"Selvityksessä on vertailtu säätiöitä myös sen mukaan, mikä on niiden virallinen kieli. Tieto on mielenkiintoinen eritoten sitä taustaa vasten, että suomenruotsalaisten säätiöiden vallasta ja vauraudesta liikkuu jatkuvasti toinen toistaan hurjempia käsityksiä.
Melko laajalle levinneen käsityksen mukaan ruotsinkieliset säätiöt esimerkiksi ostavat rahalla poliittista vaikutusvaltaa ja vääristävät sillä tavalla demokratiaa. Konkreettista näyttöä on saatu muun muassa Rkp:n yhteyksistä Svenska Kulturfondenin, Konstsamfundetin ja Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiön kaltaisiin tahoihin.
Yksi aktiivisista kielikeskustelijoista on Suomalaisuuden liiton entinen puheenjohtaja Heikki Tala (ps). Hän esitti huhtikuussa Uuden Suomen blogissaan arvion, että suomenruotsalainen säätiövarallisuus on ”vähintään yhtä suuri kuin Suomen koko kestävyysvaje”.
Tuore selvitys antaa keskusteluun uusia eväitä tältäkin osin.
Kestävyysvajeen suuruudesta on julkisuudessa esitetty erilaisia arvioita, mutta esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen (kok) arvioi viime maaliskuussa kehysriihen yhteydessä sen olevan noin ”kymmenen miljardin euron luokkaa” (mtv3.fi, nettivieras).
Siihen nähden ruotsinkielisten rekisteröityjen säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma, runsaat 2,4 miljardia euroa, ei kuulosta mitenkään tavattomalta - tietenkin olettaen, että luku vastaa edes suurin piirtein omaisuuden todellista arvoa.
Tarkempi vertailu paljastaa kuitenkin, ettei käsitys suomenruotsalaisten säätiöiden rikkaudesta ole aivan tuulesta temmattu.
Jos ruotsinkielisissä säätiöissä olevan rahan suhteuttaa ruotsinkielisten osuuteen väestöstä, ero suomalaisiin säätiöihin näkyy selvästi.
Ruotsinkielisiä on Suomessa tuoreimpien tietojen mukaan noin 280 000 eli 5,5 prosenttia koko väestöstä. Se tarkoittaa, että ruotsinkielisissä säätiöis"
Melko laajalle levinneen käsityksen mukaan ruotsinkieliset säätiöt esimerkiksi ostavat rahalla poliittista vaikutusvaltaa ja vääristävät sillä tavalla demokratiaa. Konkreettista näyttöä on saatu muun muassa Rkp:n yhteyksistä Svenska Kulturfondenin, Konstsamfundetin ja Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiön kaltaisiin tahoihin.
Yksi aktiivisista kielikeskustelijoista on Suomalaisuuden liiton entinen puheenjohtaja Heikki Tala (ps). Hän esitti huhtikuussa Uuden Suomen blogissaan arvion, että suomenruotsalainen säätiövarallisuus on ”vähintään yhtä suuri kuin Suomen koko kestävyysvaje”.
Tuore selvitys antaa keskusteluun uusia eväitä tältäkin osin.
Kestävyysvajeen suuruudesta on julkisuudessa esitetty erilaisia arvioita, mutta esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen (kok) arvioi viime maaliskuussa kehysriihen yhteydessä sen olevan noin ”kymmenen miljardin euron luokkaa” (mtv3.fi, nettivieras).
Siihen nähden ruotsinkielisten rekisteröityjen säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma, runsaat 2,4 miljardia euroa, ei kuulosta mitenkään tavattomalta - tietenkin olettaen, että luku vastaa edes suurin piirtein omaisuuden todellista arvoa.
Tarkempi vertailu paljastaa kuitenkin, ettei käsitys suomenruotsalaisten säätiöiden rikkaudesta ole aivan tuulesta temmattu.
Jos ruotsinkielisissä säätiöissä olevan rahan suhteuttaa ruotsinkielisten osuuteen väestöstä, ero suomalaisiin säätiöihin näkyy selvästi.
Ruotsinkielisiä on Suomessa tuoreimpien tietojen mukaan noin 280 000 eli 5,5 prosenttia koko väestöstä. Se tarkoittaa, että ruotsinkielisissä säätiöis"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.