Olemme olleet uuden puolisoni kanssa yhdessä jo jonkin aikaa, ja meille on tulossa perheenlisäystä. Olen tähän asti kunnioittanut uuden puolisoni toiveita ja näkemyksiä tulevaisuudesta sekä putsannut pöytää menneistä, mutta nyt tilanne on aika sietämätön. Uusi puolisoni näkee punaista kun entisestä liitosta olevat lapset ovat meillä, tai tulee puhetta esim. eksästäni. Tein suhteen alussa selväksi, että se on joko koko paketti tai sitten ei mitään. Nyt tilanne on ajautunut ihmeelliseksi kilpailuksi kahden kodin välillä, ja toinen kyttää koko ajan mitä lasten toinen vanhempi tekee lasten kanssa.
En saa olla missään tekemissä entiseen elämääni, kaikki viestini ja keskusteluni halutaan selvittää, ja eksästäni hän on todella mustasukkainen. TIlanne räjähtää aina käsiin, kun lapset tulevat meille ja kertovat mitä toisessa kodissa on tapahtunut. Kaikki lapsiin liittyvä on meillä riidan aiheena. Kasvatusperiaatteet ovat suurinpiirtein samat, mutta jotenkin hän haluaa mollata eksääni ja lisätä sillä omaa paremmuuttaan.
Vaikeaksi tilanteen tekee myös se, että eksäni on alkanut viisastumaan virheistään ja todella yrittää olla kiltti ja joustava. Edessä on ero tai jatkuvat raastavat riidat. MIten tästä selviää ja miten kannattaisi toimia? Eksäni on myös sairastunut, ja uudelta puolisoltani ei löydy tässäkään tilanteessa hyviä käytöstapoja.
Alkuun kieltämättä hiveli itsetuntoa, kun toinen oli niin tuliluontoinen ja omistava. Nyt kaikki on todella väsyttävää. Lisäksi kaikki on tapahtunut liian nopeasti. Voiko suhteen saada kuntoon vielä?
En saa olla missään tekemissä entiseen elämääni, kaikki viestini ja keskusteluni halutaan selvittää, ja eksästäni hän on todella mustasukkainen. TIlanne räjähtää aina käsiin, kun lapset tulevat meille ja kertovat mitä toisessa kodissa on tapahtunut. Kaikki lapsiin liittyvä on meillä riidan aiheena. Kasvatusperiaatteet ovat suurinpiirtein samat, mutta jotenkin hän haluaa mollata eksääni ja lisätä sillä omaa paremmuuttaan.
Vaikeaksi tilanteen tekee myös se, että eksäni on alkanut viisastumaan virheistään ja todella yrittää olla kiltti ja joustava. Edessä on ero tai jatkuvat raastavat riidat. MIten tästä selviää ja miten kannattaisi toimia? Eksäni on myös sairastunut, ja uudelta puolisoltani ei löydy tässäkään tilanteessa hyviä käytöstapoja.
Alkuun kieltämättä hiveli itsetuntoa, kun toinen oli niin tuliluontoinen ja omistava. Nyt kaikki on todella väsyttävää. Lisäksi kaikki on tapahtunut liian nopeasti. Voiko suhteen saada kuntoon vielä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minun exmies löysi heti uuden kumppanin ja olivat yhdessä n.8v. Koskaan en tuona aikana puhunut hänen uuden naisen kanssa, koska hän ei voinut sietää minua. Mulla ei ollut mitään häntä vastaan. Pidin mölyt mahassani, yhteisen lapsen takia.
Itse löysin mukavan miehen itselleni ajansaatossa ja samalla seurasin exäni silminnähden tapahtuvaa vanhentumista.
Kultainen vinkki, siinä vaiheessa kun exäsi löytää uuden miehen tilanteesi pahentuu.. Kun ei ole enää kenen kanssa kilpailla ja paluuosoite on karannut kauemmaksi, voi todellista luonnetta tuoda vahvemmin esille. Tuo jo nyt näkyvä käytös kun ei ole mukavan ja empaattisten ihmisen käytöstä.
Minä olen kaikesta huolimatta, edelleenkin hyvissä puheväleissä lapseni isän kanssa, se on tärkeintä kaikkien kannalta. Koskaan en ole exääni lapsen kuullen haukkunut ja pyrkinyt ennemminkin tukemaan isän ja tytön suhdetta, sitä lapset tarvitsevat. Joten pidä tiukasti kiinni siitä koko paketista ja sanot ihan suoraan että kumppanisi pitää ehdottomasti sietää lapsiasi ja heidän tarvettaan puhua asioista. Sanot usein nykyisellekin että häntä rakastat, mutta rakastat myös lapsiasi ja se hänen täytyy ymmärtää.
Harmittaa kyllä tuommoiset jutut ihan todella, ettei aikuiset ihmiset osaa ajatella suhdesotkuissaan niitä lapsia ja sitä mitä he mahtavat kaikesta muutoksesta ja uusista ihmisistä ajatella, on niin helvetinmoinen tarve ajatella vaan omaa olemistaan.
Lapsi kokee suuria muutoksia uusperheessä
Uusperheessä lapsen asema on erilainen kuin perheen aikuisten, jotka solmivat parisuhteen vapaaehtoisesti. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hän joutuu hyväksymään elintilaansa ihmisiä joita ei ole itse valinnut.
Uusperheen muodostuessa lapsen kokemat muutokset ovat niin sosiaalisia kuin fyysisiäkin muutoksia. Fyysisistä muutoksista suurin lienee mahdollinen muutto uuteen kotiin. Joskus muutetaan jopa uudelle paikkakunnalle, kauas lapsen tutusta elinympäristöstä. Entisen yhden kodin tilalle tulee usein kaksi kotia. Oman reviirin uudelleen hakeminen ja tilan jakaminen uusien ihmisten kanssa ovat lapsellekin haastavia aiheita. Sosiaaliset suhteet saattavat muuttua rajustikin ja uusia ihmisiä ilmestyä lapsen elämään.
Lapsen ympärille saattaa hetkessä muodostua laaja ja monimutkainen ihmissuhdeverkosto. Lapsen asema perheessä saattaa yhtäkkiä muuttua paljonkin esimerkiksi esikoisesta kuopukseksi. Jos lapsen molemmat vanhemmat solmivat uuden suhteen, lapsi on useamman kuin yhden perheyhteisön jäsen. Niissä voi vallita täysin erilaiset säännöt ja tavat.
Toisinaan myös vanhojen suhteiden katoaminen tai taka-alalle jääminen lapsen sitä haluamatta voivat aiheuttaa mielipahaa tai murhetta lapselle. Uusperheiden lasten ja nuorten ongelmien taustalla saattaa olla myös toipuminen tai suruvaihe vanhempien erosta tai toisen vanhemman menettämisestä. Tällöin on tärkeää antaa lapselle aikaa käsitellä asioita ja sopeutua muutoksiin.
Uusperheessä uuden perheen rakentaminen ei aina suju ongelmitta. Toimiakseen uusperheenä, perheen kaikkien osapuolten on määriteltävä uudelleen roolinsa ja tehtävänsä muuttuneessa tilanteessa. Lasten ja nuorten näkökulmasta ero biologisesta vanhemmasta ja tottuminen uusiin ihmissuhteisiin saattaa viedä aikaa. Usein uusperheen kriisi- ja kipupisteet vaativat ratketakseen ulkopuolista tukea. Lasten sopeutumisen kannalta merkittävää on emotionaalisen tuen saaminen paitsi omilta vanhemmilta, myös ympäristöstä.
On todettu, että uusperheen elinolosuhteet ja niiden järjestely vaikuttavat huomattavasti uusperheen onnellisuuteen ja onnistumiseen. Uusperhe tuo usein mukanaan haasteita ja ristiriitoja esimerkiksi kasvatusasioista, kotiaskareista ja taloudellisista seikoista. Lähtökohtana tulisi kuitenkin aina olla lapsen hyvinvointi, joka määrittyy onnellisista kotioloista, asui hän sitten biologisten tai ”puolikkaiden” vanhempiensa luona.
Minka Mansikka
Uusperheneuvoja
----------
MLL:n Nuorten netissä nuoret kertovat omista kokemuksistaan, selaa sivuston aiheita.
Tässä yksi tarina.
Ärsyttävä äitipuoli.
http://www.mll.fi/nuortennetti/ihmissuhteet/aikuisen-apua/arsyttava-aitipuoli/
--------