Pieni mies tallusteli aurinkoisena toukokuun aamuna tietä pitkin. Se oli Einari. Einari heilutteli maitokannua kädessään. Hän oli menossa maataloon maitoa hakemaan. Tien poskessa kyyhötti kivellä pieni ketunpoika.
-Huomenta, Einari sanoi. Ketunpoika ei vastannut. Se kallisti päätään ja silmäili lempeästi Einaria. Einari jatkoi matkaansa. Kun Einari palasi, kettu istui yhä kivellä.
-Kummallista. Eikö emosi vieläkään ole tullut? Einari kysäisi ja vilkuili ympärilleen. Emoa ei näkynyt.
Kun Einari seuraavana aamuna meni maitoa hakemaan,ketunpoika istui yhä kivellä.
-Huomenta, Einari huikkasi. Ketunpoika lähti Einarin mukaan ja seurasi maataloon ja aina Einarin mökille asti.
Jatkuu huomenna!!
-Huomenta, Einari sanoi. Ketunpoika ei vastannut. Se kallisti päätään ja silmäili lempeästi Einaria. Einari jatkoi matkaansa. Kun Einari palasi, kettu istui yhä kivellä.
-Kummallista. Eikö emosi vieläkään ole tullut? Einari kysäisi ja vilkuili ympärilleen. Emoa ei näkynyt.
Kun Einari seuraavana aamuna meni maitoa hakemaan,ketunpoika istui yhä kivellä.
-Huomenta, Einari huikkasi. Ketunpoika lähti Einarin mukaan ja seurasi maataloon ja aina Einarin mökille asti.
Jatkuu huomenna!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
keksit? :)
Tässä jutussa on nyt jollain ketunhäntä kainalossa ;D