Olen vielä nuori, 25v. Minä luulin, että en saa koskaan omaa pientä..kaikenkaikkiaan n.8vuotta yritimme ja kävimme sitten lopuksi hoidoissa ennenkuin tärppäsi (aloimme yrittämään, kun olin 17). Ensin ei vain tärpännyt (ekat 2vuotta), sitten kun aloin odottamaan, niin tuli jopa 5keskenmenoa :( ..2alkuraskaudesta, 3 hiukan myöhäisemmässä vaiheessa. Elämä alkoi olemaan rankkaa, koska joka puolella näin odottavia äitejä, kavereille syntyi vauvoja..en ollu kateelliinen tai katkera, olin onnellin muiden puolesta..minulle tuli vain aina mieleen "kun joskus, edes yksi"..ja aina kun pääsin kotiin, itkin..muistelin aina keskenmenoja. Aloin miettimään, minkälaisia lapsista olisi voinut tulla.
Ny minulla on kuitenki kaksi (kaksoset) omaa pientä, tyttö ja poika :D . Olen maailman onnellisin! :)
Haluaisimme vielä yhden, ja haluaisimme sen onnistuvan luonnollisesti.
Moni sanoo,että hoitojen ja onnistuneen raskauden jälkeen voi tulla helpommin raskaaksi luonnollisesti, ja että se onnistuu helpommin..Onko tuo totta?
Ny minulla on kuitenki kaksi (kaksoset) omaa pientä, tyttö ja poika :D . Olen maailman onnellisin! :)
Haluaisimme vielä yhden, ja haluaisimme sen onnistuvan luonnollisesti.
Moni sanoo,että hoitojen ja onnistuneen raskauden jälkeen voi tulla helpommin raskaaksi luonnollisesti, ja että se onnistuu helpommin..Onko tuo totta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onnistuneen raskauden jälkeen sitä on varmaankin rennompi, eikä yritä väkisin. Itselläni on kaveri, joka yritti 5 vuotta. Ei onnistunut mitkään hoidot, niin että pari luopui toivosta kokonaan ja alkoi keskittyä muihin asioihin kuin pakolla raskaaksi tulemiseen. Ei mennyt tästä kuin pari kuukautta, ja hän raskautui luonnollisesti ja heti perään toisen kerran niin että ensimmäistä kertaa oli ruvettava oikein ehkäisyäkin miettimään. :)