huomaan, että asiat eivät ole muuttuneet. Samat epäselvyydet edelleen, sama kipu... ylpeyteni sai todellakin kolauksen kun teit mitä teit... ja siltikin annan kaiken tapahtua uudelleen. Todellista tyhmyyttä ja sokeutta, mutta sitähän se rakkaus kai loppujen lopuksi on?
Olen väsynyt, en kuitenkaan niin väsynyt ettenkö näkisi hopeareunusta mustaakin mustemman pilven reunalla. Turha tänne kirjoitella mutta helpottaa kun edes jonnekin voi purkaa tätä tunnetta.
Olen väsynyt, en kuitenkaan niin väsynyt ettenkö näkisi hopeareunusta mustaakin mustemman pilven reunalla. Turha tänne kirjoitella mutta helpottaa kun edes jonnekin voi purkaa tätä tunnetta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitähän mä nyt oon tehny?
ootko sitä mieltä että kaikki viestit tääl on sulle ?
En tietenkään.