muuttaa, sen ei tule tapahtua ajamalla vanhainkotihoitoa lyhytnäköisesti alas. Lisäksi täytyy tunnustaa se, että niille vanhuksille, jotka todella hakevat paikkaa vanhainkodista, vanhainkoti on kodin sijaan oikea ja paras paikka. Vanhainkodeissa tarjotaan laadukasta hoitoa ja hoivaa sekä virikkeitä ja ne ovat pääsääntöisesti viihtyisiä. Vanhainkodit ovat iäkkäille ja sairaille vanhuksille hyviä, kunhan henkilöstöä on riittävästi, ja se edellyttää henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin. Tällä hetkellä kunnat lyövät henkilöstömitoitussuosituksia tietoisesti laimin, siten että esimerkiksi yövuorossa saattaa olla vaikka vain 2-3 hoitajaa vastaamassa noin sadan vanhuksen hyvinvoinnista. Oli pöyristyttävää, että lakiuudistusta keväällä alustanut ohjausryhmä ei päätynyt esittämään henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin.
Jos nykyinen hallitus ei luovu edellisen hallituksen linjasta, jossa vanhainkotipaikkoja ajetaan alas, niin on pelättävissä, että hallitus pyrkii saamaan henkilöstömitoitukset kohdilleen vanhainkotipaikkoja karsimalla ja näin päädytään ojasta allikkoon.
Keskustelu vanhustenhuollosta on viime päivinä ollut osittain sivuraiteella, kun iso kuva vanhustenhuollon tulevaisuudesta on peittynyt hallituspuolueiden välisen kinastelun alle. Sille, että vanhukset saavat toivomansa palvelut ja että henkilöstöä on palveluissa riittävästi, on Suomen kansan vankka tuki ja tutkimusten mukaan kansa arvottaa vanhuspalvelut tarvehierarkiassa korkealle. Niinpä hallituksen on pikaisesti kyettävä ratkaisemaan jo vuosia maassamme vellonut epätietoisuus vanhustenhuollon tulevaisuudesta.
Lisätiedot
Vesa-Matti Saarakkala
Kun tiedetään, että monissa kunnissa pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa on selvästi yli viisi prosenttia 75 vuotta täyttäneistä vanhuksista, ja kun otetaan huomioon, että vanhusten määrä lisääntyy lähivuosina merkittävästi, on kunnallisen vanhainkotihoidon alasajo erittäin lyhytnäköistä. Hoitopaikoille on jo nyt jatkuvat jonot ja kun kunnat vielä vähentävät hoitopaikkoja, joudutaan vanhuksille tarjoamaan hoitopaikkaa maksusitoumuksella yksityisistä hoivakodeista, joita onkin syntynyt maahamme kuin sieniä sateella. Useinhan aluksi pienyrittäjän pyörittämä hoivakoti ajautuu lopulta osaksi kansainvälistä konsernia, joten hallitus toimillaan tukee ennen kaikkea kansainvälistä yksityistä palvelutuotantoa ja terveysbisnestä, ei palvelujen rakennemuutosta.
Jos vanhustenhuollon rakenteita halutaan muuttaa, sen ei tule tapahtua ajamalla vanhainkotihoitoa lyhytnäköisesti alas. Lisäksi täytyy tunnustaa se, että niille vanhuksille, jotka todella hakevat paikkaa vanhainkodista, vanhainkoti on kodin sijaan oikea ja paras paikka. Vanhainkodeissa tarjotaan laadukasta hoitoa ja hoivaa sekä virikkeitä ja ne ovat pääsääntöisesti viihtyisiä. Vanhainkodit ovat iäkkäille ja sairaille vanhuksille hyviä, kunhan henkilöstöä on riittävästi, ja se edellyttää henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin. Tällä hetkellä kunnat lyövät henkilöstömitoitussuosituksia tietoisesti laimin, siten että esimerkiksi yövuorossa saattaa olla vaikka vain 2-3 hoitajaa vastaamassa noin sadan vanhuksen hyvinvoinnista. Oli pöyristyttävää, että lakiuudistusta keväällä alustanut ohjausryhmä ei päätynyt esittämään henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin.
Jos nykyinen hallitus ei luovu edellisen hallituksen linjasta, jossa vanhainkotipaikkoja ajetaan alas, niin on pelättävissä, että hallitus pyrkii saamaan henkilöstömitoitukset kohdilleen vanhainkotipaikkoja karsimalla ja näin päädytään ojasta allikkoon.
Keskustelu vanhustenhuollosta on viime päivinä ollut osittain sivuraiteella, kun iso kuva vanhustenhuollon tulevaisuudesta on peittynyt hallituspuolueiden välisen kinastelun alle. Sille, että vanhukset saavat toivomansa palvelut ja että henkilöstöä on palveluissa riittävästi, on Suomen kansan vankka tuki ja tutkimusten mukaan kansa arvottaa vanhuspalvelut tarvehierarkiassa korkealle. Niinpä hallituksen on pikaisesti kyettävä ratkaisemaan jo vuosia maassamme vellonut epätietoisuus vanhustenhuollon tulevaisuudesta.
Lisätiedot
Vesa-Matti Saarakkala
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.