Mitä mielestänne minun kannattaisi tehdä? kärsin jokapäiväisistä päänsisäisistä ongelmista; tuntuu, että ajattelen asioita tuhat samaan aikaan pääkopassani, haluaisin vain saada jostain "virran poikki", kun ajattelen 24 tuntia vuorokaudessa, ihan kuin mieleni kärsisi adhd:stä, en osaa aloittaa esim. siivoamista, tiskaamista, menee sormi suuhun kun en ymmärrä että mistä aloittaisin.. ja, kun jossain vaiheessa saan kaameassa kiukun puuskassa esimerkiksi aloitettua siivoamisen, niin en osaa lopettaa.. jos johonkin asiaan keskityn, niin keskityn siihen niin 100%:sti, etten osaa lopettaa. pääni vilisee ajatuksia, välillä menen niistä "jumiin", voin olla myös tietokoneella ja etsiä vaikka tietoa monta tuntia putkeen. nukkumisessa tulee suurin ongelmani, en millään malttaisi mennä nukkumaan, valvon todella pitkään sen takia, ja sitten kun menen rättiväsyneenä nukkumaan, niin voisin nukkua maailmanloppuun saakka.. minua ei meinaa saada aamuisin mitenkään ylös, ja tarvitsen tyyliin 12 tunnin yöunet. viivyttelen, mutten tahallani, olen aina myöhässä, en osaa päättää, missä järjestyksessä teen asiat, ahdistun ja hermostun helposti, saan raivarit jos joudun jonottamaan jossain, en siedä sitä millään, autossa en voi kuunnella radiota jotta voisin keskittyä ajamiseen, olen ääni ja hajuyliherkkä, olen aina huolissani joka asiasta ja unohtelen aina avaimet kotiin sisälle, tarkistan 10 kertaa ennen kuin voin lähteä kotoa että jäikö kahvinkeitin päälle, kärsin paniikkihäiriöstä, ja lähimmäiseni ihmettelevät, että miten voin ajatella näin paljon.. oikeasti, tuntuu, että päässäni on ajatusten virta, mitä ei saa pysäytettyä! ainoa, millä minut saa nukkumaan, että jos joku viitsisi pelata kanssani jotain älyä vaativaa peliä niin että saisi aivot väsyneeksi.. kroppani ei ole ystävä mieleni kanssa. en pysty olemaan töissä kun tylsistyn niin helposti, ja tahtoisin niin kovin olla jollain luovalla alalla, olla keksijä tai taiteilija, mutta kun niistä ei makseta palkkaa.. raha-asiani ovat päin peetä, sillä en pysty tekemään mitään muuta kuin ns kesätöitä.. ajatukseni harhailevat ja minulla on aina monta rautaa tulessa. minä yritän olla positiivinen, mutta pelkään tulevaisuutta, takanani on erittäin rankka lapsuus, ja tuntuu, etten kuulu tänne. minulla on ongelmia ajankäytön kanssa, inhoan kelloa, koska se ei ole ystäväni, se menee joko aina liian huomaamattoman nopeasti, tai liian hitaasti..Koulussa olin ysin tai kympin oppilas koenumeroiden perusteella, mutta lintsasin paljon ja myöhästelin.. olen miettinyt, että voisiko ongelmani nimi olla ADD? tahtoisin saada ajatukseni kuriin ja järjestykseen, mutta yrityksistä huolimatta en ole onnistunut. auttakaa minua! :(
Kaipaan apua
Naisenalku22
7130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet tyypillinen nainen, ajattelet liikaa herneaivoillasi. Tule minu tykö minä ugaba ugaba sine ole kaunis ihana tunte arvostus minä raisca!
Lue Jiddu Krishnamurtin oivalluksia henkisesti solmussa olemisen syistä, mielestäni täyttä asiaa.
Oireet tiedät, olisiko olemassa ratkaisua ongelmiin?
Mikä kirjan nimi on? mistä niitä saa käsiinsä? kirjastossa ei ollut yhtään ainoaa kappaletta hänen kirjojaan. minulla on myös paha tapa aloittaa lukemaan kirjaa, mutta jättää se kesken, ja jos sattuu olemaan erittäin mielenkiintoista tekstiä, niin pystyn lukemaan päivässä kirjan loppuun, mutta silloin en kuule enkä näe ketään enkä osaa pitää pausseja lukemisesta..
en tiedä tiedänkö oireet, mutta sen tiedän ettei tämä ole normaalia että päässä suhisee ajatuksia kuin kymmeneltä eri liukuhihnalta samalla kertaa. puolisoni on joskus sanonut, että jos hän ajattelisi yhtä paljon kuin minä, niin tulisi kuulemma hulluksi. olen myös liian huolehtiva, ja murehtivaa tyyppiä.
Onko heittää jotakin ratkaisua ongelmaan? mistä kannattaa aloittaa?
mulla oli samanlaisia ongelmia mutta sitten lopetin päästämästä itseäni helpolla. Tuo ainakin kuulostaa aika keskenkasvuiselta että et pysty olemaan töissä kun TYLSISTYT liian helposti..pitäskö työn sitten olla jotain huvia, suurimmassa osassa töissä on samat tylsät rutiinit päivä toisensa jälkeen ei se sen kummosempaa ole, sitä on jaksettava että elossa pysyy. Tahtomisen mukaan ei voi elämää ohjata.
Toinen asia on että mietit liikaa itseäsi ja reaktioitasi, tunteitasi ja sitä mikä on SINULLE mielekästä ja mikä ei. Pitäsi osata sietää sitä että epämiellyttäviäkin asioita pitää kohdata, ei siinä mitkään diagnoosit auta vaan se että vaivautuu ajattelemaan ihan omassa päässä miksi käyttäytyy niin kuin tekee
en mielestäni päästä itseäni helpolla, päin vastoin, ajattelen liikaa, ja teen asiat liian tarkkaan. kyse on vain siitä, miten saan kontrolloitua ajatuksiani, ja sitä kautta kroppaani? siihen haluaisin apua.
tylsistymisellä tarkoitan sitä, että innostun aluksi, mutta koska rutiinit tulevat peliin, en osaa niitä käsitellä. saattaa kuulostaa todella typerältä, mutta minulle on helpompaa suoriutua haasteellisesta sudokusta kuin jostain arkirutiinista. kärjistettynä ns helpot asiat ovat minulle vaikeita, ja toisille vaikeat asiat minulle helppoja. minua voi verrata junaan, lähteminen ja käynnistyminen on hyvin hidasta, eikä aamulla pää toimi. kun siitä alkukankeudesta pääsee eroon, ei minua saa enää millään rauhalliseksi ja päässäni vilisee tuhat asiaa-kaikki samalla kertaa. en osaa aloittaa, enkä lopettaa, ja jos töissä sattuu tuo hyperaktiivinen vaihe päälle, niin suoriudun tehtävistäni niin nopeasti, että turhaudun siksi, ja taas toisaalta, olen aamuisin myöhässä, ja pää ns jumissa. ja töihin todella väsyneenä kun ei saa unta ajatuksiltaan. jos saisin itse päättää aikatauluistani, niin ensinnäkin, nukkuisin paljon pitempään mitä muut ihmiset, ja kun siitä heräisin, niin vastaavasti jaksaisin olla kauemmin hereillä kuin muut ihmiset. kerro minulle, mistä löydän sen on off kytkimen aivojeni kummalliseen toimintaan? tahtomisen mukaan ei elämää voi ohjata, siitä tässä on tosiaankin kyse, tiedän asian kuin omat taskuni; aamulla kuvittelen, että teen tänään sitä, tätä, tota, tuota, ja vielä hiukkasen tuotakin. illalla huomaan, etten ole päässyt puusta pitkälle, sillä minulla kuluu arkirutiineihin tuhottomasti aikaa enkä edes ymmärrä että miksi! pää sanoo että tee, kroppa ei ymmärrä totella. näin se menee kohdallani, ja tämä on hyvin epämiellyttävää. lisäksi, välttelen epämiellyttäviä tilanteita tarkoituksella, sillä toisaalta en haluaisi TAAS pettyä.. kuppini on mennyt nurin noiden epämiellyttävien kokemusten suhteen, olen kokenut niin paljon pahaa, etten jaksa enää enempää kantaa. kuitenkin täytyisi elää. Osaisitko ystävällisesti kertoa minulle, että miten ajatustaakkaa saa vähennettyä, jotta pääsisin elämän syrjään paremmin kiinni? minulla on asioita menneisyydessäni, joita en ole vieläkään hyväksynyt, mietin niitäkin päivittäin, että miten saisin ne käsiteltyä ja kuopattua ja unohdettua. vielä en ole löytänyt keinoa. minua auttaisi paljon, jos joku osaisi kertoa, että mistä on kyse, jotta osaisin toimia oikein, siksi yritän löytää "diagnoosia", täytyyhän vihollinen ja sen heikkoudet tuntea, ennenkuin osaat voittaa sen? miten itseään otetaan niskasta kiinni, onko toimivia ohjeita? kyse kun ei ole nyt pelkästään saamattomuudesta, ei voi olla, sillä mieli tekee aivan toisin kuin kroppa ja tuntuu että niiden väliltä puuttuu joku piuha, mikä laittaisi kropan toimimaan niin kuin mieli käskee..
Ap, kuulostais vähän asperger oireyhtymältä? Älä ota asiasta tosissa, koska itse en ole asiantuntija..
en minäkään ole asiantuntija :) eikös se juuri kuulu poissuljettaviin tässä kohtaa? tein netissä asperger ja add testin.. niiden perusteella (jos niistä nyt ensinkään voi jotain päätellä) minulla ei olisi aspergeriä, mutta toisen testin, missä oli kyse tuosta add:stä, tuloksena oli että 95% varmuudella on kyse siitä..
Asperger testi; "Käytit testin tekemiseen 2 minuuttia 41 sekuntia ja testipistemääräsi on 97 eli sinulla ei ole Aspergerin syndroomaa. " testi oli täällä:
http://www.xestia.net/testit/asperger.php
mutta sitten tämä toinen juttu..
http://paivitasala.wordpress.com/testeja/addadhd-testi/
yllä olevassa linkissä on se add/adhd testi, siitä 95 pistettä.. ja siinä seisoo, että jos on yli 70 pistettä niin "on syytä epäillä".
Kai nuo jotain suuntaa-antavia ovat. mitä neuvoja Teillä olisi antaa, että pärjäisin asian kanssa/ miten itse olette pärjänneet? olisin todella kiitollinen arkea helpottavista neuvoista!