Eli olen tässä miettiny, että kuinka "helppoa" on aloittaa opiskelut yliopistossa heti lukion jälkeen? Olen kuullut, että usein yliopistoon ihmiset pääsevät/menevät vasta pari vuotta lukion jälkeen, osa siksi, että hankkivat ensin rahaa, osa taas haluavat lisää elämänkokemusta! Itse olisin menossa heti lukion jälkeen, mutta mietin, kuinka helppoa on tutustua vanhempiin ihmisiin, kuinka viihdyn kun muut ovat kuitenkin jo kypsempiä! Lisäksi mietin jaksaako lukion jälkeen suoraa jatkaa opintoja monella vuodella?
Opiskelemaan heti lukion jälkeen
Tiitu
132038
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ensinnäkin todettakoon, ettei se pääseminen tapahdu sinun ehdoillasi, eli et heti lukion jälkeen pysty juurikaan vaikuttamaan pääsykoemenestykseesi, koska sinulla ei ole kokemusta pyrkimisestä. Luonnollisesti voit lukea hyvin ja toivoa parasta, osa onnistuu siinäkin - ja tuurillahan ne laivatkin seilaavat. Menestymisen edellytyksiin siis pystyt kuitenkin jossain määrin vaikuttamaan.
Useimmilla ihmisillä välivuosi ei ole mikään vapaaehtoinen valinta, vaan he pitävät sen, koska koulutukseen ei yksinkertaisesti pääse. Ei siis todellakaan kannata laskea sen varaan, että saa opiskelupaikan, vaan mieluummin miettiä varasuunnitelman varasuunnitelmaa. Jos niin onnekkaasti kuitenkin sattuisi käymään, että kuulut siihen kolmannekseen, joka saa opiskelupaikan heti lukion jälkeen, en usko siitä muodostuvan sinulle ongelmaa. Yliopistomaailmassa ikääsi ei juuri katsota, koska talosta löytyy mitä erilaisinta porukkaa. Sen kun lyöttäydyt joukkoon, niin eiköhän se paikka löydy.
Itsekin pääsin aikanani suoraan koulunpenkiltä toiselle, enkä todellakaan tuntenut mitään alemmuuskompleksia vanhempiin aloittajiin nähden (kyllä, sama ylioppilassuma-ongelma oli jo tuolloin).
Eli olen jo hyvällä varasijalla, joten melko todennäköisesti pääsen hakemalleni alalle jos haluan! Todellakin haluan opiskella kyseistä alaa(olen odottanut viisi vuotta, että voin synetyä juuri sen alan opintoihin), mietin vain onko kannattavaa kirjautua ensimmäiseksi vuodeksi poissaolevaksi?
Kiitos JBA ensimmäisestä rohkaisevasta kommentista;)
Eihän sinulla siinä tapauksessa ole käytännössä valinnanvaraa, koska uusi opiskelija on lakisääteisesti läsnäolovelvollinen, eli et ilman erityisperustetta edes voi kirjauta poissaolevaksi. Tuskin tuosta mitään ongelmia tulee.
Ei todellakaan voi noin vain ilmoittautua poissaolevaksi ekana syksynä. Ainoastaan armeija, äitiysloma tai sairastuminen ovat noin käyttänössä käypiä perusteluja välivuoteen heti paikan saatuasi.
Täällä on monella muullakin ollut tuo käsitys, että voi noin vain kirjautua poissaolevaksi ekana vuonna. Mistä se johtuu?
Siis olen papereista lukenut, että täytyy olla painavat syyt kirjautua poissaolijaksi, mutta tutoreiden käydessä koulullamme on osa heistä mainostanut poissaolo-oikeuden helppoutta? Mutta kiitos, että selvensitte asiaa, on sekin ongelma poissa päiväjärjestyksestä;)
"Itse olisin menossa heti lukion jälkeen"
Eli olet siis vielä lukiossa mutta kirjoitat kuitenkin:
"Eli olen jo hyvällä varasijalla, joten melko todennäköisesti pääsen hakemalleni alalle jos haluan"
Eli jos nyt kuitenkin kävisit sen lukion loppuun ja sitten vasta hakisit pääsykokeissa jatkokoulutukseen.
Ehkäpä Tiitu on juuri tänä vuonna kirjoittanut ylioppilaaksi ja on nyt varasijalla. Tällöin hän olisi todellakin menossa opiskelemaan heti lukion jälkeen. Hieman ymmärrystä, kiitos.
Ja Tiitu, ryhdy vain opiskelemaan, mikäli paikan saat. Jatkossa voit sitten miettiä muita vaihtoehtoja, jos pänttäys ei vielä maistukaan.
Eli todellakin, olen tämän kevään ylioppilas! Miksi muuten mainitsisin olevani varasijalla?
Ihmisille voi vastata asiallisestikin...
Niin hei pliiiis - olkaa asiallisia! Pliis!
Älä usko pelotteluja vaan anna mennä vaan. Ihmiset käyttävät mielestäni useinkin turhan paljon aikaa asioiden miettimiseen eikä niiden tekemiseen. Tein itse ylemmän korkeakoulututkinnon neljässä vuodessa käytännössä suoraan lukion jälkeen. Sitä paljon puhuttua elämänkokemusta hankin siinä sivussa, ja suosittelen samaa muillekin. Tulet varmasti kohtaamaan paljon ihmisiä, jotka sanovat, ettet pysty, jaksa ym. mutta heitä on turha kuunnella.
Itse ainakin hain heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen yliopistoon, mutta kävikin niin, etten päässyt, tuli pakollinen välivuosi ja nyt tokalla kerralla tärppäsi ja paikka Helsingin yliopistosta aukesi.
Suosittelen kyllä hakemaan heti, koska jos et sitten ensi vuonna hakiessasi pääsekään, opinnot viivästyvät entisestään. Eli jos sinulla ei ole erityistä syytä/ halua pitää välivuotta, kannattaa kokeilla ekana vuonna jo hakua. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kirjoitusten jälkeen parhaimmat paukut on käytetty, joten vuoden odottelun jälkeen voi olla enemmän lukuenergiaa. Itse ainakin olin paljon pirteämpi lukija tänä vuonna kuin viimeksi, kun olin lukenut reaalia varten uskonnon ja historian kirjoja yhteensä 11.
Avoimessa yliopistossa kannattaa opiskella välivuotena, jos suinkin jaksaa, sillä siellä oppii hyvin yliopiston käytännöt ja ajattelumaailman, mistä on valtavasti hyötyä pääsykokeissa. Itsellenikin paikka aukesi paljolti avoimen yliopiston aiheuttaman kehityksen avulla.
Nyt olen niin opiskeluintoa täynnä, että en meinaa housuissani pysyä. Välivuosi (vaikka sen aikana opiskelinkin avoimessa 21 ov:n verran) oli liikaa minulle. Tahtoo kokopäiväistä opiskelua! :D
Lopuksi vielä yksi tärkeä asia: kirjoitukset ensin, pääsykokeet sitten. Ensin pitää keskittyä täysillä kirjoituksiin ennen kuin alkaa jännittämään pääsykokeita. Menee vielä muuten sekä kirjoitukset että pääsykokeet mönkään.
En lukenut muita vastauksiasi ja erehdyin luulemaan sinua lukiolaiseksi. No, kenties vastauksestani on jonkinlaista apua kuitenkin.
...menin minäkin ja hyvin olen pärjännyt! Kokemukseni mukaan yliopistolla ei tuijoteta ihmisten ikää niin paljoa kuin lukiossa ja elämänkokemustakin saa kyllä varmana hankittua (siitä vaan haalarit niskaan!)Ja jos samat maisemat tympii, niin vaihtoon voi myös hakea!