Meidän syvin ongelmahan oli se,

että meillä oli liikaa kemiaa.

Uskon, että jos, jos ja jos, niin meille voisi tulla jopa elinikäinen, kaunis suhde. En kuitenkaan tiedä, jaksanko uskoa enää mihinkään...

http://www.youtube.com/watch?v=URvC-7lcrvI

n2m
20637
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

minun nähdäkseni on nimetön viestintä, ihan alun alkaenkin... jos jos ja jos... en minäkään

Äänestä

Kuinka monelle olet jakanut vittuasi ?

Äänestä

Miten kemiaa voi olla liikaa?

Ja miten se voi olla ongelma?

Äänestä
  • voi se olla ongelma. Tiedän. Olen kokenut sen.

    Äänestä

  • .mies kirjoitti:

    voi se olla ongelma. Tiedän. Olen kokenut sen.

    Mitä se liiallinen kemia saa aikaiseksi?

    Äänestä

  • kiinnostaa kirjoitti:

    Mitä se liiallinen kemia saa aikaiseksi?

    kiihkon ja pakkomielteen toisesta ihmisestä, molemmin puolin. Silloin se on ongelma kun menee yli. Sydänsurua tuo.

    Äänestä

  • sama m. kirjoitti:

    kiihkon ja pakkomielteen toisesta ihmisestä, molemmin puolin. Silloin se on ongelma kun menee yli. Sydänsurua tuo.

    Onneksi en ole kokenut :/

    Äänestä

  • sama m. kirjoitti:

    kiihkon ja pakkomielteen toisesta ihmisestä, molemmin puolin. Silloin se on ongelma kun menee yli. Sydänsurua tuo.

    se myös huumaannuttaa ja lamaannuttaa niin, että kaksi ihmistä haluaa toisiaan niin paljon, että jähmettyvät kauhusta kiveksi kun ovat toistensa seurassa, ettei mitään suhdetta voi syntyä.

    Äänestä

  • yksi n kirjoitti:

    se myös huumaannuttaa ja lamaannuttaa niin, että kaksi ihmistä haluaa toisiaan niin paljon, että jähmettyvät kauhusta kiveksi kun ovat toistensa seurassa, ettei mitään suhdetta voi syntyä.

    Riippunee ihmisen iästä, elämänkokemuksesta, persoonasta, rohkeudesta... kyvystä päästä jähmetyksen ylitse

    Äänestä

mihinkä se kemia muka katoaa? Me tarvitsemme toisemme, miksi teemme näin?

Äänestä
  • sun virhe minun kanssani on puhumattomuus ja asioista kasvotusten kertominen. Oli ne sitten mitä tahansa

    Äänestä

  • s.... kirjoitti:

    sun virhe minun kanssani on puhumattomuus ja asioista kasvotusten kertominen. Oli ne sitten mitä tahansa

    Myönnetään että se meni persiilleen. Jotenkin sitä sun seurassa jännitti enemmän kun oli sitä kemiaa niin paljon ilmassa. En osannut vaan sanoa niitä asioita mitä oikeasti halusin sanoa sinulle...pelotti se että mitenkä sä reagoisit jos mä suoraan kasvotusten kertoisin. Varmaan olin kanssa rasittava kun halusin pitää usein yhteyttä et tulisi se sopiva hetki jutella.

    Aatella että vaikka mä on kovaaääninen ja puhelias niin siltä sä sait mut aivan hiljaiseksi kun piti tunteista puhua. :) Ehkäpä se on aihe joka saa aina miehet hiljaiseksi ennen kuin nainen avautuu siitä....

    Äänestä

,tietäispä kuka nyt kirjoittaa niin vois avautuakin ei kumminkaan mitään loukkaavaa ,enkä edes tiedä liittyykö se asiaan mitenkään....jotenkin se vaan tuntuu ihan käsittömältä

Näin äkkiä heittämällä

Äänestä
  • voisin vastata samoin...

    Äänestä

Oli? Vai on?

Äänestä

Ei sellainen vahva tunne joka lävitseni virtasi, koskaan katoaa täysin pois,
se odottaa yhä täyttymystään.

Äänestä

Usko teihin kahteen, niin se toinenkin tekee... vieläkin.

Jotkut asiat ovat vain tarkoitettu tapahtumaan.

Äänestä

**** mit''n su8hteita. suhteet my ass.

Äänestä

Voihan sen kyllä noinkin tulkita. Mitä oli liikaa, mitä liian vähän? Ei siis elämää kummempaa. Jos sais uudelleen elää, kaiken tekisi toisin. Ehkä aika kultaa muistoja niin, että ne pahimmat putoavat matkasta ja parhaimmat jäävät sinne povelle. Syvälle sydämeen. Varmaan niin kävi tässäkin. Liikaa fysiikkaa ja liikaa kemiaa, mutta molempiin liian vähän aikaa. Perhaps we meet again. Later.

Äänestä

Samanlaista kokenut olen, välillä taas toivoni menettäen että joskus olisi enemmän aikaa puhua. Sitten taas täysillä toivoen että aikaa olisi..........joskusm riittävästi.
Jotenkin sitä ajattelee että tätä ei voi sivuuttaa ja jättää toivomatta että siihen koittaisi kunnon ajallinen tilaisuus. Liian isot tunteet ovat mukana tässä niin isot että ne tekevät sen vaikeaksi puhua, pelkään että toinen ei tunnekkaan niin paljon kuin mitä itse tunnen. Koskaan en ole näin täysillä sydäntäni menettänyt.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


u r number 1 kirjoitti:

että meillä oli liikaa kemiaa.

Uskon, että jos, jos ja jos, niin meille voisi tulla jopa elinikäinen, kaunis suhde. En kuitenkaan tiedä, jaksanko uskoa enää mihinkään...

http://www.youtube.com/watch?v=URvC-7lcrvI

n2m

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu