Toivotaan nyt että perSSut saavat kunnallisvaaleissa muutamassa kunnassa niin suuren vaalivoiton että heistä tulee ykköspuolue. Sen jälkeen heidän on pakko ottaa vastuu. On pakko ryhtyä ratkomaan kunnan sosiaali-, koulutus-, terveys ja muita vastaavia kysymyksiä.
Sen jälkeen nähdään todella mitä he saavat aikaan kun ajavat kyseisen kunnan tai kunnat kaaokseen. Siinä vaiheessa totuus "tyhjät tynnyrit kolisevat eniten" paljastuu kaikille.Ssiis toivotaan tuollaista perSSuvoittoa johonkin kuntaan. Kunhan se ei vain osu meikäläisen kunnan kohdalle....
Sen jälkeen nähdään todella mitä he saavat aikaan kun ajavat kyseisen kunnan tai kunnat kaaokseen. Siinä vaiheessa totuus "tyhjät tynnyrit kolisevat eniten" paljastuu kaikille.Ssiis toivotaan tuollaista perSSuvoittoa johonkin kuntaan. Kunhan se ei vain osu meikäläisen kunnan kohdalle....
Vastaukset 9
Vanhimmat
On kaksi varmaa asiaa, persut ei mene hallituksiin , jos menisivät ei mikään muuttuisi ja änkyrät joutuisi olemaan hiljaa. Kaamea kohtalo tyhjän huutajille.
Kunnassa on pakko mennä. Ei siellä neuvotella hallituksen muodostamisesta. Paikkoja tulee hallitukseen suhteellisesti niin monta kuin on paikkoja valtuustossa. Ja jos ja kun perSSut saavat jossain kunnassa enemmistön, niin silloin heidän on pakko myös ryhtyä linjaamaan kunnan asioita oikein tosissaan. Silloin ei voi enää vain sanoa että "ei, ei, ei".
Ja kuten sanottu toivottovastyi jossain kunnassa moinen enemmistö löytyy. (Yksi sellainen voisi olla vaikka Kihniö, jossa on vamha perSSukannatus.) Siinä on hatussa pitelemistä kun soinilaiset ajavat kunnan konkkaan. Syy tällöin on tietysti hallituksessa kun se ei anna tarpeeksi avustusta kunnalle.
Aivan fantastista, sittenhän sekin nähdään!
Soinilla ei taida olla vaatteita ollenkaan, mitä nyt mahan läskipoimut läpsävät reisien päälle ja vaikutelma on kuin väljät ja virttyneet kalsarit jalassa.
Mutta näkeekö sitä kukaan?
Todella upeeta!
Sekä tärkeimmät lautakuntapaikat menee niille, joissa varsinainen duuni tehdään,
enkä voi kuvitella Hakkaraista esim. tarkistuslautakunnan Pj:, jonka kontolla on koko kunnan rahaliikenteen valvonta.
Olisi se todellakin hyvä juttu, niin nähtäisiin persujen "otteet".
Onneksi ei ole pelkoa tässä kaupungissa.
Jossain parintuhannen asukkaan kylässä, missä ruuttamopot kulkevat kiljulla.
Toivottavasti mahdollisimman moni kunnallinen Soini joutuu vaalien jälkeen puheistaan vastuuseen. Valtakunnan tasolla Soini on AINA luikerrellut kaikesta vastuusta pakoon. Toivottavasti edes jossain kunnassa nähdään persut vallassa ja kuinka sen kunnan asiat menevat sen jälkeen 100% varmuudella päin h..ttiä. Käykö sen kunnan asukkaita sääliksi? EI - sillä sitä saa mitä tilaa.
asiat menevät kyllä 100% päin helvettiä koska hyysääminen loppuu kuin seinään silloin
Vain Soinia saa hyysätä. Hän rukoilee persuSS Pravdan etusivulöla jopa maahanmuuttajia persuehdokkaiksi. No, Soinillehan kelpaa tunnetusti KAIKKI, kunhan soinisäätiölle virtaa sen seurauksena lisää miljoonia.
Kunnissa ei ole parlamentarismia, ei siis hallitus vastaan oppositio –asetelmaa. Kuntalain 60 §:ssä määrätään kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden elinten kokoonpanosta seuraavasti:
-----
"Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun."
--------
Kunnilla on omat käytännöt ja kulttuurit luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa. Kunta voi määrätä johtosäännöllä mm onko valittujen oltava valtuutettuja vai ei. Tasa-arvolain määräykset ja kieliperusteet on jaossa otettava myös huomioon. Yleisin tapa on, että valtuuston poliittiset ryhmät neuvottelevat ennakolta paikkojen jaosta ja valtuusto voi neuvottelutuloksen perusteella yksimielisesti valita jäsenet ja varajäsenet kunnan toimielimiin. Käytännössä joudutaan harvoin edellä käsiteltyihin ja usein hankaliin vaalitoimituksiin, jotka voivat olla edessä, jos neuvotteluissa ei onnistuta.
Neuvotteluissa lähtökohtana on yleensä, että luottamushenkilöpaikat jaetaan suhteellisen vaalin periaatteilla eri ryhmien valtuustopaikkojen mukaisesti. Vaalin suorittaa valtuusto ja valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien koon perusteella voidaan ennakolta laskea, kuinka monta paikkaa ryhmä suhteellisessa vaalissa tulisi saamaan. Käytännön politiikassa valtuustoissa syntyy tietenkin myös blokkeja, jotka voivat liittoutumalla vaikuttaa toimielinten kokoonpanoihin. Mutta tässäkään ei ole kysymys parlamentarismista, kun asetelmassa eduskunta/hallitus.
Luottamustehtävistä voi tietenkin yksilönä kieltäytyä joko ehdottomiin (ikä yms) perustein tai harkinnanvaraisin perustein. Pätevä syy voi periaatteessa olla mikä tahansa luottamustoimen hoitamista vaikeuttava seikka. Mutta valtuustoryhmän kieltäytyminen luottamustehtävistä, vallasta ja vastuusta ei onnistu persuiltakaan.
Persut pyrkivät valtuustoihin, mutta eivät vastuuseen? Outoa.
Äsken persut pyrkivät eduskuntaan, saivat toivomansa Jytkyn ja käyttivät kaiken tarmonsa vastuun pakoiluun. Älytöntä.