kulutusarvio

" Tasaisessa matka-ajossa kulutus on aika tarkkaan 2,5 litraa / maili 32 Kn matkanopeudela "

Mikä 7 t painava vene kulkee 32 solmun vauhtia 2.5 L /mpk ? ? ?

Samoja lukuja olet esitellyt aiemminkin ja kaikki kunnia sinnikkäälle kirjanpidollesi, mutta ymmärrätkö mitä oikein esität tai mitä muistiinpanoistasi voi päätellä ?

Ei tossa sun taulukossas ole järjen häivääkään. Tuossa on kyllä heittoa ihan pirusti. Jos matkanopeutesi on 30 ja kauden keskinopeus 15 hujakoilla voi tästä päätellä että puolet kaudesta olet istunut tyhjäkaynnillä ja kerryttänyt tunteja. Vääristää perkeleesti, eli ajon kulutus on lukemiisi nähden noin kaksinkertainen.

Tarkkaavainen lukija huomaa, ettei sulla ole oikeastaan varaa tuohon veneeseesi, jos mpö => diesel -siirtymä aiheutti tuommoisen romahduksen käyttöasteessa... Myy pois ja osta folkkari.

Kyllä Stroh 70 kulutuslukemat pitävät paikkansa. Olen kuluvana kautena ajanut itse nyt noin 100 h ja kulutus Targa 32 veneellä paino ajokunnossa noin 6700 kg matkanopeus 30 Kn kulutus/mpk on 2,2 l.
Koneet 2x Volvo D4-260

Vanha Veneilijä kirjoitti:

Kyllä Stroh 70 kulutuslukemat pitävät paikkansa. Olen kuluvana kautena ajanut itse nyt noin 100 h ja kulutus Targa 32 veneellä paino ajokunnossa noin 6700 kg matkanopeus 30 Kn kulutus/mpk on 2,2 l.
Koneet 2x Volvo D4-260

Lue lisää

Joka yrittää kertoa varsinaisia "koulupukkitarinoita"

Ketä luulet huijaavasi noin karkeilla kuvitelmilla ?

Vanha Veneilijä kirjoitti:

Kyllä Stroh 70 kulutuslukemat pitävät paikkansa. Olen kuluvana kautena ajanut itse nyt noin 100 h ja kulutus Targa 32 veneellä paino ajokunnossa noin 6700 kg matkanopeus 30 Kn kulutus/mpk on 2,2 l.
Koneet 2x Volvo D4-260

Lue lisää

Että D 4 on vähän juttu.

joopa joo kirjoitti:

Että D 4 on vähän juttu.

Kipparilehden testituloksia:

Lehti 2010/2

Targa 31 Volvo 2xD6-330
3000 r/min 34,5 Kn 2,52 l/mpk
Paragon 31 Volvo D6-370
3000r/min 29,4 Kn 1,94 l/mpk
Nord Star 31 Volvo 2xD4-300
3000 r/min 34,6 Kn 2,27 l/mpk
Minor 31 Volvo D6-370
3000 r/min 30,1 Kn 1,82 l/mpk

Lehti 2012/1

Sealine 35 Volvo 2xD4-260
3000 r/min 24,9 Kn 2,8 l/mpk

Lehti 2012/4

westline 34 Targa D6-370
3000 r/min 27 Kn 2,03 l/mpk

Olisikohan tässä testituloksia riittävästi kertomaan kulutuksista.

Vanha Veneilijä kirjoitti:

Kipparilehden testituloksia:

Lehti 2010/2

Targa 31 Volvo 2xD6-330
3000 r/min 34,5 Kn 2,52 l/mpk
Paragon 31 Volvo D6-370
3000r/min 29,4 Kn 1,94 l/mpk
Nord Star 31 Volvo 2xD4-300
3000 r/min 34,6 Kn 2,27 l/mpk
Minor 31 Volvo D6-370
3000 r/min 30,1 Kn 1,82 l/mpk

Lehti 2012/1

Sealine 35 Volvo 2xD4-260
3000 r/min 24,9 Kn 2,8 l/mpk

Lehti 2012/4

westline 34 Targa D6-370
3000 r/min 27 Kn 2,03 l/mpk

Olisikohan tässä testituloksia riittävästi kertomaan kulutuksista.

Lue lisää

Katsoin vain ensimmäisen -Targa, ja totesin mistä on kyse.
Kulutuslukemat on kokonaan muilla kuin ilmoitetuilla nopeuksilla, tai painot heittää tosi pahasti.
Ko Targan kulutuksen mukaan moottoritehoa käytetään n.400 hv, ? ?
Miettikää nyt rauhassa, minkä painoinen liukuva vene kulkee 34 kn 400 hv teholla ? ?

Jos teksti on jossain painettuna, pitäisi sentään ymmärtää mitä lukee, ei ne Fantomin seikkailutkaan ole totta, vaikka lehdessä niin lukisikin.

Vanha Veneilijä kirjoitti:

Kyllä Stroh 70 kulutuslukemat pitävät paikkansa. Olen kuluvana kautena ajanut itse nyt noin 100 h ja kulutus Targa 32 veneellä paino ajokunnossa noin 6700 kg matkanopeus 30 Kn kulutus/mpk on 2,2 l.
Koneet 2x Volvo D4-260

Lue lisää

Jos targa kuluttaa 30 kn nopeudella 2.2 L/mpk , niin 20 kn nopeudella kulutus olisi alle 1.5 L /mpk !

Tuohan on aivan normaali kulutus noin 7 tonnin liukuvalle,

vai mitä ?

Kyllä vähän saa vetää kotiin päin, mutta ihan kaikki ei sentään uppoa.

Vanha Veneilijä kirjoitti:

Kipparilehden testituloksia:

Lehti 2010/2

Targa 31 Volvo 2xD6-330
3000 r/min 34,5 Kn 2,52 l/mpk
Paragon 31 Volvo D6-370
3000r/min 29,4 Kn 1,94 l/mpk
Nord Star 31 Volvo 2xD4-300
3000 r/min 34,6 Kn 2,27 l/mpk
Minor 31 Volvo D6-370
3000 r/min 30,1 Kn 1,82 l/mpk

Lehti 2012/1

Sealine 35 Volvo 2xD4-260
3000 r/min 24,9 Kn 2,8 l/mpk

Lehti 2012/4

westline 34 Targa D6-370
3000 r/min 27 Kn 2,03 l/mpk

Olisikohan tässä testituloksia riittävästi kertomaan kulutuksista.

Lue lisää

Johan pomppasi kun laittaa muuta kuin mutua. Hihasta tai lottokoneesta otettuja arvoja tarjoillaan ilman kritiikkiä, mutta annas olla jos kokeilet faktoilla - alkuperäinen kysyjä kysyi nimenomaan 2 x KAD300 asennuksen kulutusta. Kuinka moni arvon kommentoijista itse ajaa sellaisella eli voi puhua kokemuspohjaisesti? Epäinenpä ettei kukaan.

Muutamista kommenteista voi todeta vain ettei mitään omaa kokemusta asiasta heillä ole.

Laitan nyt kuitenkin muutaman huomion lisää:

Keskinopeuden laskeminen kauden yli tuottaa useimmille varsin yllättävän tuloksen. Kun matkanopeus on 30 se todellakin tarkoittaa että matka taittuu ripeästi. Itselläni pitempien reissujen välisessä päivittäisessä käytössä tyypillinen etäisyys vaihtelee 10- 20 mailin välillä. Startista menee avoimemmille vesille, jossa kannattaa nostaa liukuun rannasta lähtiessä semmoinen 10 minuuttia, toisessa päässä rantatumiseen paikasta riippuen 5-10 minuuttia. Harva satamaankaan hana tiskissä ajaa. Eli tyypillisen paikallissiirtymän koneajasta menee puolet tai jopa alle puolet matkavauhdissa. Vrt. jos autossasi on keskinopeuden näyttävä ajotietokone niin kylläpä tankillisen keskikulutus on aika matala sekalaisessa ajossa.

Sitten optimikulutuksesta - KAD300 antaa (tässä tapauksessa) parhaan mailia / litra hyötysuhteen 3000-3200 kierroksen paikkeilla, tietysti riippuu veneestä, kompressori putoaa 2750 rpm kohdalla, itse olen tuota haarukoinut monilla pitkillä siirtymillä ja sinne se asettuu. Tankkaan aina tilaisuuden tullen täyteen, joten sekin helpottaa noiden laskelmien tekemistä.

Muuan kommentoija vetää Targan kulutukselle lineaarista viivaa - no KAD300 koneilla itselläni se ei todellakaan mene näin ja tuskin Targallakaan. 17-24 solmun alueella, kun kompressori on päällä, mailikulutus onkin minulla jo 2,9 litraa. Tämä on useampaan kertaan testattu. Jyrkähkö V-pohja lienee osasyynä, 3000 kierroksilla rungosta on aika vähän enää veden kanssa kosketuksissa.

En ole mitannut kulutusta tyhjäkäynnillä vaihde päällä, siitä tietysti voi irrota se kaikkein paras mailia/litra tai sitten ei. Yhdellä koneella tyhjäkäynnillä nopeus putoaa 1/4 verrattuna kahteen.

Heitetään vielä vähän bensaa paloon: Kuorma ei tunnu juurikaan vaikuttavan kulutukseen, kiihtyvyyteen ja liukuunnousuun kylläkin. Ero lähes tyhjän ja täydessa kuormassa olevan kulutuksen välillä on 0,2l luokkaa tai alle, keli vaikuttaa enemmän.

Polttoaineen kulutus nostaa aina vahvoja mielipiteitä ja kommentteja - perustelut vain jäävät huutelijoilta pahasti vajaiksi. Sitähän se tällä palstalla valitettavan usein on. Jätän itse tällä kertaa tähän, jos ketä kiinnostaa jatkaa niin moottorivene.info:n puolella ehkä sujuu asiallisemmin.

Stroh70 kirjoitti:

Johan pomppasi kun laittaa muuta kuin mutua. Hihasta tai lottokoneesta otettuja arvoja tarjoillaan ilman kritiikkiä, mutta annas olla jos kokeilet faktoilla - alkuperäinen kysyjä kysyi nimenomaan 2 x KAD300 asennuksen kulutusta. Kuinka moni arvon kommentoijista itse ajaa sellaisella eli voi puhua kokemuspohjaisesti? Epäinenpä ettei kukaan.

Muutamista kommenteista voi todeta vain ettei mitään omaa kokemusta asiasta heillä ole.

Laitan nyt kuitenkin muutaman huomion lisää:

Keskinopeuden laskeminen kauden yli tuottaa useimmille varsin yllättävän tuloksen. Kun matkanopeus on 30 se todellakin tarkoittaa että matka taittuu ripeästi. Itselläni pitempien reissujen välisessä päivittäisessä käytössä tyypillinen etäisyys vaihtelee 10- 20 mailin välillä. Startista menee avoimemmille vesille, jossa kannattaa nostaa liukuun rannasta lähtiessä semmoinen 10 minuuttia, toisessa päässä rantatumiseen paikasta riippuen 5-10 minuuttia. Harva satamaankaan hana tiskissä ajaa. Eli tyypillisen paikallissiirtymän koneajasta menee puolet tai jopa alle puolet matkavauhdissa. Vrt. jos autossasi on keskinopeuden näyttävä ajotietokone niin kylläpä tankillisen keskikulutus on aika matala sekalaisessa ajossa.

Sitten optimikulutuksesta - KAD300 antaa (tässä tapauksessa) parhaan mailia / litra hyötysuhteen 3000-3200 kierroksen paikkeilla, tietysti riippuu veneestä, kompressori putoaa 2750 rpm kohdalla, itse olen tuota haarukoinut monilla pitkillä siirtymillä ja sinne se asettuu. Tankkaan aina tilaisuuden tullen täyteen, joten sekin helpottaa noiden laskelmien tekemistä.

Muuan kommentoija vetää Targan kulutukselle lineaarista viivaa - no KAD300 koneilla itselläni se ei todellakaan mene näin ja tuskin Targallakaan. 17-24 solmun alueella, kun kompressori on päällä, mailikulutus onkin minulla jo 2,9 litraa. Tämä on useampaan kertaan testattu. Jyrkähkö V-pohja lienee osasyynä, 3000 kierroksilla rungosta on aika vähän enää veden kanssa kosketuksissa.

En ole mitannut kulutusta tyhjäkäynnillä vaihde päällä, siitä tietysti voi irrota se kaikkein paras mailia/litra tai sitten ei. Yhdellä koneella tyhjäkäynnillä nopeus putoaa 1/4 verrattuna kahteen.

Heitetään vielä vähän bensaa paloon: Kuorma ei tunnu juurikaan vaikuttavan kulutukseen, kiihtyvyyteen ja liukuunnousuun kylläkin. Ero lähes tyhjän ja täydessa kuormassa olevan kulutuksen välillä on 0,2l luokkaa tai alle, keli vaikuttaa enemmän.

Polttoaineen kulutus nostaa aina vahvoja mielipiteitä ja kommentteja - perustelut vain jäävät huutelijoilta pahasti vajaiksi. Sitähän se tällä palstalla valitettavan usein on. Jätän itse tällä kertaa tähän, jos ketä kiinnostaa jatkaa niin moottorivene.info:n puolella ehkä sujuu asiallisemmin.

Lue lisää

Selitykset vaan paranee.

Mitä merkitystä keskikulutuksilla on, nehän voi olla mitä vaan ajotavasta riippuen.?

Juttusi moottorin hyötysuhteen muutoksesta ja kulutuksen pienenemisestä nopeutta kasvatettaessa, kuten lineaariarviot, lienevät tarkoitettu kevennyksiksi.
(arvio perustui yleisesti liukuveneitä kuvaavaan riippuvuuteen v=C/sgrt(D/P) , voit toki tarkistaa.).

Mm. moottorin faktat löytyy ilman että itse tarvitsisi laitteita edes nähdä, joten niitä sinun on turha säveltää itse.

No asia taisi koskea eniten itsetuntoon, poikaset kun ei enää uskokaan kaikkea tyhjää juttua, jonka ainoa anti oli että voimakas usko voittaa heittämällä typerät tosiasiat ja fysiikan lainalaisuudet.

Siinä olen samaa mieltä, että voit lopettaa keskustelun.

Tää oli jo hyvä kirjoitti:

Jos targa kuluttaa 30 kn nopeudella 2.2 L/mpk , niin 20 kn nopeudella kulutus olisi alle 1.5 L /mpk !

Tuohan on aivan normaali kulutus noin 7 tonnin liukuvalle,

vai mitä ?

Kyllä vähän saa vetää kotiin päin, mutta ihan kaikki ei sentään uppoa.

Lue lisää

Onko ihan pakko ? Kun et asiaa selvästi ymmärrä, eikä sinulla siiteä taatusti ole kokemusta, olisi fiksumpaa olla hiljaa ja kusisukassa kun ne kirjoittelevat joilla kokemusta ja tietoa on. Selvitä vaikka aluksi miten kulutus noin niin kuin yleensä muuttuu suhteessa kierroksiin ja nopeuteen. Palataan sitten asiaan.

Kysyttiin arvioita, ei kokemuspohjaista tietoa. Annettiin vain koneiden tiedot, veneestä noin paino, ja määritelmä "retkikuorma". Aika saatanan paljon voi olla vaihteluväliä veneestä riippuen.

Kalervo Nyyssönen kirjoitti:

Kysyttiin arvioita, ei kokemuspohjaista tietoa. Annettiin vain koneiden tiedot, veneestä noin paino, ja määritelmä "retkikuorma". Aika saatanan paljon voi olla vaihteluväliä veneestä riippuen.

Lue lisää

Niinhän se tietys onkin, jos ei yhtään käytä järkeään. Vai voiko sittenkään, aika rajatut tiedot kysyjällä - ja vastauksissakin, joissa jotain järkeä on ollut.

Stooger kirjoitti:

Niinhän se tietys onkin, jos ei yhtään käytä järkeään. Vai voiko sittenkään, aika rajatut tiedot kysyjällä - ja vastauksissakin, joissa jotain järkeä on ollut.

Noilla lähtöarvoilla, jos vene on tavallinen "perhevene", huippunopeus on jotain 35...40 kn, moottorien kulutus maksimiteholla n. 120 L/h.
Matkanopeuksilla, veneestä ja nopeudesta riippuen vähemmän.

Siinä kaikki, 7- tonnisen keskiarvohistoriat ja muut mielikuvitustarinat on turhaa pulinaa.

Vastaus. kirjoitti:

Noilla lähtöarvoilla, jos vene on tavallinen "perhevene", huippunopeus on jotain 35...40 kn, moottorien kulutus maksimiteholla n. 120 L/h.
Matkanopeuksilla, veneestä ja nopeudesta riippuen vähemmän.

Siinä kaikki, 7- tonnisen keskiarvohistoriat ja muut mielikuvitustarinat on turhaa pulinaa.

Lue lisää

Niinpä, vastus mihin ? Järkeväkö?

1711 kirjoitti:

Niinpä, vastus mihin ? Järkeväkö?

Tähän mennessä 3 vastausta perustuen väitettyyn kokemukseen omasta veneestä ja loput veneestä nimeltä Google. Jyrkimmät kannat jälkimmäisiltä, normitulos.

Minulla on veneessäni kaksi KAD 300 -moottoria. Ajan yleensä alhaisilla kierroksilla 2800 - 3000. Mikä on tuntikulutus?

-Jallu- kirjoitti:

Minulla on veneessäni kaksi KAD 300 -moottoria. Ajan yleensä alhaisilla kierroksilla 2800 - 3000. Mikä on tuntikulutus?

Ei sitä kukaan pysty sanomaan, ei moottorin kulutus riipu vain kierrosluvusta.
Moottoritietojen yhteydessä olevat kulutuskäyrät on laskettu arvioidulle potkurikäyrälle ja niistä näkee moottorin ominaiskulutuksen , (kulutuksen tietyllä teholla ja kierroksilla).
Potkurikäyrä on venekohtainen, ja lisäksi se ei huomioi venenopeutta.

-Jallu- kirjoitti:

Minulla on veneessäni kaksi KAD 300 -moottoria. Ajan yleensä alhaisilla kierroksilla 2800 - 3000. Mikä on tuntikulutus?

Moi,

Kulutus on KAD300 yhdelle koneelle volvon diagramin mukaan. Siihen en arviota pysty sanomaan mitä kaksikone asennus vaikuttaa polttoaineen kulutukseen, mutta luulisi sen nielevän ainakin tuplana sen mitä volvon testi penkissä. Vetolaiteena ollut DP-G ja potkurina teräs C4.

2500kierrosta 29,4 litraa/h
3000kierrosta 35,8 litraa/h
3250kierrosta40,7 litraa/h
3500kierrosta46,9 litraa/h
3750kierrosta54,0 litraa/h
3950kierrosta64,3litraa/h

Kait nämä jotain suuntaa antavat...

" kuvittelisin koneen juovan dieseliä saman verran tilanteesta riippumatta . . . jos kierrokset ovat samat. Ja nimen omaa litroja / tunnissa? "

Oletus ei pidä paikkaansa.


Stroh70 :lle - Mikä vene ja millä saat mitattua noin tarkat hetkelliset arvot.

Taidat tietää itseki kirjoitti:

" kuvittelisin koneen juovan dieseliä saman verran tilanteesta riippumatta . . . jos kierrokset ovat samat. Ja nimen omaa litroja / tunnissa? "

Oletus ei pidä paikkaansa.


Stroh70 :lle - Mikä vene ja millä saat mitattua noin tarkat hetkelliset arvot.

Lue lisää

Tässä vastauksia 2 x Kad44 ja "taidat tietää itseki":

Siis en ole missään vaiheessa puhunut hetkellisistä kulutusarvoista mitattuina vaan keskiarvoista tankkausvälillä. Kierokset / nopeus tietysti saa suoraan mittareista ja GPS:stä.

Ylläolevassa siis laskin mitä tuon Kad44;n esittämän Volvon perusdatan perusteella olisi tullut ja vertasin niitä pitkiltä etapeilta vuosien varrella laskemiini keskiarvoihin. Ajan lomareissuilla pitkiä välejä ja tankkausten yhteydessä on tapana laskea aina keskikulutus ja muut lukuarvot. Vuosien ja n. 13000 mailin yli tuota dataa on kertynyt aika paljon ja ensimmäisessä viestissä oli nimenomaan siitä tehty kooste. Aikoinaan tuli haarukoitua tuo eniten maileja / litra antava matkanopeus ja aina sopivilla etapeilla tarkistettua, hyvin se siinä samassa on pysynyt.

En aikoinaan ottanut hetkellistä kulutusta näyttävää ajotietokonetta, sen kaiketi saisi lisättyä mihin tahansa EDC koneeseen.

Kelin vaikutuksesta sen verran, solmusta kahteen putoaa samoilla kierroksilla keskinopeus, sitten kun aalto nousee niin että nopeutta pitää laskea (kovassa aallokossa 17-24 solmua tasolle) kulutus nousee rajusti ajoasennon(kin) huonontuessa. Esimerkiksi juhannusta edeltäneen viikonlopun pahassa myrskykelissä ajettiin kotkasta Helsinkiin ja kulutus oli 3,18 l / maili.

Toinen pointti kulutukseen on teho / painosuhde. Ajattele vaikkapa autoa joka ajaa ylämäkeen. Samoilla kierroksilla saat saman nopeuden jos vääntöä riittää, mutta polttoainetta kuluu enemmän. Veneillä sama ilmiö vaikuttaa kulutukseen sen mukaan mikä on rungon asento marssivauhdissa ja kuinka kovaa "työnnetään ylämäkeen". Lievä yliteho on parempi kuin lievä aliteho kulutuksen kannalta. Vetolaitteden kulman säädöllä on kuormasta riippuen 1-3 solmua vaikutusta nopeuteen (samoilla kierroksilla), trimmien viilauksella pari desimaalia. Vetarien -3 astetta kulma antaa hyvässä kelissä parhaan nopeuden, kovassa aallokossa taas pitää vähän nostaa keulaa eli 1 - 2 ettei paukuta liikaa.

Aikaisemmin jo totesin, että kuorma tuntuu vaikuttavan enemmän kiihtyvyyteen kuin kulutukseen, esim. sellainen on tullut kokeiltua että kuorma ei vaikuta huippunopeuteen lainkaan, max. kierroksilla tulee about sama nopeus kevyellä ja raskaalla lastauksella.

Veneen tyhjäpaino noilla moottoreilla on n. 5,3 tonnia , polttoaine vesi täytenä on tasan tonni, varusteet normimiehitys 0,5-0,7 tonnia. Sieltä tuo n. 7 tonnia siis massaksi. Tiiskeri 1010L, aika samanlainen pohjamuoto kuin Targoissa, eli voisin kuvitella kulutuslukemien olevan verrannollisia samanpituisiin Targoihin.

Stroh70 kirjoitti:

Tässä vastauksia 2 x Kad44 ja "taidat tietää itseki":

Siis en ole missään vaiheessa puhunut hetkellisistä kulutusarvoista mitattuina vaan keskiarvoista tankkausvälillä. Kierokset / nopeus tietysti saa suoraan mittareista ja GPS:stä.

Ylläolevassa siis laskin mitä tuon Kad44;n esittämän Volvon perusdatan perusteella olisi tullut ja vertasin niitä pitkiltä etapeilta vuosien varrella laskemiini keskiarvoihin. Ajan lomareissuilla pitkiä välejä ja tankkausten yhteydessä on tapana laskea aina keskikulutus ja muut lukuarvot. Vuosien ja n. 13000 mailin yli tuota dataa on kertynyt aika paljon ja ensimmäisessä viestissä oli nimenomaan siitä tehty kooste. Aikoinaan tuli haarukoitua tuo eniten maileja / litra antava matkanopeus ja aina sopivilla etapeilla tarkistettua, hyvin se siinä samassa on pysynyt.

En aikoinaan ottanut hetkellistä kulutusta näyttävää ajotietokonetta, sen kaiketi saisi lisättyä mihin tahansa EDC koneeseen.

Kelin vaikutuksesta sen verran, solmusta kahteen putoaa samoilla kierroksilla keskinopeus, sitten kun aalto nousee niin että nopeutta pitää laskea (kovassa aallokossa 17-24 solmua tasolle) kulutus nousee rajusti ajoasennon(kin) huonontuessa. Esimerkiksi juhannusta edeltäneen viikonlopun pahassa myrskykelissä ajettiin kotkasta Helsinkiin ja kulutus oli 3,18 l / maili.

Toinen pointti kulutukseen on teho / painosuhde. Ajattele vaikkapa autoa joka ajaa ylämäkeen. Samoilla kierroksilla saat saman nopeuden jos vääntöä riittää, mutta polttoainetta kuluu enemmän. Veneillä sama ilmiö vaikuttaa kulutukseen sen mukaan mikä on rungon asento marssivauhdissa ja kuinka kovaa "työnnetään ylämäkeen". Lievä yliteho on parempi kuin lievä aliteho kulutuksen kannalta. Vetolaitteden kulman säädöllä on kuormasta riippuen 1-3 solmua vaikutusta nopeuteen (samoilla kierroksilla), trimmien viilauksella pari desimaalia. Vetarien -3 astetta kulma antaa hyvässä kelissä parhaan nopeuden, kovassa aallokossa taas pitää vähän nostaa keulaa eli 1 - 2 ettei paukuta liikaa.

Aikaisemmin jo totesin, että kuorma tuntuu vaikuttavan enemmän kiihtyvyyteen kuin kulutukseen, esim. sellainen on tullut kokeiltua että kuorma ei vaikuta huippunopeuteen lainkaan, max. kierroksilla tulee about sama nopeus kevyellä ja raskaalla lastauksella.

Veneen tyhjäpaino noilla moottoreilla on n. 5,3 tonnia , polttoaine vesi täytenä on tasan tonni, varusteet normimiehitys 0,5-0,7 tonnia. Sieltä tuo n. 7 tonnia siis massaksi. Tiiskeri 1010L, aika samanlainen pohjamuoto kuin Targoissa, eli voisin kuvitella kulutuslukemien olevan verrannollisia samanpituisiin Targoihin.

Lue lisää

Kiitos Sthor vastauksestasi, avasi ajatustaa tuo autojuttu. Toi power trimmaus näyttää vaikuttavan veneessäsi todella paljo. Itselläni en ole huomannut, että merkkaisi juuri mitään. Ajelen aina vetarit alhalla -5 olen kyllä kokeillut nostaa niitä, nopeus ei juuri nouse mutta ajo muuttuu kiikkerämmäksi.

Trimmi levyt ovat normaali ajossa 20-25 solmua vaaka asennossa koska keula tippuu näillä nopeuksilla niin ales, että sisäohjaamosta näkee vaivatta ulos.

Kysymys mahtaisiko olla hyötyä trimmata trimmeillä keulaa alespäin ja power trimmeillä konetta ylös päin, mitä luulette? En ole koskaan koklannut...

2 x Kad44 kirjoitti:

Kiitos Sthor vastauksestasi, avasi ajatustaa tuo autojuttu. Toi power trimmaus näyttää vaikuttavan veneessäsi todella paljo. Itselläni en ole huomannut, että merkkaisi juuri mitään. Ajelen aina vetarit alhalla -5 olen kyllä kokeillut nostaa niitä, nopeus ei juuri nouse mutta ajo muuttuu kiikkerämmäksi.

Trimmi levyt ovat normaali ajossa 20-25 solmua vaaka asennossa koska keula tippuu näillä nopeuksilla niin ales, että sisäohjaamosta näkee vaivatta ulos.

Kysymys mahtaisiko olla hyötyä trimmata trimmeillä keulaa alespäin ja power trimmeillä konetta ylös päin, mitä luulette? En ole koskaan koklannut...

Lue lisää

Tuo trimmauksen vaikutus sinun pitää kertakaikkiaan vain kokeilla. Ei sitä kukaan muu voi neuvoa tietämättä, mikä vene (eli millainen runkomuoto). Siitähän sen suoraan näet, miten veneen nopeus muuttuu trimmin muuttuessa kaasukahvaan koskematta. Suurin nopeus => pienin mailikulutus.

Stroh70 kirjoitti:

Tässä vastauksia 2 x Kad44 ja "taidat tietää itseki":

Siis en ole missään vaiheessa puhunut hetkellisistä kulutusarvoista mitattuina vaan keskiarvoista tankkausvälillä. Kierokset / nopeus tietysti saa suoraan mittareista ja GPS:stä.

Ylläolevassa siis laskin mitä tuon Kad44;n esittämän Volvon perusdatan perusteella olisi tullut ja vertasin niitä pitkiltä etapeilta vuosien varrella laskemiini keskiarvoihin. Ajan lomareissuilla pitkiä välejä ja tankkausten yhteydessä on tapana laskea aina keskikulutus ja muut lukuarvot. Vuosien ja n. 13000 mailin yli tuota dataa on kertynyt aika paljon ja ensimmäisessä viestissä oli nimenomaan siitä tehty kooste. Aikoinaan tuli haarukoitua tuo eniten maileja / litra antava matkanopeus ja aina sopivilla etapeilla tarkistettua, hyvin se siinä samassa on pysynyt.

En aikoinaan ottanut hetkellistä kulutusta näyttävää ajotietokonetta, sen kaiketi saisi lisättyä mihin tahansa EDC koneeseen.

Kelin vaikutuksesta sen verran, solmusta kahteen putoaa samoilla kierroksilla keskinopeus, sitten kun aalto nousee niin että nopeutta pitää laskea (kovassa aallokossa 17-24 solmua tasolle) kulutus nousee rajusti ajoasennon(kin) huonontuessa. Esimerkiksi juhannusta edeltäneen viikonlopun pahassa myrskykelissä ajettiin kotkasta Helsinkiin ja kulutus oli 3,18 l / maili.

Toinen pointti kulutukseen on teho / painosuhde. Ajattele vaikkapa autoa joka ajaa ylämäkeen. Samoilla kierroksilla saat saman nopeuden jos vääntöä riittää, mutta polttoainetta kuluu enemmän. Veneillä sama ilmiö vaikuttaa kulutukseen sen mukaan mikä on rungon asento marssivauhdissa ja kuinka kovaa "työnnetään ylämäkeen". Lievä yliteho on parempi kuin lievä aliteho kulutuksen kannalta. Vetolaitteden kulman säädöllä on kuormasta riippuen 1-3 solmua vaikutusta nopeuteen (samoilla kierroksilla), trimmien viilauksella pari desimaalia. Vetarien -3 astetta kulma antaa hyvässä kelissä parhaan nopeuden, kovassa aallokossa taas pitää vähän nostaa keulaa eli 1 - 2 ettei paukuta liikaa.

Aikaisemmin jo totesin, että kuorma tuntuu vaikuttavan enemmän kiihtyvyyteen kuin kulutukseen, esim. sellainen on tullut kokeiltua että kuorma ei vaikuta huippunopeuteen lainkaan, max. kierroksilla tulee about sama nopeus kevyellä ja raskaalla lastauksella.

Veneen tyhjäpaino noilla moottoreilla on n. 5,3 tonnia , polttoaine vesi täytenä on tasan tonni, varusteet normimiehitys 0,5-0,7 tonnia. Sieltä tuo n. 7 tonnia siis massaksi. Tiiskeri 1010L, aika samanlainen pohjamuoto kuin Targoissa, eli voisin kuvitella kulutuslukemien olevan verrannollisia samanpituisiin Targoihin.

Lue lisää

"Vetarien -3 astetta kulma antaa hyvässä kelissä parhaan nopeuden, kovassa aallokossa taas pitää vähän nostaa keulaa eli 1 - 2 ettei paukuta liikaa."

Eikö tuo ole juuri päinvastoin? Eikö tyynellä nosteta keulaa että liukupinta vähenee, ja kelissä keulaa alas että halkoo aaltoa paremmin??
Näin minä olen mukavimmaksi havainnut.

2 x Kad44 kirjoitti:

Kiitos Sthor vastauksestasi, avasi ajatustaa tuo autojuttu. Toi power trimmaus näyttää vaikuttavan veneessäsi todella paljo. Itselläni en ole huomannut, että merkkaisi juuri mitään. Ajelen aina vetarit alhalla -5 olen kyllä kokeillut nostaa niitä, nopeus ei juuri nouse mutta ajo muuttuu kiikkerämmäksi.

Trimmi levyt ovat normaali ajossa 20-25 solmua vaaka asennossa koska keula tippuu näillä nopeuksilla niin ales, että sisäohjaamosta näkee vaivatta ulos.

Kysymys mahtaisiko olla hyötyä trimmata trimmeillä keulaa alespäin ja power trimmeillä konetta ylös päin, mitä luulette? En ole koskaan koklannut...

Lue lisää

Todennäköisyys että ajatuksesi toimisi on olematon. Esittämässäsi ajatelmassa trimmit panavat keulaa alaspäin ja lisäävät vastusta, samalla osa moottorin tehosta menee keulan nostamiseen. Joten uskoisin että kulutus kasvaa todella paljon, mutta kokeilemallahan se selviää..

Ja millä tavalla vene muuttuu kiikkeräksi kun trimmaat ylös? Jotenkin kuullostaa ihan siltä kuin ajelisit vene väärässä asennossa. Syvällä v-pohjalla varustettu vene kun nyt sattuu vaatimman aktiivista trimmilevyjen käyttöä liukunopeuksilla (ajettaessa oikealla trimmikulmalla)...

2 x Kad44 kirjoitti:

Kiitos Sthor vastauksestasi, avasi ajatustaa tuo autojuttu. Toi power trimmaus näyttää vaikuttavan veneessäsi todella paljo. Itselläni en ole huomannut, että merkkaisi juuri mitään. Ajelen aina vetarit alhalla -5 olen kyllä kokeillut nostaa niitä, nopeus ei juuri nouse mutta ajo muuttuu kiikkerämmäksi.

Trimmi levyt ovat normaali ajossa 20-25 solmua vaaka asennossa koska keula tippuu näillä nopeuksilla niin ales, että sisäohjaamosta näkee vaivatta ulos.

Kysymys mahtaisiko olla hyötyä trimmata trimmeillä keulaa alespäin ja power trimmeillä konetta ylös päin, mitä luulette? En ole koskaan koklannut...

Lue lisää

2 x Kad44:

Trimmaus on todellakin venekohtainen. Yleistäen voidaan sanoa, että keulan kulma haetaan tehon ja vetarien kulman funktiona, trimmin pitäisi olla kallistuksen korjaukseen tuulen ja kuorman mukaan. Jos trimmillä joutuu laskemaan keulaa alas vetarien säädön loputtua on usein kyseessä liian matalat tehot (kaasua ei tarpeeksi tai loppuu yty koneista).

Kuten "31" tuossa alla toteaa paras tapa kokeilla on tyynellä kelillä pitkällä suoralla vakio matkavauhdin kierroksilla muuttaa vetarien kulmia aste kerrallaan ja katsoa GPS:stä miten reagoi nopeuteen, trimmit tietysti neutraalilla.

Trimmi luo aina virtausvastusta lisää, joten mitä vähemmän tarvitsee sitä parempi.

Ajo voi muuttua kiikkerän tuntuiseksi tai herkemmin reagoivaksi, jos vene nousee liian pintaan - mikä on liikaa riippuu täysin pohjan muodosta ja muista ominaisuuksista ja voi olla vain jyrkän V-pohjan tuoma normaali efekti.

Jos itse vedän liikaa miinusta eli yli kolmen alkaa keula painua veteen ja perä nousta, vastus kasvaa ja vauhti laskee.

En tiedä ymmärsinkö loppuosan kysymystäsi oikein, mutta itse en käyttäisi toisiaan ristiin kumoavia keinoja vai tarkoititko kenties että sekä trimmeillä että kulmilla keulaa alas? Kokeilemalla sekin selviää.

trim trim kirjoitti:

"Vetarien -3 astetta kulma antaa hyvässä kelissä parhaan nopeuden, kovassa aallokossa taas pitää vähän nostaa keulaa eli 1 - 2 ettei paukuta liikaa."

Eikö tuo ole juuri päinvastoin? Eikö tyynellä nosteta keulaa että liukupinta vähenee, ja kelissä keulaa alas että halkoo aaltoa paremmin??
Näin minä olen mukavimmaksi havainnut.

Lue lisää

Varmasti venekohtainen juttu.

Matkavauhdissa omani kulkee jotakuinkin vaakasuorassa, nousee siis koko pituudeltaan "ylös" ja kun aalto nousee korkeammaksi, jonnekin metrin-puolentoista päälle kannattaa nostaa keulaa hiukan, leikkaa tai oikeastaan "joustaa" paremmin läpi ja paukuttaa vähemmän. Tämä siis riippuu nopeudestakin ja loppujen lopuksi olosuhteiden mukaan sitten säädöt. Ei tuossa ole yhtä oikeaa totuutta, runko kone kuorma olosuhteet on se yhtälö jonka mukaan jokainen vuosien varrella oikeat säädöt löytää ja vain kokeilemalla löytyy.