Opettajalehdessä on julkaistu pakkoruotsia tukeva artikkeli kirjoittamalla pelkästään pakkotanskasta islannissa. Pakkoa kehutaan ja annetaan ymmärtää, että suomi ja islanti ovat jotain todella samanlaista. Islannin hallinnon pakkotanskamyönteisyydestä puhutaan ihannoiden ja nauretaan oppilaiden haluttomuudelle. Nordenin merkitystä sivistyksen ja työn tarjoana painotetaan.
Näin tehdään todella taitavaa propagandaa. Linkki artikkeliin löytyy vapaan kielivalinnan sivuilta:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?f=13&t=894
Eiköhän tämä liturgia löydä tiensä muuhunkin keskusteluun.
Näin tehdään todella taitavaa propagandaa. Linkki artikkeliin löytyy vapaan kielivalinnan sivuilta:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?f=13&t=894
Eiköhän tämä liturgia löydä tiensä muuhunkin keskusteluun.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Pakkoruotsittajien propagandakoneisto toimii erinomaisesti ja heillä on avaimet kaikkiin yhteiskunnan linnakkeisiin, eikä kukaan julkisesti kyseenalaista propagandaa, vaan se kulkee aina tiedottamisen nimissä.
Opettajalehden artikkelikin on tarkoitushakuista propagandaa.
Islannin kieli on kuulemma vaikea jopa syntyperäisille puhujille. Siksi kouluun mennään jo kuusivuotiaina, painotetaan äidinkieltä ja vieraiden kielten opiskelu aloitetaan vasta kuudennella luokalla. Englanti on ensimmäinen kieli mutta tanskakin alkaa jo seitsemännellä. Tanskanopettajat kyllä haluaisivat varhaistaa opetusta, ”kun lapsilla on vielä tallella synnynnäinen taipumus omaksua kieliä ja niiden ääntämistä”. Opetusministeri on ehdottanut tanskan lisäämistä lukioasteella (Apua, meillä on lukiouudistus tulossa).
Ohimennen sivutaan kritiikkiä: monen mielestä kuulemma kieliä opetetaan maassa liikaa ja kovia aineita liian vähän mutta pakkotanskaa ei kuulemma vastusteta.
"Kun kielet tulevat oppilaiden elämään, he ovat siinä iässä, jossa on melkoisen vaikeaa saada heidät näkemään mitään positiivista koulunkäynnissä", oppilaiden asenteita tutkinut professori "naurahtaa". Hän kuitenkin myöntää, että todella moni oppilas ilmoittaa inhoavansa tanskan opiskelua. Todelliset asenteet ovat professorin mukaan kuitenkin lähes aina myönteisempiä kuin kyselyvastausten perusteella voisi olettaa. Niin, niin, näinhän meilläkin käsitellään asenteita pakkoruotsiin.
Artikkelissa haastateltiin nuoria, jotka muistelivat, että tanskan opinnot olivat tylsiä. Ei opittu puhumaan, mutta vähän ymmärtämään. Kaikki kuulemma kannattavat kuitenkin jonkin pohjoismaisen kielen opintoja, koska Pohjolaan kuitenkin päädytään joksikin aikaa. Pakkotanskan sijaan voi lukea norjaa tai ruotsia, jos on jo ehtinyt oppia näiden kielten alkeet kotona.
Tietysti islantilaisten tilanne on tyystin toinen kuin suomalaisten, tätä vain ei tekstissä korosteta vaan vaimennetaan.
Tanska tukee islantilaisten pakkotanskaa: ”Islantiin on saatu tanskalaisia kiertäviä opettajia, jotka esittelevät lapsille laadukasta tanskalaista rokkia ja rappia, elokuvia, tv-ohjelmia ja nuorisolehtiä. Tämän on huomattu selvästi lisänneen tanskan kielen kiinnostavuutta lasten silmissä.” Svenska.nu hakenee oppinsa täältä.
Nyt tanska ei kuulemma ole enää pakollista yo-kirjoituksissa ja opetuskin on kuulemma entistä elämyksellisempää, kirjallisen ilmaisun sijaan painotetaan ymmärtämistä: ”On siirrytty lukuaineesta kommunikaatioaineeseen.”
Tanskan arvostus ei kuulemma silti ole nuorten kesken kovin korkea: ”Englanti tulee Islannissakin lasten tajuntaan joka tuutista ja on siksi se kieli, jolla on statusta heidän mielissään.” Sen sijaan establishment ymmärtää tanskan merkityksen: ”Islannin kaikki puolueet ja hallitukset ovat aina olleet yksimielisiä siitä, että elävät yhteydet Pohjoismaihin ovat Islannin taloudelle ja kulttuurille elinehto. Tanskan kielen taito on vaatimus julkisissa viroissa. – Siksi tanskan opetusta on vahvistettu, vaikka viime vuosina olisi ollut runsaastikin mahdollisuuksia marginalisoida sitä oppisuunnitelmissa.”
Vaikea olla kokematta, että tässä puhutaan itse asiassa pakkoruotsista, sen ”tarpeesta”, sen ”elävöittämisestä”, sen muuttamisesta ”kommunikaatioaineeksi”, pyritään kuittaamaan lasten ja nuorten kokemukset vain ikäkauden tahmeudeksi, ymmärretään varhaistamista ja alleviivataan hallinnon viisautta, kun pakkoa ei höllätä vaan sitä vahvistetaan.
Aika kaukaa täytyy asiaa kiertää...
(Artikkelissa asiaa ei mainita, mutta sen tekijä on nettitietojen mukaan asunut yli kolmekymmentä vuotta Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa, toki nyt asuu Suomessa.)
Suomen ruotsinkielisen propagandan koneistolla on verovapaat säätiöt tukenaan joista ammennetaan houkuttimia hyvin usein esim. pienistä olosuhteista nousseille opettajille. Opettajalle riittää pienikin houkutin ja jos vielä saa ruotsinkielisen selkääntaputuksen niin tyydytys on täydellinen!!!
Olen ihmetellyt tuota Islannin pakkotanskaa. Mikä ihmeen idea se on ja miksi? Siksikö, että Islanti oli joskus Tanskan vallan alla? Eihän Islanissa ole edes tanskankielistä vähemmsitöäkään, ymmärtääkseni.
Oli miten oli, niin Islanti-kortti on naurettava veto pakkoruotsittajilta. Löydetään se AINOA toinen omituinen maa maailmasta perusteluksi! Entäs kaikki muut maat?
Ovatko kaikki muut maat väärässä, kun eivät pakota pientä marhginaalikieltä kaikkien kansalaisten opittavaksi?
Pakkotanskan taustoista kerrotaan tutunoloisesti:
- Islanti on saarena ja erikoisen kielen vuoksi eristyksissä, Pohjola on sentään lähellä.
- Maa on kuulunut Tanskaan yli 500 vuotta.
- Tanska on islantilaisille portti paitsi heidän omaan historiaansa, myös yliopistoihin ja työpaikoille muissa Pohjoismaissa.
- Kun tulee lama, mennään Pohjolaan töihin.
- Islannilla ei ole ollut varaa perustaa joka alalle omia tiedekuntia, joten he kouluttautuvat usein muissa Pohjoismaissa. Islantilaiset voivat toki mennä opiskelemaan muuallekin kuin Tanskaan, mutta esimerkiksi USA:ssa koulutus on kallista eikä siihen aina saa islantilaista opintolainaa.
" mutta esimerkiksi USA:ssa koulutus on kallista eikä siihen aina saa islantilaista opintolainaa."
Suomessa on ilmainen koulutus ja kaikkien alojen tiedekunnat. Miksi Islannissa ei siis ole pakkosuomea?
Eihän Islannissa edes ole pakkotanskaa, vaan pitää valita joko tanska, ruotsi tai norja. No, ei tässäkään ole paljoa järkeä, mutta silti jotain valinnanvaraa sentään toisin kuin Suomessa.
Artikkelissa vahvistettiin ajatusta suomen ja islannin kielten samankaltaisuudesta. Kuulemma molemmat poikkeavat ääntämykseltään skandinaavisista kielistä ja molemmat oat ottaneet paljon lainoja viikingeiltä, vaikeitakin kuulemma ovat. Hyvä ettei sanottu sukukieliksi.
Kuitenkin islantilaisten tilanne on tyystin toinen kuin suomalaisten. Wikipedian mukaan
- Islanti on pieni saarivaltio pohjoisella Atlantilla ja siellä on vain n. 300 000 asukasta.
- Asukkaiden esivanhemmat olivat skandinaaveja, jotka saapuivat 840-luvulta alkaen, enimmäkseen norjalaisia.
- Islanti pysyi Norjan kruununsiirtomaana vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen.
- Yhteys Tanskaan katkesi vasta toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen maasta tuli itsenäinen tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen.
- Islannissa puhutaan islantia, joka on nykyään puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan(siis fornnordiskaa) ja pysynyt suhteellisen muuttumattomana 1100-luvulta asti.
Siis Islanti on alle seitsenkymppinen skandinaavinen valtio, jossa puhutaan skandinaavista kieltä ja joka todella pienen väestömäärän vuoksi ei pysty edes ylläpitämään omaa korkeakoululaitosta ja tukeutuu siksi kulttuuriseen yhteyteen entisten emämaidensa kanssa, josta väestön esivanhemmat ovat kotoisin! Suomen tilannetta ei mitenkään voi verrata tähän ilman todella tarkoitushakuista vääristelyä!
" Asukkaiden esivanhemmat olivat skandinaaveja, jotka saapuivat 840-luvulta alkaen, enimmäkseen norjalaisia."
Niin, tässähän se oleellinen ero on. Suomenkielisellä suomalaisella ei ole mitään historiallista yhteyttä ruotsin kieleen. Suomella MAANA on historiallinen yhteys Ruotsiin MAANA, ja tätä pitää tietysti opettaa historian tunneilla, mutta asialla ei ole mitään tekemistä ruotsin kielen kanssa.
"Siis Islanti on alle seitsenkymppinen skandinaavinen valtio, jossa puhutaan skandinaavista kieltä ja joka todella pienen väestömäärän vuoksi ei pysty edes ylläpitämään omaa korkeakoululaitosta ja tukeutuu siksi kulttuuriseen yhteyteen entisten emämaidensa kanssa, josta väestön esivanhemmat ovat kotoisin! Suomen tilannetta ei mitenkään voi verrata tähän ilman todella tarkoitushakuista vääristelyä!"
Juuri näin, mutta meidän suruille suomenkieliset kustantavat omat yliopistot, vaikka esivanhemmat ovat lähinnä oman kielensä ja kulttuurinsa hylänneitä suomenkielisiä suomalaisia.
Toisaalla tässä ketjussa mainittiinkin, että pakkotanskaa ei ole, vaan saa valita sen sijaan vaikka norjan tai ruotsin.
Personaaliunioni Tanskan kanssa päättyi vasta 1944 ja he ovat lilliputtivaltiossaan jo edenneet kieliasiassa meitä pakkoruotsitettuja pidemmälle.
Oleellinen pointti, joka järjestelmällisesti ohitetaan.
Skandinaavit itse piehtaroivat omassa suuressa viikinkimenneisyydessään, puhuvat viikinkiheimoistaan ja yhteisestä historiastaan. Suomalaisilla ei saisi olla mitään omaa historiaa, ei saa korostaa suomalaisuutta ja esim. siteitä Eestiin.
Ovela veto pakkoruotsittajilta. Islantilaisiahan fanitetaan meilläkin, koska ovat kivaa porukkaa ja puhuvat AINA englantia.
Nyt siis myydään ns. sivistyneistölle pakkoa islantilaisena tuotteena, islantilaisen villapaidan tapaan Nordenin luontevana osana.
Artikkeli on tosiaan niin kirjoitettu, että lukija samaistaa Islannin ja Suomen, ei tavoita niitten oleellisia eroja. Suomi ei ole mikään skandinaavinen lilluputtivaltio, joka on täysin riippuvainen muusta Skandianaviasta.
Mutta miten tällaiseen propagandaan voi vastata - ei mitenkään.
Taas kerran täytyy myöntää, että pakkoruotsittajat osaavat. Heillä on aina verkostonsa ja varansa ja valmius vetää esiin uusi propagandapläjäys ja niin ovelasti, etteivät useimmat lukijat tule ajatelleeksi, että lukevat pelkkää propagandaa.
Miten tällaista mediamielivaltaa pääsee edes kritisoimaan!
Vastineita tuskin julkaistaan tai luetaan, onhan pakkoruotsi valtion suojeluksessa.
Jokainen voi nyt tallettaa mieleensä nämä perustelut, miksi Islannin pakkotanskaa ja Suomen pakkoruotsia ei voi mitenkään verrata toisiinsa.
Ajatelkaa, mikäli vieressä olisi 334 miljoonan asukkaan Karjala (huom. Venäjällä nyt vain 143 milj. asukasta). Tämähän olisi vastaava kulttuurinen ja väestöllinen tilanne kuin islantilaisilla on suhteessa Skandinaviaan. Tosin silloinkin Suomella olisi omat yliopistot ja mahdollisuus myös muihin ratkaisuihin.
Mikä ihme siinä on, että suomenruotsalaisia ei saa kieliasioissa verrata ruotsinsuomalaisiin, mutta suomalaisia pitäisi verrata islantilaisiin.
Miten tällaista mediamielivaltaa pääsee edes kritisoimaan!
- Luultavasti maksetusta mielivallasta voi päästä eroon olemalla ostamatta sitä ja siten rikastuttamalla mielivallan pitäjiä.
Islannin pakkotanskaan vetominen on samaa kuin omituinen ihminen vetoaisi ainoaan toiseen omituiseen ihmiseen roolimallina sen sijaan, että ottaisi malliksi kaikki muut normaalit ihmiset.
Kylähullu löysi toisen kylähullun kaverikseen. Mitä niistä muista järkevistä kyläläisistä. ;)
Voisi noinkin sanoa, mutta islantilaisille muiden pohjoismaiden kielten osaamisesta on keskimäärin hyötyä - pakollisia niiden ei tietenkään tarvitsisi olla. Pieni joukko vaalii skandinaavista yhteyttä ja suurten viikinkien muistoa, siellä siis pohjoismaisuus on voimauttava tekijä.
Missään maailmassa ei ole näin järjetöntä ja perusteetonta pientä pakkokieltä kuin Suomessa, missä pakkokieli ei myöskään ole omien esivanhempien kieli tai edes oman kieliryhmän kieli.
On kertakaikkisen väärin, että pakkoruotsittajat nostavat vuorotellen framille jonkin virheellisen vertauksen ja perustelevat pakkoa sillä, eikä kukaan nouse osoittamaan loogista virhettä, joka tehdään.
Tämä tarkoitushakuinen vääristely ja täydellinen epä-älyllisyys on pakkoruotsittajien tavaramerkki. Siihen pitäisi jokaisella olla valmiudet puuttua.
Kukas se olikaan valheen ja kierouden ISÄ, muistaakseni sanottiin Raamatusa. Jos tämä kaikki on lähtöisin sieltä itsestään, kuinka ihminen voi vastustaa, muutoin kuin "paastoamalla ja rukouksella". Olis kyllä hyvä kokeilla, josko alkais tapahtua kummia.
Jos ensin opettelet islannin kielen, niin sen jälkeen on helpompi oppia ruotsia.
Eikös islantilaisia ole pohjoismaalaisista sellainen 5%, kyllä niiden kielen täytyy olla pakollinen meille kaikille muille, onhan meilläkin 5%:n vähemmistön kieli pakollinen!
Islantilaisia on vain runsaat 1% Pohjolan asukkaista.
Onko islannin pakkotanska itse asiassa se malli, joka RKP:llä oli mielessä jo 60-luvulla peruskoulua laadittaessa ja 70-luvulla tuotaessa virkamiesruotsia korkeakoulututkinnon osaksi?
”– –. Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.”
– Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004
" jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan"
Nykytilanteessa suomenkieliset joutuvat epäoikeudenmukaiseen asemaan, koska ruotsi on suomenkielisille täysin vieras kieli, mutta ruotsinkieliset oppivat jatkuvassa kielikylvyssä maamme pääkielen kuin itsestään.
Näin on, mutta ilmeisesti se on joidenkin mielestä turaanille aivan oikein.
Wikipedian mukaan "Islantiin on viime aikoina muuttanut melko paljon maahanmuuttajia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Islannissa ovat puolalaiset (8 488), liettualaiset (1 332) ja saksalaiset (984)."
Olisi mielenkiintoista tietää, onko myös näiden maahanmuuttajien lapsilla sama pakkotanska kuin muilla ja miten heidän kotikielenopetuksensa on järjestetty.
Kysyin kolleegaltaopelta, oliko tämä lukenut artikkelin. Tämä vastasi: "Jätin sen kesken, kun tajusin, mistä on kysymys." - Näin täytyy suomenkielisen opettajan lukea omaa ammattilehteään.
Pakkoruotsittajat ovat tottuneet käyttämään kyseenalaisia keinoja, vain missio pakon jatkumisesta on tärkeä, se pyhittää valheet ja vääristelyt, manipuloinnin ja mustamaalaamisen.
Hyvä sentään, että tajusi jättää kesken. Olisipa mullakin ollut yhtä välkkyjä opettajia aikoinaan. Vaan kun ei ollut..
T: monta, monta tuntia jälkkäriä (ainoastaan) ruotsintunneilta ansaittuina