Mustasukkaisuutta

Se on sairaus. Se on siitä pahimmasta päästä sairaus. Mutta siitä huolimatta on yksi asia, jota mulle ei enää tehdä. Mua ei roikoteta eikä pidetä varalla. Sääntö on kirjoitettu. Minä osaan kirjoittaa sääntöjä. Kirjoitan niitä enemmän kuin te ehkä tiedättekään. Sinä päivänä kun sinä hyväilet tai suutelet toista, rakastelet, olet lopullisesti menettänyt oikeuteesi koskettaa minua. Lopullisesti ja peruuttamattomasti.

Se on sääntö, jota sovelletaan taannehtivasti. Eromme, monien niistä, aikana, toisen hyväileminen, suutelu tai rakastelu, on poistanut tämän oikeuden. Pysyvästi ja peruuttamattomasti. Täysin lopullisesti ja ehdottomasti. Haluan, että tiedät sen. Silloin maailmassa on yksi ihminen, jolla ei ole oikeutta koskea minuun missään tilanteessa.

Te ajattelette että olen hullu. Hyvä on. Mutta tämä on se yksi ainoa asia mistä määrään itse: kuka saa koskea minuun. Sääntö on tämä. Ehkä se ei ole oikeudenmukaista. Vähät siitä. Se oli se oikeus, jonka yksipuolisella päätöksellä varasin yksin sinulle. Se oikeus on yhtälailla minun pois otettavissa. Ja sen otan, ehdottomasti, peruuttamattomasti ja lopullisesti. Kukaan, ei yksikään ihminen koskaan roikota eikä pidä varalla. Päätös on tämä, eikä siitä voi valittaa. Ja sitä sovelletaan taannehtivasti päivästä, jolloin se tuli voimaan, 19.8.2012.