Jykän läppä.

"Velkatilastot
kauniimmiksi

Suomen Fennica-ohjelma oli keino ottaa uutta lainarahoitusta valtion tukeman asuntotuotannon tarpeisiin tavalla, joka ei näkynyt valtion velkatilastoissa. Kyse oli niin sanotusti valtion taseen ulkopuolisesta operaatiosta.

Valtio hankki näin uutta lainarahoitusta vuosina 1995–1999 noin 1,3 miljardia euroa ja kaiken kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Suurimmillaan valtion koko velkamäärästä oli tämän lajin rahoitusta pari prosenttia.

Määrä oli aivan liian pieni mitenkään vaikuttamaan valtion todelliseen rahoitusasemaan. Mutta se oli riittävän suuri, jotta valtion EU:lle näyttämä velkaisuuden bkt-suhdeluku laski niukin naukin 60 prosenttiin.

Ilman Fennica-ohjelman avulla valtion velkatilastoihin aikaan saatua parinkin prosentin kevennystä Suomi ei välttämättä olisi täyttänyt rahaliiton sisäänpääsyvaatimuksia.

Ehkä pääministeri Kataisen tarkoitus ei ole yllyttää kriisimaita käymään kriisin kimppuun velkatilastojen kaunistelulla. Mutta noloa tai ei, siitä Suomen esimerkissä oli ennemmin kyse kuin velkakriisin taltuttamisesta
"
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

"Suomi esittää velkakriisin taltuttamiseen samoja keinoja, joilla Suomi voitti oman kriisinsä 1990-luvun alussa. Ehdotus on noloa historian vääristelyä: Suomi suosittelee kriisiin lääkkeitä, joilla ei ollut osaa eikä arpaa Suomen oman kriisin taltuttamisessa – mutta ei hiiskahda sanaakaan siitä teholääkkeestä, joka katkaisi Suomen syöksyn."

Äänestä

Ette tollodemut/kokkarit tätä tajuu?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


neuvoja.. kirjoitti:

"Velkatilastot
kauniimmiksi

Suomen Fennica-ohjelma oli keino ottaa uutta lainarahoitusta valtion tukeman asuntotuotannon tarpeisiin tavalla, joka ei näkynyt valtion velkatilastoissa. Kyse oli niin sanotusti valtion taseen ulkopuolisesta operaatiosta.

Valtio hankki näin uutta lainarahoitusta vuosina 1995–1999 noin 1,3 miljardia euroa ja kaiken kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Suurimmillaan valtion koko velkamäärästä oli tämän lajin rahoitusta pari prosenttia.

Määrä oli aivan liian pieni mitenkään vaikuttamaan valtion todelliseen rahoitusasemaan. Mutta se oli riittävän suuri, jotta valtion EU:lle näyttämä velkaisuuden bkt-suhdeluku laski niukin naukin 60 prosenttiin.

Ilman Fennica-ohjelman avulla valtion velkatilastoihin aikaan saatua parinkin prosentin kevennystä Suomi ei välttämättä olisi täyttänyt rahaliiton sisäänpääsyvaatimuksia.

Ehkä pääministeri Kataisen tarkoitus ei ole yllyttää kriisimaita käymään kriisin kimppuun velkatilastojen kaunistelulla. Mutta noloa tai ei, siitä Suomen esimerkissä oli ennemmin kyse kuin velkakriisin taltuttamisesta
"

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu