Pienten palkkojen veron alentaminen onnistuu vain seuraavilla keinoilla:
1) kasvattamalla perusvähennystä
2) kasvattamalla ansiotulovähennystä
3) kasvattamalla tulonhankkkimisvähennystä
4) pienentämällä sava-maksua
5) pienentämällä (työnantajan ja/tai työntekijän) työttömyysvakuutusmaksua
6) pienentämällä tuloveroprosenttia 11 600 - 14 400 €/v välillä
7) pienentämällä (työnantajan ja/tai työntekijän) eläkevakuutusmaksuja
1) - 2) koskevat vain kunnallisveroa (60% verorasituksesta keskimäärin, pienituloisilla nykyisen vähennysoikeuden takia vähemmän)
1) On voimakkaasti kohdistettu kaikkein pienimpituloisiin. Tämän suurentaminen voi lisätä osa-aikaisen työn houkuttelevuutta
2) 2 550 € katon nostaminen kohdentaisi parhaiten veronalennuksen 10 000 - 18 000 €/v tuloille. Eli on yksi potentiaalinen vaihtoehto veronalennukselle, tosin kallis sellainen. Ramppien jyrkkyyden säätämisellä saadaan kustannuksia säädettyä. Riskinä inflaation kiihtyminen.
3) koskee myös valtion veroa, annetaan kaikille tulonsaajille, joten tulonhankkimisvähennyksen voimakas nostaminen on kallista. ( 2.3 milj tulonsaajaa * N €/tulonsaaja = 100 € korotus = 230 000 000 € ). Tämä kohdentuu heikosti pienituloisiin (suhteellinen alennus on toki suurempi). 10-20€ korotusta voidaan harkita apuvälineenä kokonaisverotuksen säädössä.
4) Ensinnäkin pienituloiset sairastavat enemmän toisekseen, sava-prosentti on aika pieni ylipäätään n. 1.6% tulosta (vähennysten jälkeen) Mm. valtion palveluksessa ja Ahvananmaalla on korotettu sava-maksu.
5) Ei toimi työllisyysmoottorina: työnantajan osuus 0,6% 840 940 € palkkasummaan asti, ylittävästä palkkasummasta 2,45%. Koska matalapalkka-alan työllistämispotentiaali on lähinnä pk-sektorilla, ei alennus toisi merkittävissä määrin lisätyöpaikkoja. Työntekijän osuus on 0.2%
6) On älyttömän kallis operaatio. Yli miljoona tulonsaajaa on tällä tulovälillä. Lisäksi he ovat niitä, jotka nykyverotuksessa hyötyvät eniten - verrattuna esimerkiksi tasaveronpidätysmalliin.
7) Onko joku kuullut eläkepommista? Vastuuta eläkkeen kerryttämisestä pitäisi siirtää työntekijälle muutenkin enemmän, esimerkiksi kannustamalla enemmän yksityiseen eläkesäästöön (Vanhasen hallituksella on ollut päinvastainen linja). Työnantajan osuus on n. 17% ja työntekijän 4.6% (TEL). Alennuksen pitäisi siis kohdistua työnantajamaksuun, eikä työntekijämaksuun. Eläkeyhtiön vaihtaminen pitäisi tehdä työntekijälle mahdolliseksi, samoin kuten yrityksillä ja yhteisöilläkin on mahdollista tällä hetkellä.
1) kasvattamalla perusvähennystä
2) kasvattamalla ansiotulovähennystä
3) kasvattamalla tulonhankkkimisvähennystä
4) pienentämällä sava-maksua
5) pienentämällä (työnantajan ja/tai työntekijän) työttömyysvakuutusmaksua
6) pienentämällä tuloveroprosenttia 11 600 - 14 400 €/v välillä
7) pienentämällä (työnantajan ja/tai työntekijän) eläkevakuutusmaksuja
1) - 2) koskevat vain kunnallisveroa (60% verorasituksesta keskimäärin, pienituloisilla nykyisen vähennysoikeuden takia vähemmän)
1) On voimakkaasti kohdistettu kaikkein pienimpituloisiin. Tämän suurentaminen voi lisätä osa-aikaisen työn houkuttelevuutta
2) 2 550 € katon nostaminen kohdentaisi parhaiten veronalennuksen 10 000 - 18 000 €/v tuloille. Eli on yksi potentiaalinen vaihtoehto veronalennukselle, tosin kallis sellainen. Ramppien jyrkkyyden säätämisellä saadaan kustannuksia säädettyä. Riskinä inflaation kiihtyminen.
3) koskee myös valtion veroa, annetaan kaikille tulonsaajille, joten tulonhankkimisvähennyksen voimakas nostaminen on kallista. ( 2.3 milj tulonsaajaa * N €/tulonsaaja = 100 € korotus = 230 000 000 € ). Tämä kohdentuu heikosti pienituloisiin (suhteellinen alennus on toki suurempi). 10-20€ korotusta voidaan harkita apuvälineenä kokonaisverotuksen säädössä.
4) Ensinnäkin pienituloiset sairastavat enemmän toisekseen, sava-prosentti on aika pieni ylipäätään n. 1.6% tulosta (vähennysten jälkeen) Mm. valtion palveluksessa ja Ahvananmaalla on korotettu sava-maksu.
5) Ei toimi työllisyysmoottorina: työnantajan osuus 0,6% 840 940 € palkkasummaan asti, ylittävästä palkkasummasta 2,45%. Koska matalapalkka-alan työllistämispotentiaali on lähinnä pk-sektorilla, ei alennus toisi merkittävissä määrin lisätyöpaikkoja. Työntekijän osuus on 0.2%
6) On älyttömän kallis operaatio. Yli miljoona tulonsaajaa on tällä tulovälillä. Lisäksi he ovat niitä, jotka nykyverotuksessa hyötyvät eniten - verrattuna esimerkiksi tasaveronpidätysmalliin.
7) Onko joku kuullut eläkepommista? Vastuuta eläkkeen kerryttämisestä pitäisi siirtää työntekijälle muutenkin enemmän, esimerkiksi kannustamalla enemmän yksityiseen eläkesäästöön (Vanhasen hallituksella on ollut päinvastainen linja). Työnantajan osuus on n. 17% ja työntekijän 4.6% (TEL). Alennuksen pitäisi siis kohdistua työnantajamaksuun, eikä työntekijämaksuun. Eläkeyhtiön vaihtaminen pitäisi tehdä työntekijälle mahdolliseksi, samoin kuten yrityksillä ja yhteisöilläkin on mahdollista tällä hetkellä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
veronalennusehdotus rulee, se on kai Kalliomäen
ja kumpp. neuvottelema jonkin sortin kompromissi
minä en ole mitenkään vakuuttunut toimivuudesta,
mutta sallin mielihvyin laajan kokeilun
jotakinhan hallitukselta odotetaan
vakuuttuneempi sen toimivuudesta. Yksi idean isistä Pasi Holm televisiossa oli aika vakuuttava.Sitähän ei tarvitse sillälailla sementoida etteikö sitä voisi korjata, jos ongelmia ilmenee.
Anttila samasta aiheesta: Matalapalkkatyötä tuettava
(27.7. 18:04)
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kehottaa valtiovarainministeri Antti Kalliomäkeä (sd.) ja muita sosiaalidemokraatteja lukemaan hallitusohjelmasta, mitä matalapalkkatyön työvoimakustannusten alentamisesta on sovittu.
Somerolla puhunut Anttila huomautti hallitusohjelmaan kirjatun, että "matalapalkkaiseen työhön kohdistuvaa kysyntää pyritään lisäämään kohdennetuin välillisten työvoimakustannusten kevennyksin. Tavoitteena on järjestelmän käyttöönotto vuonna 2004".
- Nyt kun hanke pitäisi toteuttaa, ilmoittaa valtiovarainministeri Kalliomäki, ettei hankkeeseen olekaan rahaa, Anttila ihmetteli. Hänen mielestään kysymys on suuresta periaatteesta: jatketaanko SDP:n hellimällä passiivisen työmarkkinatuen linjalla vai siirrytäänkö aktiiviseen tukipolitiikkaan.
Anttilan mielestä matalapalkka-alojen ostovoimasta on huolehdittava seuraavassa tupossa riittävän suurten verokevennysten kautta.
Anttila vetosi myös tiemäärärahojen korottamisen puolesta. Hän huomautti, että valtion yhtiöiden myyntituloja on jo kertynyt noin miljardi euroa. (STT)
Monessa Euroopan maassa (Belgia, Hollanti, Ranska, Iso-Britannia) vastaavilla toimilla on päästy hyvään työllisyyskehitykseen, miksei siis meilläkin?
Saksan 690€/kk verovapaasti -malli poikkeaa tästä, eikä siten ole vertailukelpoinen. Saksan malli myös kannustaa ennemmin osa-aikaisen, kuin kokoaikaisen työn lisäämiseen.