Suomen ruotsalaisten kielipää huono

Erittäin hyvä ajatus, eli surut olkoon rauhassa, ja puuhailkoot vaikka tomaattia syöden Närpiössä mitä haluavat, kunhan eivät puutu meidän suomenkielisten asioihin, tai vaadi kielen pakko-opiskeluja ja velvoita vieraalla kielellä palvelemaan.

Kuule, on luonnollista että kielivähemmistö opiskelee monta kieltä. Näin kaikkialla. Osa teistä toimii samoin mutta pitää kuitenkin kiinni muiden palveluvelvoitteesta ja pakkoruotsista.

Kielelliset esivanhempanne tulivat tänne jo 700 vuotta sitten ja ovat siitä lähtien eläneet suomenkielisen enemmistön keskellä. Täällä svekot ovat olleet myös kitkerä maahanmuuttajillemme, joille kaksi uutta kieltä on kova pala ja väittäneet, että mikäli he muuttaisivat vieraaseen maahan niin kyllä opiskelisivat sen maan kielet. Nyt on aika kysyä, että mikä on siis ongelma...

olisi jo aika kirjoitti:

Kuule, on luonnollista että kielivähemmistö opiskelee monta kieltä. Näin kaikkialla. Osa teistä toimii samoin mutta pitää kuitenkin kiinni muiden palveluvelvoitteesta ja pakkoruotsista.

Kielelliset esivanhempanne tulivat tänne jo 700 vuotta sitten ja ovat siitä lähtien eläneet suomenkielisen enemmistön keskellä. Täällä svekot ovat olleet myös kitkerä maahanmuuttajillemme, joille kaksi uutta kieltä on kova pala ja väittäneet, että mikäli he muuttaisivat vieraaseen maahan niin kyllä opiskelisivat sen maan kielet. Nyt on aika kysyä, että mikä on siis ongelma...

Et vielä vastannut onko meillä vai eikö meillä ole huono kielipää? Käännätte aina argumentit miten lystää. Eli vastauksesi on taas niit tuulesta temmattuja argumenttejä.

Tohon väitteesi että kaikki vähemmistöt opiskelee monta kieltä. Se ei pidä paikkansa. Jos käyt vaikka Baskiassa niin siellä espanjankieliset lapset laitetaan baskiankielisiin koulouihin, vaikka espanja on maan pääkieli. On hyvä ja turvallista istua Suomessa ja väittää että näin toimii muualla kun ei edes tiedä asioista muualla.

Niin olemme eläneet susomenkielsiten keskellä. Hyvä että hyväksyt sen että mekin kuulumme tähän maahan. Mutta voit myös muistaa että ihan samalla tavalla suomenkieliset ovat eläneet ruotsinkielisten keskellä. Mutta kuitenkin suomen ja ruotsinkielsiet alueet ovat suurelta osin olleet aika "tiiviisti suljetut" kunnes tieverkosto, teollisuus, rautatiet yms avasivat väylät. Joten tämä "keskellä" ei aina pidä paikkansa ennen 1800-puoliväliä. Ja nyt puhun ihan tavallisista suomen ja ruotsinkielisistä sisihen aikaan (en kartanoväestä - koska se maailma on minulle ja suurin osa ruotsinkielisillekin vieras osa). Niin suuri osa Tampereen työläisistä tuli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Kallion työläisten kielisuhteet oli välillä n. 40% ruotsinkielisiä.

Uskon että me vähemmistönä pystymme paljon paremmin omista kokemuksistamme kielen suhteen ymmärtämään miltä maahanmuuttajalta tuntuu eri tilanteissa. Enemmistökielisellä ei nimittäin ole siitä luonnollisia omakohtaisia kokemuksia. Ja tällaisia viestejä olen myös saanut maahanmuuttajilta itse, he kokevat että ruotsinkielisille ei aina tarvitse antaa perusteet vaan että me ymmärrämme.
Minusta tärkein on että maahanmuuttaja niin nopeasti kuin mahdollista pääsee yhteiskuntaamme sisään jos se sitten tapahtuu suomenkielellä tai ruotsinkielellä on aika turha kysymys. Kun suomenkieliselle paikkakunnalle tulee se tapahtuu suomeksi ja kun ruotsinkieliselle tulee niin nopein tie on ruotsinkielellä että pystyy kommunikoimaan lähiympäristössä. Mutta jo kun tullaan toiseen sukupolveen niin tilanne on jo toinen, ja silloin tietenkään ei tehdä poikkeuksia kieliopetuksessa enää.
Ja jos vähän isompi osuus maahanmuuttajista todellisuudessa haluaisi alottaa ruotsiksi jos itse saisivat valita, miksi estää kuitenkin pieni % alottamaan maassamme oloa kielellä jonka kokevat, uskovat että nopemamin oppisivat. Kaikki tuntemani maahanmuuttajat jotka ovat alkaneet ruotsilla ovat ihan selvillä siitä että suomeakin tarvitaan ja opiskellaan. Mutta ovat itse sanoneet että kun pääsevät työelämään ja sen kautta yhteiskuntaan niin poimivat myös toisen kielen sanoja ja saa tukea sillekin kielelle.
Ei maahanmuuttajia ole pakko holhota ja pitää tallutusnuorassa

Joten minäkin: Nyt on aika kysyä, että mikä on siis oikeastaan ongelma...

twervig kirjoitti:

Et vielä vastannut onko meillä vai eikö meillä ole huono kielipää? Käännätte aina argumentit miten lystää. Eli vastauksesi on taas niit tuulesta temmattuja argumenttejä.

Tohon väitteesi että kaikki vähemmistöt opiskelee monta kieltä. Se ei pidä paikkansa. Jos käyt vaikka Baskiassa niin siellä espanjankieliset lapset laitetaan baskiankielisiin koulouihin, vaikka espanja on maan pääkieli. On hyvä ja turvallista istua Suomessa ja väittää että näin toimii muualla kun ei edes tiedä asioista muualla.

Niin olemme eläneet susomenkielsiten keskellä. Hyvä että hyväksyt sen että mekin kuulumme tähän maahan. Mutta voit myös muistaa että ihan samalla tavalla suomenkieliset ovat eläneet ruotsinkielisten keskellä. Mutta kuitenkin suomen ja ruotsinkielsiet alueet ovat suurelta osin olleet aika "tiiviisti suljetut" kunnes tieverkosto, teollisuus, rautatiet yms avasivat väylät. Joten tämä "keskellä" ei aina pidä paikkansa ennen 1800-puoliväliä. Ja nyt puhun ihan tavallisista suomen ja ruotsinkielisistä sisihen aikaan (en kartanoväestä - koska se maailma on minulle ja suurin osa ruotsinkielisillekin vieras osa). Niin suuri osa Tampereen työläisistä tuli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Kallion työläisten kielisuhteet oli välillä n. 40% ruotsinkielisiä.

Uskon että me vähemmistönä pystymme paljon paremmin omista kokemuksistamme kielen suhteen ymmärtämään miltä maahanmuuttajalta tuntuu eri tilanteissa. Enemmistökielisellä ei nimittäin ole siitä luonnollisia omakohtaisia kokemuksia. Ja tällaisia viestejä olen myös saanut maahanmuuttajilta itse, he kokevat että ruotsinkielisille ei aina tarvitse antaa perusteet vaan että me ymmärrämme.
Minusta tärkein on että maahanmuuttaja niin nopeasti kuin mahdollista pääsee yhteiskuntaamme sisään jos se sitten tapahtuu suomenkielellä tai ruotsinkielellä on aika turha kysymys. Kun suomenkieliselle paikkakunnalle tulee se tapahtuu suomeksi ja kun ruotsinkieliselle tulee niin nopein tie on ruotsinkielellä että pystyy kommunikoimaan lähiympäristössä. Mutta jo kun tullaan toiseen sukupolveen niin tilanne on jo toinen, ja silloin tietenkään ei tehdä poikkeuksia kieliopetuksessa enää.
Ja jos vähän isompi osuus maahanmuuttajista todellisuudessa haluaisi alottaa ruotsiksi jos itse saisivat valita, miksi estää kuitenkin pieni % alottamaan maassamme oloa kielellä jonka kokevat, uskovat että nopemamin oppisivat. Kaikki tuntemani maahanmuuttajat jotka ovat alkaneet ruotsilla ovat ihan selvillä siitä että suomeakin tarvitaan ja opiskellaan. Mutta ovat itse sanoneet että kun pääsevät työelämään ja sen kautta yhteiskuntaan niin poimivat myös toisen kielen sanoja ja saa tukea sillekin kielelle.
Ei maahanmuuttajia ole pakko holhota ja pitää tallutusnuorassa

Joten minäkin: Nyt on aika kysyä, että mikä on siis oikeastaan ongelma...

Baskeja on monta miljoonaa ja he ovat omilla tuhansia vuosia vanhoilla alueillaan jopa enemmistö. Baskeihinko nyt vertaat suomenruotsalaisia? Apua!

twervig kirjoitti:

Et vielä vastannut onko meillä vai eikö meillä ole huono kielipää? Käännätte aina argumentit miten lystää. Eli vastauksesi on taas niit tuulesta temmattuja argumenttejä.

Tohon väitteesi että kaikki vähemmistöt opiskelee monta kieltä. Se ei pidä paikkansa. Jos käyt vaikka Baskiassa niin siellä espanjankieliset lapset laitetaan baskiankielisiin koulouihin, vaikka espanja on maan pääkieli. On hyvä ja turvallista istua Suomessa ja väittää että näin toimii muualla kun ei edes tiedä asioista muualla.

Niin olemme eläneet susomenkielsiten keskellä. Hyvä että hyväksyt sen että mekin kuulumme tähän maahan. Mutta voit myös muistaa että ihan samalla tavalla suomenkieliset ovat eläneet ruotsinkielisten keskellä. Mutta kuitenkin suomen ja ruotsinkielsiet alueet ovat suurelta osin olleet aika "tiiviisti suljetut" kunnes tieverkosto, teollisuus, rautatiet yms avasivat väylät. Joten tämä "keskellä" ei aina pidä paikkansa ennen 1800-puoliväliä. Ja nyt puhun ihan tavallisista suomen ja ruotsinkielisistä sisihen aikaan (en kartanoväestä - koska se maailma on minulle ja suurin osa ruotsinkielisillekin vieras osa). Niin suuri osa Tampereen työläisistä tuli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Kallion työläisten kielisuhteet oli välillä n. 40% ruotsinkielisiä.

Uskon että me vähemmistönä pystymme paljon paremmin omista kokemuksistamme kielen suhteen ymmärtämään miltä maahanmuuttajalta tuntuu eri tilanteissa. Enemmistökielisellä ei nimittäin ole siitä luonnollisia omakohtaisia kokemuksia. Ja tällaisia viestejä olen myös saanut maahanmuuttajilta itse, he kokevat että ruotsinkielisille ei aina tarvitse antaa perusteet vaan että me ymmärrämme.
Minusta tärkein on että maahanmuuttaja niin nopeasti kuin mahdollista pääsee yhteiskuntaamme sisään jos se sitten tapahtuu suomenkielellä tai ruotsinkielellä on aika turha kysymys. Kun suomenkieliselle paikkakunnalle tulee se tapahtuu suomeksi ja kun ruotsinkieliselle tulee niin nopein tie on ruotsinkielellä että pystyy kommunikoimaan lähiympäristössä. Mutta jo kun tullaan toiseen sukupolveen niin tilanne on jo toinen, ja silloin tietenkään ei tehdä poikkeuksia kieliopetuksessa enää.
Ja jos vähän isompi osuus maahanmuuttajista todellisuudessa haluaisi alottaa ruotsiksi jos itse saisivat valita, miksi estää kuitenkin pieni % alottamaan maassamme oloa kielellä jonka kokevat, uskovat että nopemamin oppisivat. Kaikki tuntemani maahanmuuttajat jotka ovat alkaneet ruotsilla ovat ihan selvillä siitä että suomeakin tarvitaan ja opiskellaan. Mutta ovat itse sanoneet että kun pääsevät työelämään ja sen kautta yhteiskuntaan niin poimivat myös toisen kielen sanoja ja saa tukea sillekin kielelle.
Ei maahanmuuttajia ole pakko holhota ja pitää tallutusnuorassa

Joten minäkin: Nyt on aika kysyä, että mikä on siis oikeastaan ongelma...

Tästä ruotsiksi kotouttamisestahan ollaan saatu kielteistä palautetta, olivat rassukat luulleet, että maassa oikeasti pärjää ruotsilla.

Pakkokieli ei tarkoita sitä, että se olisi vaikea oppia.

twervig kirjoitti:

Et vielä vastannut onko meillä vai eikö meillä ole huono kielipää? Käännätte aina argumentit miten lystää. Eli vastauksesi on taas niit tuulesta temmattuja argumenttejä.

Tohon väitteesi että kaikki vähemmistöt opiskelee monta kieltä. Se ei pidä paikkansa. Jos käyt vaikka Baskiassa niin siellä espanjankieliset lapset laitetaan baskiankielisiin koulouihin, vaikka espanja on maan pääkieli. On hyvä ja turvallista istua Suomessa ja väittää että näin toimii muualla kun ei edes tiedä asioista muualla.

Niin olemme eläneet susomenkielsiten keskellä. Hyvä että hyväksyt sen että mekin kuulumme tähän maahan. Mutta voit myös muistaa että ihan samalla tavalla suomenkieliset ovat eläneet ruotsinkielisten keskellä. Mutta kuitenkin suomen ja ruotsinkielsiet alueet ovat suurelta osin olleet aika "tiiviisti suljetut" kunnes tieverkosto, teollisuus, rautatiet yms avasivat väylät. Joten tämä "keskellä" ei aina pidä paikkansa ennen 1800-puoliväliä. Ja nyt puhun ihan tavallisista suomen ja ruotsinkielisistä sisihen aikaan (en kartanoväestä - koska se maailma on minulle ja suurin osa ruotsinkielisillekin vieras osa). Niin suuri osa Tampereen työläisistä tuli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Kallion työläisten kielisuhteet oli välillä n. 40% ruotsinkielisiä.

Uskon että me vähemmistönä pystymme paljon paremmin omista kokemuksistamme kielen suhteen ymmärtämään miltä maahanmuuttajalta tuntuu eri tilanteissa. Enemmistökielisellä ei nimittäin ole siitä luonnollisia omakohtaisia kokemuksia. Ja tällaisia viestejä olen myös saanut maahanmuuttajilta itse, he kokevat että ruotsinkielisille ei aina tarvitse antaa perusteet vaan että me ymmärrämme.
Minusta tärkein on että maahanmuuttaja niin nopeasti kuin mahdollista pääsee yhteiskuntaamme sisään jos se sitten tapahtuu suomenkielellä tai ruotsinkielellä on aika turha kysymys. Kun suomenkieliselle paikkakunnalle tulee se tapahtuu suomeksi ja kun ruotsinkieliselle tulee niin nopein tie on ruotsinkielellä että pystyy kommunikoimaan lähiympäristössä. Mutta jo kun tullaan toiseen sukupolveen niin tilanne on jo toinen, ja silloin tietenkään ei tehdä poikkeuksia kieliopetuksessa enää.
Ja jos vähän isompi osuus maahanmuuttajista todellisuudessa haluaisi alottaa ruotsiksi jos itse saisivat valita, miksi estää kuitenkin pieni % alottamaan maassamme oloa kielellä jonka kokevat, uskovat että nopemamin oppisivat. Kaikki tuntemani maahanmuuttajat jotka ovat alkaneet ruotsilla ovat ihan selvillä siitä että suomeakin tarvitaan ja opiskellaan. Mutta ovat itse sanoneet että kun pääsevät työelämään ja sen kautta yhteiskuntaan niin poimivat myös toisen kielen sanoja ja saa tukea sillekin kielelle.
Ei maahanmuuttajia ole pakko holhota ja pitää tallutusnuorassa

Joten minäkin: Nyt on aika kysyä, että mikä on siis oikeastaan ongelma...

Sopiipa epäillä venäläisten rahapösöjen ruotsi intoa. Idässä ja Lapissahan nuo enimmäkseen liikkuu. Siellä ei haluta herättää huonoja muistoja. Luuserit kuten Eremenko taas notkuu Pohjanmaalla. Baltia on sen verran köyhää kuten Puolakin, että on aivan yhdentekevää mitä ne opiskelevat. Venäjä on myös ydinasevaltio.

ei saa valehdella kirjoitti:

Tästä ruotsiksi kotouttamisestahan ollaan saatu kielteistä palautetta, olivat rassukat luulleet, että maassa oikeasti pärjää ruotsilla.

Luullu ja luullu. Putinin kaverit on luullet, ettei kannata oikein sijoitella Pohjanmaalle tai tulee heinähankosta.

twervig ei ole ymmärtävinään jutun juonta. Todellisuudessa lähes kaikki surut ovat kaksikielisä LUONNOSTAAN johtuen olosuhteista. Siinä EI ole kyse mistään kielipäästä. Jos elää suomenkielisessä ympäristössä koko elämänsä, niin huonollakin kielipäällä oppii kyllä suomen.

Sitten on erikseen ne Närpiön syrjäkylien ummikot, jotka eivät ole käyneet muualla kuin korkeintaan lahden takana Ruotsissa. Heillä taas ON huono kielipää, kun lähes koko koulun ajan päntätty pääkieli ei tartu millään päähän.

Kolmanneksi on pieni surueliitti, joka aatteellisesta syystä ei opettele suomea. Ja vaikka osaakin, niin ei sitä näytä.

"Nyt te fennot tulisi ensin päättää onko meillä huon vai hyvä kielipää, koska kun väitämme että monille meillekin tosien kotimaisen oppiminen on ihan pakkokieli siinä kun ruotsi on teille niin väitätte että vähemistö aina osaa paljon enemmän kieliä kun enemmistö ja se pätee meihinkin."

Koskaan eikä missään maan enemmistön kielen oppimista ei pidetä pakkona vaan välttämättömyytenä siihen, että arkipäivä sujuu.