Taidan olla kohta

Hei kaikille. Olen jonkun aikaa lukenut palstaa ja huomaan poikeavani teistä muista yksinäisitä hivenen. Oma yksinäisyyteni ei ole parisuhde yksinäisyyttä eikä kaverittomuutta. Se ei kuitenkaan tarkoitaa, että minulla olisi kumpaakaan. Ei siis naista eikä kavereita.

Tilanteeni on siinä mielessä kumma, että tänä vuonna olen lopettanut tapailun jo 5 naisen kanssa, koska minua vaan ei ole kiinnostanut ko. naiset yhtään. minusta se on kaikille reilumpaa. Ei kukaan elättele turhia toiveita eikä itse tarvitse pakosta seurustella sellaisen kanssa kenestä ei oikeasti pidä. Kaverieita ei ole ollut vuosiin, koska laitoin välit poikki kaikkien kanssa, koska tunsin olevani hyväksi käytetty (aina oltiin lainaamassa jotain/ kyytiä vailla jne). Kuitenkin yksinäisyys vaivaa, koska töiden jälkeen ei ole ketään kenen kanssa olla kotona. Salilla lähinnä kaveriporukalla treenaajat vituttaa, koska lällättävät sarjojen välissä minuutti tolkulla ja saa jonottaa, vaikkei minulla ole oikesti kiire tyhjään kotiin.

Olenkin alkanut miettiä, että voisinkohan olla jotenkin ihan vaan pikkuisen masentunut tai jotain. Syitä tähän ovat esimerkiksi tunteiden puuttuminen. Oikeat miehethän ei edes paljoa välittäis itse naisesta seurustele mielessä, kunhan vaan saisvat panna, mutta kun itseä ei kunnolla edes kiinnosta seksi (enää). Siltikään en tunne edes kaveruutta tai halua tavata uudestaan, vaikka olenkin lähtenyt treffeille/jatkoille jne. Vaikka tunnen itseni yksinäiseksi niin siltikään en halua tutustua muihin, koska jokin ennakkoluulo on takaraivossa koko ajan. Yksinäisyys ja lievä alakulo on oikeastaan ainut tunne, jonka tunnen.

Kysynkin tietääkö kukaan reseptivapaita mielialalääkkeitä piristäviä, rauhoittava jne. Piristäviä mieluiten. Tai jotain muuta kommentoitavaa ? En ole käynyt juttelemassa työterveydessä, enkä mene johan he antaisivat sairaslomaa masennukseen ja mitä minä arkivapailla tekisin, kun nytkin on aikaa illasta ihan liikaa. Alkoholiakaan en käytä, koska ei vaan tee mieli juoda. Sinänsä kumma, kun muille "masentuneille jne" alko maistuu liiankin hyvin.

Mukavaa olisi saada aito iloisuus takaisin elämään ennenkuin on liian myöhäistä.
080
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Valmis pöpilään. kirjoitti:

Hei kaikille. Olen jonkun aikaa lukenut palstaa ja huomaan poikeavani teistä muista yksinäisitä hivenen. Oma yksinäisyyteni ei ole parisuhde yksinäisyyttä eikä kaverittomuutta. Se ei kuitenkaan tarkoitaa, että minulla olisi kumpaakaan. Ei siis naista eikä kavereita.

Tilanteeni on siinä mielessä kumma, että tänä vuonna olen lopettanut tapailun jo 5 naisen kanssa, koska minua vaan ei ole kiinnostanut ko. naiset yhtään. minusta se on kaikille reilumpaa. Ei kukaan elättele turhia toiveita eikä itse tarvitse pakosta seurustella sellaisen kanssa kenestä ei oikeasti pidä. Kaverieita ei ole ollut vuosiin, koska laitoin välit poikki kaikkien kanssa, koska tunsin olevani hyväksi käytetty (aina oltiin lainaamassa jotain/ kyytiä vailla jne). Kuitenkin yksinäisyys vaivaa, koska töiden jälkeen ei ole ketään kenen kanssa olla kotona. Salilla lähinnä kaveriporukalla treenaajat vituttaa, koska lällättävät sarjojen välissä minuutti tolkulla ja saa jonottaa, vaikkei minulla ole oikesti kiire tyhjään kotiin.

Olenkin alkanut miettiä, että voisinkohan olla jotenkin ihan vaan pikkuisen masentunut tai jotain. Syitä tähän ovat esimerkiksi tunteiden puuttuminen. Oikeat miehethän ei edes paljoa välittäis itse naisesta seurustele mielessä, kunhan vaan saisvat panna, mutta kun itseä ei kunnolla edes kiinnosta seksi (enää). Siltikään en tunne edes kaveruutta tai halua tavata uudestaan, vaikka olenkin lähtenyt treffeille/jatkoille jne. Vaikka tunnen itseni yksinäiseksi niin siltikään en halua tutustua muihin, koska jokin ennakkoluulo on takaraivossa koko ajan. Yksinäisyys ja lievä alakulo on oikeastaan ainut tunne, jonka tunnen.

Kysynkin tietääkö kukaan reseptivapaita mielialalääkkeitä piristäviä, rauhoittava jne. Piristäviä mieluiten. Tai jotain muuta kommentoitavaa ? En ole käynyt juttelemassa työterveydessä, enkä mene johan he antaisivat sairaslomaa masennukseen ja mitä minä arkivapailla tekisin, kun nytkin on aikaa illasta ihan liikaa. Alkoholiakaan en käytä, koska ei vaan tee mieli juoda. Sinänsä kumma, kun muille "masentuneille jne" alko maistuu liiankin hyvin.

Mukavaa olisi saada aito iloisuus takaisin elämään ennenkuin on liian myöhäistä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu