Puheemme vaikuttavat
– Riitelettekö te, kysyi 7-vuotias poika seurattuaan vanhempiensa välistä keskustelua. Kyseessä ei ollut riitely, vaikkakin vanhempien näkökannat keskusteltavasta asiasta poikkesivat toisistaan. Lapsi tunnisti keskustelun erikoisen ilmapiirin. Vanhemmat kertoivat lapselle, mistä oikein oli kysymys. Vastaus vapautti lapsen jatkamaan leikkejään hyvällä mielellä.
Lapsen kysymys herätti vanhemmat keskustelemaan siitä, millä tavalla kotona tulisi puhua. Minkälaista ilmapiiriä luomme puheellamme? Kodin ilmapiiri vahingoittuu, jos arvostelemme toisia tai puhumme toisista ihmisistä pahaa.
Kielenkäyttö vaikuttaa
Jaakob kirjeessään kertoo, kuinka pieni laivan peräsin ohjaa koko suurta laivaa, määrää laivan kulkusuunnan (Jaak. 3:4). Samoin voidaan ajatella, että kieli pienenä ruumiin jäsenenä vaikuttaa ratkaisevasti meidän elämäämme. Moni toivoo osaavansa pitää kielensä kurissa. Pietari opettaa: ”Sillä se, joka tahtoo rakastaa elämää ja haluaa nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahoista sanoista ja huulensa valhetta puhumasta” (1. Piet. 3:10).
Huomaamme kuitenkin, kuinka Raamatun sana käy toteen: kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. ”Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan: hän kykenee hallitsemaan koko ruumiinsa” (Jaak. 3:2). Raamatusta voimme siis huomata, että kukaan meistä ei ole puheissakaan täydellinen.
Hyvät sanat hoitavat
Kanssapuheissa saatamme loukata toista. Ystävien kesken on mukava puhua humoristiseen sävyyn. Leikinlaskussa voi olla vaarana, että loukkaa jotakuta. Sanalaskuissa kuvataan, kuinka harkitsematon sana voi satuttaa toista ihmistä miekan piston tavoin (Sananl. 12:18). Saattaa olla, että emme edes itse huomaa, milloin olemme loukanneet toista. Silloin loukatuksi tulleen on hyvä lähestyä loukkaajaa Jeesuksen neuvon mukaisesti: ”Ota asia puheeksi kahden kesken ja jos hän sinua kuulee, olet voittanut hänet takaisin” (Matt. 18:15). Saatamme turmeluksissamme tarkoituksellisestikin satuttaa toista puheellamme. Kunpa silloin jaksaisimme nöyrtyä ja käydä parannuksen askelille.
Ystävällinen ja positiivinen puhe rakentaa osaltaan hyvää ilmapiiriä. Pienetkin kauniit sanat ystävälle tai läheiselle rakentavat ihmissuhdetta. Kotona on ollut helppo todeta, kuinka pienikin positiivinen palaute puolisolle tai lapselle tekee hyvän vaikutuksen. Puolisoinakin me voisimme opetella etsimään läheisistämme ja elämäntilanteistamme positiivisia asioita negatiivisten sijaan.
Puheemme Jumalasta
Asaf opettaa, että kertoisimme kodeissamme Herran voimasta, ihmeistä ja teoista, joita hän on tehnyt ennen uskoneille ja meille tämän päivän ihmisille. Syykin kehotukselle selviää: ”että laittaisivat turvansa Jumalaan” (Ps. 78). Puhuminen hyvästä Jumalasta ei siis ole vain kaunis tapa vaan paljon enemmän: siten rohkaisemme kanssaveljiä ja -sisaria, lapsia ja nuoria, luottamaan Jumalaan.
Syksyn toimintakauden alkaessa onkin hyvä huomata se mahdollisuus, että voimme viedä lapsiamme ja nuoriamme kuulemaan sanomaa hyvästä Jumalasta pyhäkouluihin, raamattuluokkiin ja päiväkerhoihin. Seuroissa saamme hiljentyä koko perheellä kuulemaan Jumalan sanaa, Jumalan puhetta. Jumalan sanassa toteutuu Jeesuksen lupaus: ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut” (Joh. 14:26). Pyhä Henki opettaa meitä jokaista vaeltamaan Jeesuksen opetuksen mukaisesti.
Jumala varjelee
Sielunvihollinen kiusasi aikoinaan Jeesusta, samoin hän kiusaa meitäkin ja yrittää saada voittoja. Saamme kuitenkin luottaa siihen, että ”voimallaan Jumala varjelee meidät uskossa, niin että saavutamme pelastuksen” (1. Piet. 1:5).
Evankeliumin voimalla saamme jatkaa matkaamme kohti iankaikkista kotia. Kun ystävien tai perheenjäsenten välille on tullut sanaharkkaa ja riitaa, voimme pyytää taivaalliselta Isältämme voimia ja tilaisuutta asioiden sopimiseksi. Evankeliumi vapauttaa kuormien alta.
– Riitelettekö te, kysyi 7-vuotias poika seurattuaan vanhempiensa välistä keskustelua. Kyseessä ei ollut riitely, vaikkakin vanhempien näkökannat keskusteltavasta asiasta poikkesivat toisistaan. Lapsi tunnisti keskustelun erikoisen ilmapiirin. Vanhemmat kertoivat lapselle, mistä oikein oli kysymys. Vastaus vapautti lapsen jatkamaan leikkejään hyvällä mielellä.
Lapsen kysymys herätti vanhemmat keskustelemaan siitä, millä tavalla kotona tulisi puhua. Minkälaista ilmapiiriä luomme puheellamme? Kodin ilmapiiri vahingoittuu, jos arvostelemme toisia tai puhumme toisista ihmisistä pahaa.
Kielenkäyttö vaikuttaa
Jaakob kirjeessään kertoo, kuinka pieni laivan peräsin ohjaa koko suurta laivaa, määrää laivan kulkusuunnan (Jaak. 3:4). Samoin voidaan ajatella, että kieli pienenä ruumiin jäsenenä vaikuttaa ratkaisevasti meidän elämäämme. Moni toivoo osaavansa pitää kielensä kurissa. Pietari opettaa: ”Sillä se, joka tahtoo rakastaa elämää ja haluaa nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahoista sanoista ja huulensa valhetta puhumasta” (1. Piet. 3:10).
Huomaamme kuitenkin, kuinka Raamatun sana käy toteen: kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. ”Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan: hän kykenee hallitsemaan koko ruumiinsa” (Jaak. 3:2). Raamatusta voimme siis huomata, että kukaan meistä ei ole puheissakaan täydellinen.
Hyvät sanat hoitavat
Kanssapuheissa saatamme loukata toista. Ystävien kesken on mukava puhua humoristiseen sävyyn. Leikinlaskussa voi olla vaarana, että loukkaa jotakuta. Sanalaskuissa kuvataan, kuinka harkitsematon sana voi satuttaa toista ihmistä miekan piston tavoin (Sananl. 12:18). Saattaa olla, että emme edes itse huomaa, milloin olemme loukanneet toista. Silloin loukatuksi tulleen on hyvä lähestyä loukkaajaa Jeesuksen neuvon mukaisesti: ”Ota asia puheeksi kahden kesken ja jos hän sinua kuulee, olet voittanut hänet takaisin” (Matt. 18:15). Saatamme turmeluksissamme tarkoituksellisestikin satuttaa toista puheellamme. Kunpa silloin jaksaisimme nöyrtyä ja käydä parannuksen askelille.
Ystävällinen ja positiivinen puhe rakentaa osaltaan hyvää ilmapiiriä. Pienetkin kauniit sanat ystävälle tai läheiselle rakentavat ihmissuhdetta. Kotona on ollut helppo todeta, kuinka pienikin positiivinen palaute puolisolle tai lapselle tekee hyvän vaikutuksen. Puolisoinakin me voisimme opetella etsimään läheisistämme ja elämäntilanteistamme positiivisia asioita negatiivisten sijaan.
Puheemme Jumalasta
Asaf opettaa, että kertoisimme kodeissamme Herran voimasta, ihmeistä ja teoista, joita hän on tehnyt ennen uskoneille ja meille tämän päivän ihmisille. Syykin kehotukselle selviää: ”että laittaisivat turvansa Jumalaan” (Ps. 78). Puhuminen hyvästä Jumalasta ei siis ole vain kaunis tapa vaan paljon enemmän: siten rohkaisemme kanssaveljiä ja -sisaria, lapsia ja nuoria, luottamaan Jumalaan.
Syksyn toimintakauden alkaessa onkin hyvä huomata se mahdollisuus, että voimme viedä lapsiamme ja nuoriamme kuulemaan sanomaa hyvästä Jumalasta pyhäkouluihin, raamattuluokkiin ja päiväkerhoihin. Seuroissa saamme hiljentyä koko perheellä kuulemaan Jumalan sanaa, Jumalan puhetta. Jumalan sanassa toteutuu Jeesuksen lupaus: ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut” (Joh. 14:26). Pyhä Henki opettaa meitä jokaista vaeltamaan Jeesuksen opetuksen mukaisesti.
Jumala varjelee
Sielunvihollinen kiusasi aikoinaan Jeesusta, samoin hän kiusaa meitäkin ja yrittää saada voittoja. Saamme kuitenkin luottaa siihen, että ”voimallaan Jumala varjelee meidät uskossa, niin että saavutamme pelastuksen” (1. Piet. 1:5).
Evankeliumin voimalla saamme jatkaa matkaamme kohti iankaikkista kotia. Kun ystävien tai perheenjäsenten välille on tullut sanaharkkaa ja riitaa, voimme pyytää taivaalliselta Isältämme voimia ja tilaisuutta asioiden sopimiseksi. Evankeliumi vapauttaa kuormien alta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tämähän oli Päivämiehestä?