Kuntavaalit

Tuskin edes tosissasi äänestäisit petkuja .Tiesit kai että iso jytky olikin iso petku.
Viisimiljoonaa € 5 000 000 € puoluetukea yli 6500 €/ kk kaikkine muine etuineen jokaiselle valitulle,kikelle ja veltolle myös.ottamatta mitään vastuuta vaikka sitä vartavasten tarjottiin.
Kyllä ne suomen rakentajat löytyväy aivan muista puolueista.

mitäpä jos edes ottaisit selvää asioista ennen kuin kirjoitat tänne yhtään mitään. kunnanvaltuutetullle ei makseta mitään palkkaa, kyseessä on pelkkä luottamustoimi, josta saa pienen kokouspalkkion. siitäkin suurimman osa vie aina se puolue, jota valtuutettu edustaa.

Tosin,ei ne etuudet aivan pieniäkään ole edes kunta tasolla.Kannatta tutustua kokonaisuuteen ennen kuin repii pelivälineet.Tuskin mikään kunta jarrumiehiä tarvitsee näin ankeina aikoina.

Eikö ne kommentit meloneista,jäätelöautomaateista,lippalakeista ja matopurkeista olekkan politiikan älyllistä keskustelua? Eikös se soini kehunut lorottaneensa sinne puolueen jäätelökoneeseenkin ? E i maailma typeryyksiä latelemalla ainakaan parempaan suuntaan mene,ja kunnissa uudistukset vaan pitkistyvät jos apukouluaatut sinne päätöksentekoon pesiintyvät.Tuskin kansa enään toistakertaa retkuun mene.

Äänestämään toivotaan kaikkia äänioikeutettuja,siten saadaan laaja käsitys kansan tahdosta.Kokoomus ja RKP,n kannattajat varmasti käyvät joten jos mielii jotain muuta ei se äänestämättä ainakaan toteudu.

Harva kunta haluaa jotain persuryhmää valtuustoon riitelemään ja jarruttamaan päätöksentekoa.Suuret puheet ja pienet teot asiaankuulumattomine sutjautuksineen.

Kunnat ja valtio tarvitsevat parhaat tytöt ja pojat hoitamaan yhteisiä asioita.
Persujen apukouluaatut eivät asioita vie muuhun kuin kaaokseen.

Kunnissa ei ole parlamentarismia, ei siis hallitus vastaan oppositio –asetelmaa. Kuntalain 60 §:ssä määrätään kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden elinten kokoonpanosta seuraavasti:

"Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun."

Kunnilla on omat käytännöt ja kulttuurit luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa. Kunta voi määrätä johtosäännöllä mm onko valittujen oltava valtuutettuja vai ei. Tasa-arvolain määräykset ja kieliperusteet on jaossa otettava myös huomioon. Yleisin tapa on, että valtuuston poliittiset ryhmät neuvottelevat ennakolta paikkojen jaosta ja valtuusto voi neuvottelutuloksen perusteella yksimielisesti valita jäsenet ja varajäsenet kunnan toimielimiin. Käytännössä joudutaan harvoin edellä käsiteltyihin ja usein hankaliin vaalitoimituksiin, jotka voivat olla edessä, jos neuvotteluissa ei onnistuta.

Neuvotteluissa lähtökohtana on yleensä, että luottamushenkilöpaikat jaetaan suhteellisen vaalin periaatteilla eri ryhmien valtuustopaikkojen mukaisesti. Vaalin suorittaa valtuusto ja valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien koon perusteella voidaan ennakolta laskea, kuinka monta paikkaa ryhmä suhteellisessa vaalissa tulisi saamaan. Käytännön politiikassa valtuustoissa syntyy tietenkin myös blokkeja, jotka voivat liittoutumalla vaikuttaa toimielinten kokoonpanoihin. Mutta tässäkään ei ole kysymys parlamentarismista, kun asetelmassa eduskunta/hallitus.

Luottamustehtävistä voi tietenkin yksilönä kieltäytyä joko ehdottomiin (ikä yms) perustein tai harkinnanvaraisin perustein. Pätevä syy voi periaatteessa olla mikä tahansa luottamustoimen hoitamista vaikeuttava seikka. Mutta valtuustoryhmän kieltäytyminen luottamustehtävistä, vallasta ja vastuusta ei onnistu persuiltakaan.