Hyvä ja pitkä ja asiallinen keskustelu hävisi - sensuroitiin, jonkun toiveesta.
Tässä lyhennelmä. Henkilön Y kommenteissa on muutama muukin kommentti.
Tässä lyhennelmä. Henkilön Y kommenteissa on muutama muukin kommentti.
koonti kadonneesta keskustelusta
`ÅX
6105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Å: Noin periaattessa en kyllä ihan hirveästi piittää siitä mitä mamut ajattelevat Suomen kaksikielisyydestä. Harmillista tietysti heille mutta talo elää tavallaan ja vieraat sopeutuvat.
Y: Tätä ajatusta ei pidä jättää puolitiehen, vaan jatkaa sitä loogiseen lopputulokseen, ja sanoa reilusti ettei enemmistön tule ajatella mitä vähemmistöt ajattelevat Suomen kaksikielisyydetä. Harmillista tietenkin heille mutta talo elää tavallaan ja vähemmistö sopeutuu ja aikaa myöten sulautuu osaksi suomenkielistä yhteiskuntaa.
Å: Ei tulisi mieleenikään muuttaa vieraaseen maahan ja ryhtyä arvostelmaan maan lainsäädäntöä varsinkaan kielilainsäädäntöä ja maan oman väestön perusoikeuksia.
Y: Muttet näe mitään ongelmaa vaatia muutaman prosentin vähemmistölle samoja kielellisiä oikeuksia kuin liki kaksikymmentäkertaisella enemmistöllä on, ja pakottaa siinä sivussa ohimennen koko enemmistön ja muut hieman pienemmät vähemmistöt opiskelemaan tämän yhden tietyn vähemmistön kieltä?
Å: Juu en näe, ihmisten persuoikeuksia kansalaisena näet ei jaeta väestöosuuksien perusteella vaan ne ovat ihan henkilökohtaisia ja jaetaan suhteessa 1:1.
Y: Etkö sinä juuri tee samaa jakoa mamujen ja perinteisten vähemmistöjen oikeuksien ja aseman välillä?
Å: Teen toki! Vai vertaatko sinä omaa asemaasi suomalaisena mamuihin ja olet sitä mieltä että omaa asemaasi tulisi kaventaa heidän hyväkseen etteivät he olisi kateellisia?
Y: Minusta ei ole perusteita asettaa yhtä suomenkielisilleä vierasta kieltä puhuvaa vähemmistöä muiden vähemmistökieliä puhuvien edelle. Joten nykyinen tämän salliva ja tätä tukeva laki tulee muuttaa. --- Miksi ruotsia ei lueta vieraaksi kieleksi, jota se on.
Å: Noku ei ole, sinulle kenties mutta ei valtiolle nimeltä Suomi. --- linkin takana Oikeusministeriö vääntää rautalangasta teille netti fennoille ja vähän muillekin Suomen kielilainsäädäntöä ja mitä se kaytännössä tarkoitttaa. Sen mukaan mennään eikä sen joka sinusta tuntuisi mukavalta.
Y: Kyllä me se tiedetää mitä se tarkoittaa, kun konkreettisesti me olemme sen toteuttajina. Mutta tällä palstalla pääkeskustelu onkin ollut millainen tulee olla kielten asema tulevaisuudessa, eli miten lakia tulee muuttaa, kuinka paljon ja mihin suuntaan.
Å: Virallisissa yhteyksissa ruotsi on maassamme se vanhempi kieli ja vasta vuonna 1902 nostettiin suomen kieli keisarillisella asetuksella tasa-arvoiseksi ruotsin kielen rinnalle. Eli vasta 110 vuotta sitten tuli suomenkielestä tasa-arvoinen ruotsin kielen kansssa kaikessa valtion hallinnossa.
Y: Eli elämme edelleen kielipolitiikan välivaihetta, jonka prosessin päässä on yhden virallisen kielen Suomi. --- Mihin oikeastaan edes sinä tarvitset ruotsin kieltä ja sen virallista asemaa kansalliskielenä, pärjäät hyvin suomen kielellä ja jos asut sellaisella alueella jossa on paljon ruotsinkielisiä, niin vähemmistökielen myötä mikään ei juurikaan muuttuisi.
Å: No mihin sitä äidinkieltä nyt yleensä tarvitaan..
Jos mielstäsi minä pärjäisin pelkällä suomen kielellä niin miksi emme luopusi molemmista minikielistämme ja siirtysi suoraan englantiin. Olisimme edes tasoissa.
Y: Voin tulla puoleen väliin vastaan, eli luovumme ruotsista pakkokielenä sekä kansallisena kielenä ja otamme englannin puoliviralliseksi asiointikieleksi, jota lisäksi kaikki opiskelevat. Reilu peli, kummatkin voittivat, eikös niin?
Å: Pakkoruotsilla saat tehdä ihan mitä lystäät mutta minun täysvaltaiseen tasa-arvoiseen asemaani Suomalaisena sopii olla puuttumatta!
Y: Yksilönä olisit tietenkin edelleen tasa-arvoinen kenen tahansa suomalaisen kanssa.
Å: Ei tulisi mieleenikään muuttaa vieraaseen maahan ja ryhtyä arvostelmaan maan lainsäädäntöä varsinkaan kielilainsäädäntöä ja maan oman väestön perusoikeuksia.
Y: Jos maahanmuuttaja on saanut Suomen kansalaisuuden, niin hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin tämän maan kansalaisilla.
Å: Ei maan omien kansalaisten perusoikeuksia ja kansalliskielten asemaa ryhdytä rukkaamaan mamujen takia!!!
Y: Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, joka tuntee korostetun vahvasti sen järjestelmän raskauden, minkä kaksi kansallista kieltä tuo mukanaan. Kun he saavat Suomen kansalaisoikeudet, niin he luonnollisesti pyrkivät joustavoittamaan järjestelmää. Tässä he ovat meidän fennomaanien luonnollisia liittolaisia. Muistutan, ettei Suomen kielijärjestelmä ole mitenkään graniittiin hakattu, vaan sitä voi muuttaa.
Å: Voi voi, ja jonkun vanhan arabimiehen takia ruotsin tulee kielen asemaa Suomen toisena kansalliskielenä ja yhdenveroisena kielenä suomen kielen kanssa punnita ja arvioida uudelleen ja madollisesti sen asemaa heikentää. No just!! Lycka till!
Y: Tietysti uusien, tänne tietoisesti otettujen maahanmuuttajien hyvinvointi ja mahdollisuus kotoutua kohtuullisin ponnistuksin on oikeudenmukaisuuskysymys. Lisäksi sillä vanhalla mielellä on poika, joka avioituu täällä jo elävän suomenkielisen tai muunkielisen suomalaisen kanssa. Heidän lapsillaan on siten jo useita kotikieliä ja oikeus ylläpitää niitä. Näiden kohdalla jo kahden kotikielen oppiminen on haastavaa, lisäksi tulee englanti ja eräs pieni vähemmistökieli, jota muut eivät arjessa kuule eivätkä tarvitse.
Å: Ja oikeudenmukaisuus saavutetaan vain ja ainoastaan heikentämällä ruotsinkielisten suomalaisten kiellisiä oikeuksia ja perusoikeuskia suomalaisina! Yeah right!!
Y: Onko mieleesi tullut, että vaatimus muitten pakollisesta ruotsista vain teidän "kielellisten oikeuksienne" takia ei ole koskaan ollutkaan oikeudenmukaista! Vastaavaa järjestelmää ei ole missään maailmassa!
---
Suomenruotsalainen suvaitsevaisuus on tekopyhää mamujen liehittelyä, kun mamu ei pakkoruotsi hyväksu, suvaitsevaisuus katoaa.
Å: Miksi ihmeessä olette nefet joka käänteessä olette sekoittamassa mamut Suomen kielipolitiikkaan. Mamuilla ei ole mitään tekemistä suomen ja ruotsin kielen keskinäisen aseman kanssa.
Y: ne ovat hyviä käytännön esimerkkejä vähemmistöistä, jotka eivät kuvittele olevansa tasavertaisessa asemassa liki kaksikymmentäkertaisen enemmistön kanssa, vaan ymmärtävät olevansa vähemmistöjä.
Å: Minun ei onneksi tarvitse käydä mitään eipäs juupas mutukeskusteltua kanssasi koska minulla on laki puolellani.
Y: Laki on joissain asioissa puolellasi, osassa se on osittain, eli on tehty tulkinta joka tukee sinun näkökulmaasi, ja varsin monessa osassa on tehty poliittinen päätös, jota on vain perusteltu lailla, ilman että laista olisi johdettavissa mitään vaatimusta tehdyn päätöksen sisältöön. Me haluamme että kahdesta jälkimmäisestä tehdään uudet tulkinnat ja päätökset, jotka olisivat kohtuullisempia enemmistön etujen kannalta.
Å: Minä en keskustele mistään muutostarpeesta, minä puolustan nykytilannetta jota ei enää tarvitse perustella se on perusteltu jo!
Y: Noinhan svekomaani olisi voinut vastata 1800-luvulla fennomaanimielisille esi-isillesi. Silti silloinen tilanne purettiin vähin erin, koska svekomaanien perustelut olivat kestämättömiä.
---
No me taas olemme halukkaita keskustelemaan juuri niistä muutoksista. Ai niin, myönnät ilmeisesti ettei nykytilanteelle ole muuta perustetta kuin poliittisesti säädety laki.
Z: Tähän asti käydyssä väittelyssä, Å on upotettu mielipiteineen ankkalammikon pohjaan.
X: Mutta näin on käynyt usein ennenkin. Sitten pian katoaa koko ketju ;)
Hyvät keskustelut kannattaa ottaa talteen, koska ne varmimmin katoavat. Törkyviestiketjut jäävät killumaan ympärille.
Tämä keskustelu osoittaa hyvin, mikä on maahanmuuttajien todellinen asema ruotsinkielisten maailmankuvassa.
KRÄÄÄÄK!!!!