Tuossa alla onkin varsin suosittu aihe naisesta, joka tiedostaa omaavansa jonkinsortin ongelman alkoholin kanssa. Luettuani sitä tunnistin itseni.
Karkea tausta: 19v, opiskelen hyvään akateemiseen ammattiin, urheilen ja harrastan aktiivisesti eli olen hyvässä kunnossa, olen melko yksinäinen, mutta se ei haittaa minua, olen oppinut pitämään siitä ajan mittaan.
Viikossa menee yksi tai kaksi 0.75 litran vodkapulloa, keskimäärin lasi päivässä, viikonloppuisin sitten hieman rankemmalla kädellä. Kuten sanoin, elelen melko yksin, en ole missään väleissä perheeni kanssa, ja omaan kämppääni muutettuani opiskelujen alkaessa kaikki vanhat kaverit jäivät taakse, heihin pidän yhteyttä lähinnä tietokoneen välityksellä. Ujon luonteeni sekä varsin köyhien sosiaalisten taitojen vuoksi uudet kaverit jäivät sitten tekemättä, enkä ole harrastusteni ulkopuolelta puhunut kenellekkään kasvotusten noin vuoteen. Ilman harrastuksiani minulla ei siis olisi käytännössä yhtään minkäänlaista sosiaalista elämää. Itseäni tämä ei haittaa, olen ylä-asteelta asti elänyt periaatteessa yksikseni, joten siitä on joutunut opetella pitämään siitä, tai olisi masennus iskenyt.
Mutta siihen alkoholin käyttöön. En käy baareissa, juon yksikseni omassa asunnossani iltaisin, samalla usein pelaten tietokonepelejä. Viikolla menee noin lasi vodkaa, välillä tekee mieli juoda enemmän, harvemmin kuitenkin niin ei ole niin tuskainen olo seuraavan päivän luennoilla. Opiskeluni sujuvat alkoholin käytöstä riippumatta kuitenkin todella hyvin, ainakin vielä. Viikonloppuisin sitten juon enemmän, usein heräten istumassa tuolistani, tai lattialta sen vierestä. Välillä juon aamuisin ennen luennoille menoa, helpottaa jännitystä ja jonkinlaista "ahdistusta" liittyen siihen, että saatan joutua sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa, vaikka en todellakaan haluaisi, sillä kuten jo sanoin, sosiaaliset taitoni ovat melko köyhät. En tiedä mistä puhua, jos toinen ei pidä keskustelua yllä (vastaan, kyselen jne, mutta en keksi aiheita) mutta kun se hiljaisuus tulee, en osaa tehdä mitään sen rikkomiseksi, ja jos toinenkaan ei sitä tee niin sitten keskustelu loppuu kuin seinään. Alkoholi helpottaa tähän. Iltaisin uni tulee paremin, en jää miettimään mitä haluan tulevaisuudeltani, tai missä on mennyt vikaan, kun olen jäänyt näin yksin. En kuitenkaan koe olevani millään tavalla masentunut, odotan innolla valmistumistani (joka on kuitenkin vielä vuosien päässä) ja työelämään pääsyä, opiskelen juuri siihen ammattiin mihin olen halunnut siitä asti, kun vakavasti aloin miettimään ylä-asteen lopulla, millaisen tulevaisuuden haluan itselleni.
Viikonloppuisin alkoholia menee, kun seuraavana päivänä ei ole menoja, lauantain harkkoihin menen, jos olo sen sallii. Onneksi en tunnu saavan krapulaa sitten millään. Usein juon perjantain ja lauantain sammumiseen asti.
En keksi parempaakaan tekemistä, alkoholin tuoma tunne on mieluisa, pelaaminen on mukavampaa ja kaikki ikävät asiat unohtuvat, mistään ei tarvitse huolehtia (en silti pakene vastuitani/velvollisuuksiani, ja kuten jo sanoin, opiskeluni sujuvat mallikkaasti ja raha-asioiden kanssa ei ole ongelmia, olen laatinut budjetin jota noudatan. En tarvitse edes opintolainaa tällä hetkellä.) Jos yritän olla juomatta, rupean väkisin miettimään, miten paljon mukavampaa olisi jos omaisin tyttöystävän, kavereita joiden kanssa tehdä jotain, tai mitä tahansa. Perjantain harkkojenkin ajankohta on sen verran aikainen, että koko ilta kuudesta eteenpäin on "vapaata". Pullo alkaa vaikuttaa mieluisammalta hetki hetkeltä, kunnes teen itselleni juoman, ja kaikki nuo ajatukset unohtuvat ja olen taas täysin tyytyväinen siihen tilanteeseen, missä olen juuri nyt.
Olenko alkoholisti, alkava sellainen, vai onko tämä millään "tasolla" normaalia? Luonnollisesti en ole asiasta puhunut keneltäkään, kysynyt keneltäkään jne. Alkoholin käyttö ei siis millään tavalla haittaa muuta elämääni, mutta kyllä järkikin sen sanoo, että sitä menee aivan liikaa. Mitä pitäisi muuttaa?
Karkea tausta: 19v, opiskelen hyvään akateemiseen ammattiin, urheilen ja harrastan aktiivisesti eli olen hyvässä kunnossa, olen melko yksinäinen, mutta se ei haittaa minua, olen oppinut pitämään siitä ajan mittaan.
Viikossa menee yksi tai kaksi 0.75 litran vodkapulloa, keskimäärin lasi päivässä, viikonloppuisin sitten hieman rankemmalla kädellä. Kuten sanoin, elelen melko yksin, en ole missään väleissä perheeni kanssa, ja omaan kämppääni muutettuani opiskelujen alkaessa kaikki vanhat kaverit jäivät taakse, heihin pidän yhteyttä lähinnä tietokoneen välityksellä. Ujon luonteeni sekä varsin köyhien sosiaalisten taitojen vuoksi uudet kaverit jäivät sitten tekemättä, enkä ole harrastusteni ulkopuolelta puhunut kenellekkään kasvotusten noin vuoteen. Ilman harrastuksiani minulla ei siis olisi käytännössä yhtään minkäänlaista sosiaalista elämää. Itseäni tämä ei haittaa, olen ylä-asteelta asti elänyt periaatteessa yksikseni, joten siitä on joutunut opetella pitämään siitä, tai olisi masennus iskenyt.
Mutta siihen alkoholin käyttöön. En käy baareissa, juon yksikseni omassa asunnossani iltaisin, samalla usein pelaten tietokonepelejä. Viikolla menee noin lasi vodkaa, välillä tekee mieli juoda enemmän, harvemmin kuitenkin niin ei ole niin tuskainen olo seuraavan päivän luennoilla. Opiskeluni sujuvat alkoholin käytöstä riippumatta kuitenkin todella hyvin, ainakin vielä. Viikonloppuisin sitten juon enemmän, usein heräten istumassa tuolistani, tai lattialta sen vierestä. Välillä juon aamuisin ennen luennoille menoa, helpottaa jännitystä ja jonkinlaista "ahdistusta" liittyen siihen, että saatan joutua sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa, vaikka en todellakaan haluaisi, sillä kuten jo sanoin, sosiaaliset taitoni ovat melko köyhät. En tiedä mistä puhua, jos toinen ei pidä keskustelua yllä (vastaan, kyselen jne, mutta en keksi aiheita) mutta kun se hiljaisuus tulee, en osaa tehdä mitään sen rikkomiseksi, ja jos toinenkaan ei sitä tee niin sitten keskustelu loppuu kuin seinään. Alkoholi helpottaa tähän. Iltaisin uni tulee paremin, en jää miettimään mitä haluan tulevaisuudeltani, tai missä on mennyt vikaan, kun olen jäänyt näin yksin. En kuitenkaan koe olevani millään tavalla masentunut, odotan innolla valmistumistani (joka on kuitenkin vielä vuosien päässä) ja työelämään pääsyä, opiskelen juuri siihen ammattiin mihin olen halunnut siitä asti, kun vakavasti aloin miettimään ylä-asteen lopulla, millaisen tulevaisuuden haluan itselleni.
Viikonloppuisin alkoholia menee, kun seuraavana päivänä ei ole menoja, lauantain harkkoihin menen, jos olo sen sallii. Onneksi en tunnu saavan krapulaa sitten millään. Usein juon perjantain ja lauantain sammumiseen asti.
En keksi parempaakaan tekemistä, alkoholin tuoma tunne on mieluisa, pelaaminen on mukavampaa ja kaikki ikävät asiat unohtuvat, mistään ei tarvitse huolehtia (en silti pakene vastuitani/velvollisuuksiani, ja kuten jo sanoin, opiskeluni sujuvat mallikkaasti ja raha-asioiden kanssa ei ole ongelmia, olen laatinut budjetin jota noudatan. En tarvitse edes opintolainaa tällä hetkellä.) Jos yritän olla juomatta, rupean väkisin miettimään, miten paljon mukavampaa olisi jos omaisin tyttöystävän, kavereita joiden kanssa tehdä jotain, tai mitä tahansa. Perjantain harkkojenkin ajankohta on sen verran aikainen, että koko ilta kuudesta eteenpäin on "vapaata". Pullo alkaa vaikuttaa mieluisammalta hetki hetkeltä, kunnes teen itselleni juoman, ja kaikki nuo ajatukset unohtuvat ja olen taas täysin tyytyväinen siihen tilanteeseen, missä olen juuri nyt.
Olenko alkoholisti, alkava sellainen, vai onko tämä millään "tasolla" normaalia? Luonnollisesti en ole asiasta puhunut keneltäkään, kysynyt keneltäkään jne. Alkoholin käyttö ei siis millään tavalla haittaa muuta elämääni, mutta kyllä järkikin sen sanoo, että sitä menee aivan liikaa. Mitä pitäisi muuttaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin se tulee menemään sinulla, kuten on mennyt kaikilla muillakin alkoholista itselleen rakkaan elämänkumppanin löytäneillä, että jatkuvan käytön myötä hitaasti mutta varmasti toleranssi kasvaa, saman vaikutuksen saamiseksi määrät kasvavat, ja samalla kasvavat alkoholihaitat.
Nykymenolla muutaman vuoden päästä tilanteesi on todennäköisesti toinen, viina maistuu entistä useammin ja runsaammin, ja tulet kohtaamaan vaikeuksia.
Mitä pitäisi muuttaa?
Ellet halua riskeerata tulevaisuuttasi sinun on kehitettävä juuri niitä sosiaalisia taitoja menemällä ihmisten ilmoille muutenkin kuin harkoissa, ja ennenkaikkea vähennettävä juomista.
"Mitä pitäisi muuttaa?"
Koska olet vielä noin nuori, niin mielestäni sinun pitäisi olla enemmän ikätovereittesi seurassa. Ala käymään viikonloppuisin ravintoloissa, se on vihoviimeistä touhua, että nuori juo omissa oloissaan yksin.
Ravintoloista voi löytyä se tyttöystäväkin, kuten monille on käynyt. Ja uskon, että silloin juomisesi vähenee kuin itsestään ennenkuin siitä ehtii tulla liian paha tapa. Alkoholi vähentää estoja ja lisää sosiaalisuutta. Kun kerran juot, niin käytä hyväksesi näitä alkoholin hyviä puolia.