Jos tosirakkautta myytäisiin kilon pusseissa

Ei saa kiljua!
Minä voisin, jos soisin, alkaa myymään liikatuotantoani, kuin äidinmaitoa.

Jotain varakappalesiemeniä voisi toki ostaa, pahan päivän varalle, mutta vain kappalettain. Sellaisessa pikkupussukassa, kuin rairuohon siemeniä myydään.
Karseaa, jos ukkeli veisi ne talvella tilitanttien laudalle.

mutta ei kai rahalla saa rakkautta ostettua, ainakaan sitä aitoa. Miksei se hetken huumasta jollekkin se ostettukin rakkaus kelpaa, mutta tuskin se kestää kuin hetken, siihen asti kun arki yllättää.

Mul on 70 kg jemmassa.

Nooo, 50 kiloa on vähänlaisesti mutta 100 vähän liikaa...

Kaikessa on osto, ei koskaan varmaa.

Taitaisin olla sopiva. 65-66 tällä hetkellä, sopivassa suhteessa pituuteen.
Ostin juuri (makuu)pussinkin mihin sovin sutjakkaasti. Saako olla, koko pussi?

Minulla oli varastoituna naurua monta pullollista, nyt on vähissä...vaihtaisin ...toki käypään hintaan.

Emmää kyllä uskaltaisi ostaa kuin muutaman gramman kerrallaan, olen kuullut puhuttavan että siitä jää riippuvaiseksi. Ja sanovat että vieroitushoito ei ole 100% varmaa josko onnistuu ollenkaan.

Miksi kaikkeen pitäisi olla helppo ratkaisu ?

Etkö itse jaksa tehdä töitä suhteen eteen ja rakastaa ihmistä sellaisen kuin hän on ?

Minäpä haluaisin olla sellaisia pusseja myyvän tukkuliikkeen varastomiehenä.
Varastossa kun pakkaa aina jokunen pussi hajoamaankin.
Olispa sitä rakkautta riittämiin, yhdelle miehelle.
Jonkun pussukan loput voisi taskussaan kuljettaa kotiinkin ja nautiskella siellä.

Rakkaus on niin ihanaa.
Taas on syksy ja minä rakastan niin monia asioita ja ihmisiä.
Täytyn rakkaudella aina syksyisin, se on kummallista.
Talvellakin sitä vielä riittää.
Mutta kevääksi voisin varata sitä itselleni monen monta pussukkaa.
Niin että laitan varaukseen tulevan kevään varoiksi.
Sitten oikein saa sitä uutta, en halua sieltä alta.
Sanotaan tuolla helmi-maaliskuussa palataan asiaan.

Kilon pussi olisi liikaa.

Tosirakkauteen riittää niin vähän, sillä se kasvaa koko ajan.
Ensin hyppysellinen hyvää mieltä, sitten se muuttuu ystävyydeksi
ja sitten jos elämän tandemilla ajo sujuu, niin...
on rakkautta säkkikaupalla.

Siellä keittiönkaapin ylähyllyllä se kyllä väljähtyy, se ostettu pieni hippunen haihtuu olemattomiin, ruoste raiskaa, inflaatio syö ja verottajakin iskee milloin haluaa ennelta aavistamatta...

Ostaisin kaksi pussillista.
Toisen itselleni ja toisen miehelleni.