Suunnittelen 6kW tehoisen leivinuunin liittämistä lattialämmitykseen. Biltemassa on 60cm*50cm kokoinen pyyhekuivain jonka saisi uunin kylkeen ja siitä 20 mm (sisähalkaisija)putket lattilämmityksen syöttöputken väliin.
Laskeskelin, että jos saisin tehoja kyljestä 3 kW ja virtausnopeus on 2.5 dm3/s, niin saan 6 astetta nostettua lattilämmitysveden lämpötilaa.
Laskeskelin, että jos saisin tehoja kyljestä 3 kW ja virtausnopeus on 2.5 dm3/s, niin saan 6 astetta nostettua lattilämmitysveden lämpötilaa.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Et pyyhekuivaimella saa noin paljoa tehoja irti. Ennemmin käytä tavallista levypatteria, jossa pinta- alaa on enemmän. Tuollaiset molempiin kylkiin ja villa päälle, niin saat pannuhuoneen olohuoneeseen/keittiöön helposti.
Jos pyyhekuivamen päälle tekee lämpötiiviin kotelon, luulisi, että tehot saa hyvin talteen.
Jos molempiin kylkiin laittaa patterin, niin maalasijärki ja laskukaava sanoo, ettei se paljoa auta, jos kummaltakin puolelta saa nostetta 6 astetta, niin summa on se 6 astetta. Käyttämäni laskukaava mukaan hitaalla virtausnopeudella on isompi merkitys.
Täysin järjetön ja toimimaton systeemi, mutta miksi edes kyselet neuvoa, kun tiedät asian paremmin itse.
Jotenkin teikäläisellä taitaa tehon ja energian käsite olla kateissa. Kyllähän kahdesta saa tuplaten enemmän tehoa, kuin yhdestä.
Itse tein takan niin, että sen takaseinään muurasin patterin tiilien väliin. Hyvin toimii, kunhan vesi kiertää.
En oikein ymmärrä miksei vesi saisi nousta enempää kuin tuo 6 astetta. Kiertäisikö sinulla kaikki vesi aina takan kautta? Itselläni kiertää vain osa.
Kiertovesipumppu kierrättää n. 4 dm/m3 sekunnissa, joten sinulla pitää olla iso pumppukin tuohon jo.
Itselläni vesi, joka on monta kymmentä astetta lämmintä, sekoittuu muuhun veteen ennen lattiaan menemistä. Lattian massa on niin iso, että se tasaa takan lämmön ympäri taloa.
Takallisessa/ uunillisessa on kuitenkin aika vähän energiaa.
"Kiertovesipumppu kierrättää n. 4 dm/m3 sekunnissa, joten sinulla pitää olla iso pumppukin tuohon jo."
Piti oleman
Kiertovesipumppu kierrättää n. 0,4 dm/m3 sekunnissa, joten sinulla pitää olla iso pumppukin tuohon jo
Ja tuolla 2.5l/s virtauksella vaaditaan kevyt 60kW:n teho, jotta lämpötila nousee 6 astetta.
saisko laskukaavan?
löytyy kuule ihan netistä.
http://saato.wikispaces.com/Näyttö_Tiitinen
"IV-patterin lämpöteho:
Vesivirta yht. V =0,512 dm3/s
Lämpötilaero dT =14' C
Ominaislämpökapasiteetti C =4,2 kJ/kg'C
Tiheys § =1 kg/dm3
Teho Q =?
Laskukaava Q= C x § x V x dT
Q= 4,2 x 1 x 0,512 x 14
= 30,1 kW
"
Tuosta kaavasta saa dT = 6 astetta, jos Q=3kW ja V=2.5dm3/s
Korjaan V= 0.12 dm3/s
Alunperin puhuttiin 20- kertaisista virtaamista. Miten meinaat saada parin sadan watin tehoisesta patterista yhtäkkiä 3000 watin tehoja irti?
Jos meikäläisen virityksen tehon laskisi, niin jos virtaama olisi tuosta 0,4 dm3/s ehkä 10-20% ja lämmönnousuksi saataisiin +25C=> +55C, niin tehoksi tulisi
(10-20%) x 4,2 x 1 x 0,4 x 30 kW = 5-10kW. Voinee jopa pitää paikkansa hyvin.
Kierto kulkee takan kautta koko ajan.
Aluksi pähkäilin, ettei vesi ala kiehumaan, mutta aika vakiintunut tuo palolämpö on. Tuohon 55 asteeseen pääsin säätämällä jakotukista. Tuossa on tehoa n. 1/3 siitä, että vesi kiehuisi, eli marginaalia on aivan riittävästi. Noin on toiminut muutaman talven jo aivan hyvin.
Jos lattiassa on betonia n. 30 000kg on tuo yli 10 kertainen luku isoonkiin takkaan verrattuna, eli yksi pesällinen ei juurikaan tunnu missään.
=> Lämpö jakaantuu muualle taloon, takkahuoneen lämpötila pienenee, lämpöpiikit leikkantuu, varaava massa moninkertaistuu =>Aivan tyytyväinen olen ollut.
Jos hommaa optimoisi lisää, niin takasta menisi putket varaajan, josta sitten jaettaisiin lämpöä sinne missä sitä tarvitaan termareiden avustamana. Toisaalta tähän hommaan olisi kattila huomattavasti parempi vaihtoehto. Oma tekeleeni oli lähinnä päähanpisto ja ajattelin kokeilla. Jos homma ei olisi toiminut olisi patterin voinut helposti kytkeä pois toiminnasta ja laskea vedet ulos. Petterin koko on n. 40x60cm.
Puita tulee lähinnä tehtyä terapiamielessä ja polttelen noita n. 10 mottia vuodessa, saman verran tulee kärrättyä naapurille, jossa asustelee nuori lapsiperhe ja toiselle naapurille, jossa asustelee 80+ vuotias rautamummo menee ehkä 2-3 mottia. Tämä nyt ei tosin mitenkään juttuun liittynyt.
Ei kyse olekaan patterin antamasta tehosta vaan vastaanottamasta tehosta.
Oli lasku virhevirtausnopeuden laskuissa.
Oletko kytkenyt tulisijan patterin syöttöputkilinjaan vaiko omaksi "lämmitys"piirikseen jakotukkiin
Talossa on kolme jakotukkia ja takka on yhdessä tavallaan "huoneena". Jakotukista pystyy säätämään takan virtaamaan. Aluksi hieman arvelutti, jos huoneiden termarit ajavat piirinsä kiinni, niin voiko vesi ylikuumeta, mutta tällaista ei tapahtunut. Jos osa termareista ajoi piirin kiinni, niin tällöin takassa virtaus kasvoi.
Kaikissa piireissä ei ole termaria. Varmaan järjestelmän saa ylikuumenemaan, eli lattian jossain liian kuumaksi, jos yrittää, mutta ei ole muodostunut ongelmaksi, vaan tasaisen mukavaa. Järjen käyttö toki on sallittua.
Kun laskemaan alettiin, niin betonin ominaislämpökapasiteetti on 0,75kJ/(kg x K).
Pesällisellä (30kWh) lattia (30 000kg) lämpenee.
1 kWh = 3.6 MJ, eli 30 kWh = 108 000 kJ
0,75 x 30 000 x X = 108 000
X = 4,8
Eli pesällisellä lattian lämpötila nousee n. 5 astetta. Saa korjata, jos meni väärin.
Tuo, jos kaikki lämpötila siirtyisi veteen, mitä ei tapahdu. Siirtyminen kestää lisäksi joitakin tunteja, eli lämpö tasaantuu edelleen. Voisin hyvin kuvitella, että lattian lämpötila nousee todellisuudessa luokkaa 3 astetta pesällisellä.
Samoilla lämpötilaeroilla siinä pelataan, miksi teho muuttuisi kymmenkertaiseksi, kun lämpöä otetaan patteriin päin?
Ekkösää ymmärrä, että kirjoitin väärin veden virtaaman, siltikin:
Laskukaava Q= C x § x V x dT
dT = 3kW/(4.2 * 0.12 dm3/s) = 6 astetta celciusta
Joo, mutta jos tuollaisen pyyhekuivaimen lämmönluovutusteho on n.300w, niin miten pystyt ottamaan sillä 3000w talteen. Älä nyt puutu niihin virtaamiin yms.
Laitankin sen bilteman 112cm pitkän mallin ihan vaikka sinun kunniaksi ja kummallekin puolen uunia ja vielä koko lattialämmitysjärjestelmän syöttöputken päähän ,niin nibe evc 13 lämpömittarilla näkeen uunista satavan veden lämpötilan. Nibestä löytyy myös paisuntasäiliö ja varoventtiili kiertopumpun lisäksi.
Koeta lisäksi nyt tarkkaan lukea tämä kaava, Q= C x § x V x dT, niin patterin antama teho on dT:stä riippuvainen eikä mikään fixed 300w.
Taidat olla joku jota ottaa päähän toisten ilmainen puulämmitys. Pidä vaan hauskaa sähkö tai öljylaskujesi kanssa. Tai kohta hajoavan lämpöpumpun kanssa, mutta ole hiljaa asioista joista et mitään ymmärrä ja lopeta skeidan jauhaminen.
Arvon 14 4, tuttu tuossa sanoi, että taidat olla joku fysiikan ja lukutaidon tunneilla nukkunut lapsi.
Kirjoitat aloituksessa yli 60kW:n tehoisesta leivinuuni-/kuivauspatterihässäkästä, joten sinulla ei taida olla hirveästi vara arvostella muiden fysiikan tunneilla nukkumisesta. Eikä kyse ollut edes pilkkuvirheestä, jonka olisi jotenkin ymmärtänyt. Tosin tuonkin olisi edes hieman asiaan perehtynyt huomannut heti, eikä olisi suoltanut tuollaista paskaa näppäimistöltään.
Kirjoitustaitosikin on sitä luokkaa, että en hirveästi arvostelisi myöskään noista lukutaidon tunneista.
"mutta ole hiljaa asioista joista et mitään ymmärrä ja lopeta skeidan jauhaminen."
No, tämänkin asian toin ensimmäisenä esille, miksi et sitä noin fiksuna kaverina huomannut itse?:
"Ja tuolla 2.5l/s virtauksella vaaditaan kevyt 60kW:n teho, jotta lämpötila nousee 6 astetta. "
"Koeta lisäksi nyt tarkkaan lukea tämä kaava, Q= C x § x V x dT, niin patterin antama teho on dT:stä riippuvainen eikä mikään fixed 300w."
Nyt kun olet jostain osannut kopioida tuon kaavan, niin laitapas tänne laskelma, kuinka paljon patterin ja ympäröivän ilman lämpötilaero täytyy olla, jotta tuo 3kW:n teho saavutetaan. Nauretaan sitten taas porukalla sille.
lattilämmityksen
lattilämmitysveden
pyyhekuivamen
maalasijärki
Käyttämäni laskukaava mukaan
lasku virhevirtausnopeuden
näkeen
uunista satavan
Samaa mieltä. Jos kysyy jotain, niin voisi käyttäytyä fiksusti. Huutelijoita kyllä täällä aina riittää, mutta turha niitä on vetää hernettä neukkuun. Jos alkaa ärhentelemään kaikille, niin tuskinpa paljoakaan neuvoja saa.
Itse suhtaudun erittäin skeptisesti tuohon rättipatterin kykyyn imeä energiaa itseensä.
Muistaakseni säteilyenergia meni
pinta- ala x pinnan heijastuvuus x erkkipetterin vakio x lämpötila potenssiin 4
Pinnan heijastuvuus mattamustalle taisi olla yksi ja tuollainen kromattu rättipatteri on tuosta aika kaukana heitetään vaikka 10%.
Lämpötilaerot taitaa mennä T^4-T^4, eli lämpötilalla on erittäin suuri merkitys. Koska leivinuunin seinä ei kovinkaan lämmin ole (luokkaa maks 50 astetta) ei säteilytehokaan kummoinen ole ja kromattu putki heijastaa sitä vielä takaisin.
Laastilla jos vetäisi tuon rättipatterin kiinni voisi lämpö johtua. Muuten ei onnistu, tuskin tuollakaan tavalla.
Suosittelen mattamustaa patteria. Tuon pinta imee paremmin säteilyä ja pinta -alaakin löytyy eri dekadin luokkkaa. Voit tuon (aloittaja) itse laskeakkin, kun etsit tuon erkkipetterin vakion jostain.
Laitoin itse "lattialämmitysveden" kiertämään takkaan, koska en halunnut, että takka alkaa mahdollisesti patterin kohdalta hikoilla. Voisi kuvitella, että se tuota tekisi, jos sinne johtaa 6 asteista vettä varaajan kylmimmästä kohtaa. Toisaalta tuo jakotukki oli vieressä ja varaaja ei. Sen lisäksi tuo olisi tarvinnut erillisen pumpun, jotain termostaatteja ohjaamaan sitä jne.
En oikein ymmärrä miksi kattilan kautta haluat tehdä kytkennän, etkä suoraan varaajaan. Vai eikö sinulla ole varaaja kierrolla varustettuna, vaan pelkästään kattila/vastukset lämmittää sitä?
Tarvitset kuitenkin käyttövettä varten kuumempa vettä, vai onko sinulla oma varaaja tuota varten?
"Kirjoitat aloituksessa yli 60kW:n tehoisesta leivinuuni-/kuivauspatterihässäkästä,"
Ite kirjoita koko ajan skeidaa ja pitkälit. Aloituksessa oli uunin teho 6kW.
"tuollainen kromattu rättipatteri"
Pyyhekuivainta saa biltemasta halvemmalla valkoiseksi maalattuna. Tiivisti koteloituna uunin kylkeen se vastaa ihan mitä tahansa viritystä.
"En oikein ymmärrä miksi kattilan kautta haluat tehdä kytkennän, etkä suoraan varaajaan"
Nettikin kertoo, ettei nibe evc13 syystemissä ole mitään varaajia.
Lisäksi käyttövettä varten on nibe compact 300 ja sen kustannukset eivät ole ongelma. Nibe evc 13 taas on sikakallisti verotetulla sähköllä nyt kallis käyttää, ei ollut 7 vuotta sittten.
eheh
Joka leikkiin ryhtyy jne.
"Ite kirjoita koko ajan skeidaa ja pitkälit. Aloituksessa oli uunin teho 6kW. "
Uunin teho kyllä, mutta virtaamat ja lämpötilaerot vastasivat yli 60kW:n tehoa, jota et itse huomannut ja silti kehtasit arvostella muiden fysiikantaitoja.
Missä muuten viipyy laskelma tuosta patterin tehosta?
Jos tuo on valkoinen, niin nousisikohan sitten absorbointi 10% => 30%. Maalaa mustaksi, niin paranee. Vielä kun hitsailet pellinpaloja kiinni, niin saat pintaakin lisää.
Tuo yllä oleva on vain fysiiikkaa. En oikein ymmärrä mikä sinua tuossa rättipatterissa kiehtoo kun parempikin vaihtoehto on tarjolla.
Vaikka kuinka tiivisti koteloi, niin energiaa tuolla tavalla saa kyllä talteen, mutta ei tehoja. Taidat sekoittaa nämä kaksi asiaa.
"Nettikin kertoo, ettei nibe evc13 syystemissä ole mitään varaajia. "
Tuohan kertoo vain osatotuuden, kuten
"Lisäksi käyttövettä varten on nibe compact 300 ja sen kustannukset eivät ole ongelma."
Sitten täydentääkin.
Yrität ilmeisesti tehdä viritelmää jossa takka toimisi varaajana. Kattila saisi energiansa takan läpi virtaavasta vedestä. Tuo edellyttäisi, että takka olisi hyvin lämpöeristety ml. luukut. Ehkä ei kuitenkaan.
Miksi et aja lämmintä vettä suoraan lattiaan? Ei tuohon tarvita kattilaa väliin.
Jätä ennemmin kattila erilleen ja laita tuonne säädöt hieman alakanttiin, eli kun uunia ei ole lämmitetty, niin tuolta tulee apuja.
Pyyhekuivain teline uuneineen voi räjähtää taivaan tuuliin jos systeemia ei varusta paineentasausventtiileillä.
Jos ei tasan tarkkaan tiedä mitä on tekemässä niin kannattaa tyytyä suosiolla vaikka sellaiseen valmiiseen vesitakka-pakettiin.
Systeemistä löytyy nibe evc 13, josta löytyy 2.5 barilla vettä ulos päästävä venttiili. Niben pumpulla pyöritän vettä koko talossa.
Mitä hyötyä tulee kun/jos leivinuuni liitetään lattialämmityksen vedenkiertoon.? Eikö uunista tuli jo hallitsemattomasti liikaa lämpöä,- ainakin pienimmissä huoneistossa?
Uuniin varastoitunut lämpö hyödyntyy ihan perinteisin menetelmin.
Pakkaskeleillä meidän talon tuulettuvan alapohjan ontelolaatta 40cm stryoksia lattia on viileä ja 2 krs talon yläkertaan paremmin lämpö siirtyy lattilammityksen kautta.
Säästöä syntyisi vuodessa noin 800 euroa, jos ei tarvitsisi vettä nibe evc 13 yhtään lämmittää.
Jos lattiassa on muhkeat 400mm styroksia, niin lattia ei ole viileä. Jos tarinasi on todellisuutta, niin kylmyys lattiassa johtuu kovasta materiaalista.
Lie luonnonlait siellä päin toisenlaiset, mutta meillä alakerrassa olevasta hella/leivinuunista lämpö siirtyy erinomaisesti yläkertaan - ilman mitään vempaimia.
Eli meinaat, että lattia ei lämmittämällä lämpene?
Meikäläisellä ei takka lämmitä kellarista keskikerrokseen juurikaan ja yläkertaa ei käytännössä ollenkaan.
Ei nykytalossa, jossa ilmavuodot ovat vähäisiä ja IV- kone huolehtii ilmavirroista, takan lämpö kulkeudu muualle kuin mihinkä IV- kone sitä kuljettaa.
Veikkaus, että teikäläisellä vanhempi vuotava talo ja painovoimainen ilmanvaihto?
Ei kukaan taida keskittyä olennaiseen aiheeseen aloittajan viestissä. Millainen on 6 kW leivinuuni? Siinä pitäs polttaa pari kiloa puuta tuntiin - viitisenkymmentä kiloa puuta vuorokaudessa...
http://polarstone.ehdolla.fi/tuotteet.html?id=1/10
Ite olet trolli, koska et tiedä leivinuuneista mitä''n.
Miten sä kuvittelet saavasi yhdellä pyyhekuivaimella puolet uunin tehosta?
Saisiko kolmella jo kasvatettua tehon yhdeksään kilowattiin?
Vastavirtaleivinuunissa kyljet lämpiää, takaseinä ja yläpuoli ei juurikaan, edessä luukusta säteilee lämpö.
Lisäksi meidän uuni on isompi kuin tuo 6 kW polarstone ja otinkin vähän alakanttiin kokonaistehon. Kaksi pesällistä poltamme ja lämpöä piisaa uunin ympärillä vuorokauden, mutta se ei leviä tarpeeksi hyvin 150 m2 2krs taloon.
Jos 3000 kg voulukivikasasta saa 6 kW tehon vaikka 24 tuntia lämmityksen jälkeen silloin 144 kWh lämpömäärään uunin jäähtyä 121 astetta. Eli lähtölämpönä reilusti yli 121 astetta yli huoneenlämmön.
http://www.tulikivi.fi/tuotteet/Miksi_tulikivi_Tulisijan_koko
Toisaalta miten hienoa on asua talossa jota ei lämmitetä tasaisesti vaan yhdessä kohtaa on tulikuuma kivikasa jonne kannetaan 50 kiloa puita joka päivä?
Taas tiedon putetta palstalaisista. Ensinnäkin nykytaloissa on koneellinen iv, joka levittää kivikasta lämpöä taloon. Lattia vaan jää pakkaskeleillä kylmäksi, se on pulma ja siksi tätä suunnitelen.
Toisekseen puita menee kahteen leivinuunin pesälliseen 30 kg.
Ottahaan se monia päähä, jos lähes ilmaisella energialla saan taloni talvella lämpimäkis. Ostoklapeillakin tulee halvemmaksi kuin sähköllä.
>Toisekseen puita menee kahteen leivinuunin pesälliseen 30 kg.<
Suurin säästö syntyisi siitä, jos opettelisit oikean uunin lämmitystavan.
Kahteen pesälliseen menee 30 kg - 120 kWh josta talteen saa 3/4 maksimissaan - 90 kWh. Jos uuni lämmittää 6 kW keskiteholla on seuraavat 2 pesällistä poltettava sitten 12 tunnin kuluttua eli 60 kg vuorokaudessa...
Hienoahan se on olohuoneeseen kantaa 4 pesällistä puita päivässä...
Hahhaa, etpä tiedä, että se lattilämmityksen betonilaatta jopa saattaa lämmetä 12 tunnissa, että 12 tuntiin ei tarvitse poltta yhtään mitään.
Mutta, lopputulos joka tapauksessa on se, ettei suunnitelmasi vähennä energian kulutusta eli sama energia määrä tulee olla huoneiston lämmittämiseen.