"Pienikin poikkeama tuotto-oletusten ja toteutuvan tuoton välillä voi pitkän ajan kuluessa muuttaa koko sijoitusajan kokonaistuoton tyystin muuksi kuin oli tarkoitus.
Näin Suomen vakuusjärjestelyille näyttää käyvän jo ennen kuin niitä on kunnolla edes pantu alulle.
Nyt velkakirjamarkkinoilla tarjolla olevien tuottojen avulla Suomen Kreikka-vakuuksien arvo kasvaa 30 vuodessa 1,4–1,6 miljardiin euroon eikä suinkaan tavoitteen mukaiseen 2,2 miljardiin.
Vajetta jää tavoitteesta 600–800 miljoonaa euroa.
Espanja-vakuuden arvo kasvaa näillä näkymin 18 vuodessa 1,0–1,1 miljardiin euroon eikä suinkaan Suomen takaaman pääoman 1,9 miljardin määrään.
Erotusta jää 800–900 miljoonaa euroa. Kreikka-järjestelyä suurempi vajaus johtuu olennaisesti lyhyemmästä sijoitusajasta.
Yhteensä Kreikka- ja Espanja-vakuuksien todennäköinen arvo jää tavoitteesta noin 1,4–1,6 miljardia euroa. Tämä ei ole arvaus tulevaisuuden koroista, vaan nyt vallitseviin ja saatavilla oleviin korkoihin perustuva yksinkertainen laskutoimitus.
Eduskunnalla
vääriä arvioita
Valtiovarainministeriö ja hallitus perustelevat Kreikka- ja Espanja-vakuuksien alkupääoman mitoittamista 40 prosenttiin takauksen määrästä näihin takauksiin liittyvällä luottoriskillä.
Eduskunnalla on mustaa valkoisella, että tämä 40 prosentin tappio-oletus on luottoluokitusyhtiö Standard & Poor'sin "yleisesti käyttämä arvio", että arvio perustuu "historialliseen tilastoaineistoon valtioiden maksukyvyttömyystilanteissa" – ja että tämä pätee yhtä lailla Kreikkaan kuin Espanjaan.
Moiset perustelut ovat vielä enemmän tyhjän päällä kuin vakuusjärjestelyjen tuotto-oletukset.
Sattumoisin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tässä kuussa julkaisema varsin laajasti valtioiden maksukyvyttömyystilanteita ja velkajärjestelyjä käsittelevä tutkimusraportti osoittaa eduskunnan saamat tiedot vääriksi.
Kuin tilauksesta tutkimus esittelee esimerkiksi luottoluokitusyhtiö S&P:n "historiallisen tilastoaineiston valtioiden maksukyvyttömyystilanteissa".
IMF:n tutkimusraportin mukaan S&P on jo vuonna 2010 arvioinut Kreikan valtion mahdollisessa maksuhäiriössä todennäköisten luottotappioiden määräksi 60 prosenttia uhanalaisten velkojen määrästä.
Tappio-odotukset
kasvaneet taas
Velkakirjojen ja luottoriskijohdannaisten markkinahinnat kertovat suunnilleen yhtä suuresta Kreikka-riskistä kuin S&P:n ennen Kreikan yksityisten rahoittajien mittavaa velkasaneerausta arvioima 60 prosenttia.
Markkinoiden arvioimasta Kreikka-riskistä antavat ajankohtaisen kuvan esimerkiksi luottoriskimarkkinoiden hintatietoja kokoavan, välittävän ja analysoivan CMA-yhtiön tuoreet laskelmat.
Sattumoisin Espanja-vakuuksien 40 prosentin alkupääoma on cds-markkinoiden tuoreiden hintanoteerausten perusteella jopa suurempi kuin Espanjaan liittyvä luottotappioriski.
Mutta Kreikka-vakuudessa 40 prosentin tappio-olettama on räikeästi alakantissa. Tästä virhearviosta koituu Suomelle mojovasti vajetta vakuuden turvaavuuteen.
Jos Kreikka-vakuuden alkupääoma olisi määritelty S&P:n ja markkinoiden arvioiman 60 prosentin tappioriskin perusteella, se olisi ainakin 440 miljoonaa euroa suurempi kuin Suomen hyväksymä 880 miljoonaa euroa.
Tätä menoa Suomella on "turvaavista" vakuuksistaan huolimatta riski kärsiä rutkasti raskaampia tappioita kuin oli tarkoitus
"
Näin Suomen vakuusjärjestelyille näyttää käyvän jo ennen kuin niitä on kunnolla edes pantu alulle.
Nyt velkakirjamarkkinoilla tarjolla olevien tuottojen avulla Suomen Kreikka-vakuuksien arvo kasvaa 30 vuodessa 1,4–1,6 miljardiin euroon eikä suinkaan tavoitteen mukaiseen 2,2 miljardiin.
Vajetta jää tavoitteesta 600–800 miljoonaa euroa.
Espanja-vakuuden arvo kasvaa näillä näkymin 18 vuodessa 1,0–1,1 miljardiin euroon eikä suinkaan Suomen takaaman pääoman 1,9 miljardin määrään.
Erotusta jää 800–900 miljoonaa euroa. Kreikka-järjestelyä suurempi vajaus johtuu olennaisesti lyhyemmästä sijoitusajasta.
Yhteensä Kreikka- ja Espanja-vakuuksien todennäköinen arvo jää tavoitteesta noin 1,4–1,6 miljardia euroa. Tämä ei ole arvaus tulevaisuuden koroista, vaan nyt vallitseviin ja saatavilla oleviin korkoihin perustuva yksinkertainen laskutoimitus.
Eduskunnalla
vääriä arvioita
Valtiovarainministeriö ja hallitus perustelevat Kreikka- ja Espanja-vakuuksien alkupääoman mitoittamista 40 prosenttiin takauksen määrästä näihin takauksiin liittyvällä luottoriskillä.
Eduskunnalla on mustaa valkoisella, että tämä 40 prosentin tappio-oletus on luottoluokitusyhtiö Standard & Poor'sin "yleisesti käyttämä arvio", että arvio perustuu "historialliseen tilastoaineistoon valtioiden maksukyvyttömyystilanteissa" – ja että tämä pätee yhtä lailla Kreikkaan kuin Espanjaan.
Moiset perustelut ovat vielä enemmän tyhjän päällä kuin vakuusjärjestelyjen tuotto-oletukset.
Sattumoisin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tässä kuussa julkaisema varsin laajasti valtioiden maksukyvyttömyystilanteita ja velkajärjestelyjä käsittelevä tutkimusraportti osoittaa eduskunnan saamat tiedot vääriksi.
Kuin tilauksesta tutkimus esittelee esimerkiksi luottoluokitusyhtiö S&P:n "historiallisen tilastoaineiston valtioiden maksukyvyttömyystilanteissa".
IMF:n tutkimusraportin mukaan S&P on jo vuonna 2010 arvioinut Kreikan valtion mahdollisessa maksuhäiriössä todennäköisten luottotappioiden määräksi 60 prosenttia uhanalaisten velkojen määrästä.
Tappio-odotukset
kasvaneet taas
Velkakirjojen ja luottoriskijohdannaisten markkinahinnat kertovat suunnilleen yhtä suuresta Kreikka-riskistä kuin S&P:n ennen Kreikan yksityisten rahoittajien mittavaa velkasaneerausta arvioima 60 prosenttia.
Markkinoiden arvioimasta Kreikka-riskistä antavat ajankohtaisen kuvan esimerkiksi luottoriskimarkkinoiden hintatietoja kokoavan, välittävän ja analysoivan CMA-yhtiön tuoreet laskelmat.
Sattumoisin Espanja-vakuuksien 40 prosentin alkupääoma on cds-markkinoiden tuoreiden hintanoteerausten perusteella jopa suurempi kuin Espanjaan liittyvä luottotappioriski.
Mutta Kreikka-vakuudessa 40 prosentin tappio-olettama on räikeästi alakantissa. Tästä virhearviosta koituu Suomelle mojovasti vajetta vakuuden turvaavuuteen.
Jos Kreikka-vakuuden alkupääoma olisi määritelty S&P:n ja markkinoiden arvioiman 60 prosentin tappioriskin perusteella, se olisi ainakin 440 miljoonaa euroa suurempi kuin Suomen hyväksymä 880 miljoonaa euroa.
Tätä menoa Suomella on "turvaavista" vakuuksistaan huolimatta riski kärsiä rutkasti raskaampia tappioita kuin oli tarkoitus
"
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siis missä?
Niitä vakuuksia? Miten hyvät!
Nekin vakuudet!
http://yle.fi/uutiset/oikeuskansleri_vaatii_valtiovarainministeriolta_selvitysta_evm-sopimuksesta/6265698
Oli ja raskas!