Hei
Perimme siskoni kanssa kevaalla isoisaltamme metsaa. Itse asiassa ne maat oli jo siirretty meidan nimiin parikymmenta vuotta sitten – ja hallintooikeus oli kuolemaansa saikka isoisallamme.
Elaessaan isoisa tuki lastenlapsiensa opintoja ja asunnonhankitoja mukaanlukien minun ja siskoni. Koska isoisamme hoiti kaikki nama asiat itse ja hanella oli muitakin palstoja yms niin kukaan ei koskaan tiennyt mista palstalta tai tililta tuki-rahat tulivat.
3-4 vuotta sitten sain isoisaltamme 40 tuhatta euroa kasirahaksi asunnon ostoon. Vasta jalkikateen sain selville etta ne rahat tulivat silta palstalta jonka perimme siskoni kanssa. Ainut “paperijalki” saamastani summasta on isoisani kasintehdyt merkinnat metsapalstaan liittyvissa papereissa. Eli kuten aina kyseessa ei ollut mitaan virallista jarjestelya. En tieda kuinka paljon tukea siskoni sai opiskeluihinsa ja asunnon ostoon – ja mista. Mutta tiedan etta han sai.
Nyt isoisani kuoltua sain 3.5 tuhannen euron laskun taimien istutuksesta sille hakkuuaukealle josta puita hakattiin 3-4 vuotta sitten. Siskoni on nyt ottanut sen kannan etta hanella on ylla mainitun summan kokoinen (eur 40k) etuoikeus perittyyn maahan ja metsaan. Siskoni oli pyytanyt ohjaamaan sen laskun minulle (se kavi selvaksi kirjeesta).
Mielessani painaa eniten se etta tassa jutussa on ainekset kiristyneisiin valeihin yms – mita en todellakaan halua. Talla hetkella minua hieman harmittaa se etta siskoni on tavallaan ominut sen metsatilan hoidon (itse olen ollut kiireinen ja hanella on ollut mahdollisuus kayda paikkakunnalla, tavata metsahoitoyhdistyksen kanssa, jne) eika han ole pitanyt minua ajan tasalla pyynnoista huolimatta. Itse juuri aloitin perehtymaan metsaan liittyviin papereihin (mitka sain juuri siskoltani), metsanhoitoon, jne – ja ehdottanut etta istumme alas ja sovimme (tai aloitamme keskustelun) yhteishallinnosta ja tiedonvalityksesta asiaan liittyen.
En ole viela muodostanut omaa mielipidetta eika minulla ole prinsipaalista kantaa mita pitaisi tehda. Olen kuitenkin orientoitunut maksamaan sen 3.5 tuhannen laskun. Voisin kuvitella etta jos sovimme etta hanella on 40k etuoikeus maahan – sen jarjestelemisesta tulisi varmaan aika sotkuisa (esim. useita pikku hakkuita, mahd tontin myynteja, tai jos han haluaisi pitaa sen velan tulevaisuutta varten niin kuinka inflaatio, yms - puhumattakaan siita miten keskenamme niista sovittaisiin, jne). Ja tassa tapauksessa pitaisiko meidan ottaa huomioon ne tuet mita siskoni on saanut aikanaan?
Onkohan kenellakaan kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta – tai onko mitaan yleista kaytantoa? Ja onko tassa kyse pelkastaan meidan keskenaisesta sopimuksestamme vai sanooko laki jotain y.m. tilanteesta?
Anteeksi pitkasta viestista ja kiitos etukateen.
Perimme siskoni kanssa kevaalla isoisaltamme metsaa. Itse asiassa ne maat oli jo siirretty meidan nimiin parikymmenta vuotta sitten – ja hallintooikeus oli kuolemaansa saikka isoisallamme.
Elaessaan isoisa tuki lastenlapsiensa opintoja ja asunnonhankitoja mukaanlukien minun ja siskoni. Koska isoisamme hoiti kaikki nama asiat itse ja hanella oli muitakin palstoja yms niin kukaan ei koskaan tiennyt mista palstalta tai tililta tuki-rahat tulivat.
3-4 vuotta sitten sain isoisaltamme 40 tuhatta euroa kasirahaksi asunnon ostoon. Vasta jalkikateen sain selville etta ne rahat tulivat silta palstalta jonka perimme siskoni kanssa. Ainut “paperijalki” saamastani summasta on isoisani kasintehdyt merkinnat metsapalstaan liittyvissa papereissa. Eli kuten aina kyseessa ei ollut mitaan virallista jarjestelya. En tieda kuinka paljon tukea siskoni sai opiskeluihinsa ja asunnon ostoon – ja mista. Mutta tiedan etta han sai.
Nyt isoisani kuoltua sain 3.5 tuhannen euron laskun taimien istutuksesta sille hakkuuaukealle josta puita hakattiin 3-4 vuotta sitten. Siskoni on nyt ottanut sen kannan etta hanella on ylla mainitun summan kokoinen (eur 40k) etuoikeus perittyyn maahan ja metsaan. Siskoni oli pyytanyt ohjaamaan sen laskun minulle (se kavi selvaksi kirjeesta).
Mielessani painaa eniten se etta tassa jutussa on ainekset kiristyneisiin valeihin yms – mita en todellakaan halua. Talla hetkella minua hieman harmittaa se etta siskoni on tavallaan ominut sen metsatilan hoidon (itse olen ollut kiireinen ja hanella on ollut mahdollisuus kayda paikkakunnalla, tavata metsahoitoyhdistyksen kanssa, jne) eika han ole pitanyt minua ajan tasalla pyynnoista huolimatta. Itse juuri aloitin perehtymaan metsaan liittyviin papereihin (mitka sain juuri siskoltani), metsanhoitoon, jne – ja ehdottanut etta istumme alas ja sovimme (tai aloitamme keskustelun) yhteishallinnosta ja tiedonvalityksesta asiaan liittyen.
En ole viela muodostanut omaa mielipidetta eika minulla ole prinsipaalista kantaa mita pitaisi tehda. Olen kuitenkin orientoitunut maksamaan sen 3.5 tuhannen laskun. Voisin kuvitella etta jos sovimme etta hanella on 40k etuoikeus maahan – sen jarjestelemisesta tulisi varmaan aika sotkuisa (esim. useita pikku hakkuita, mahd tontin myynteja, tai jos han haluaisi pitaa sen velan tulevaisuutta varten niin kuinka inflaatio, yms - puhumattakaan siita miten keskenamme niista sovittaisiin, jne). Ja tassa tapauksessa pitaisiko meidan ottaa huomioon ne tuet mita siskoni on saanut aikanaan?
Onkohan kenellakaan kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta – tai onko mitaan yleista kaytantoa? Ja onko tassa kyse pelkastaan meidan keskenaisesta sopimuksestamme vai sanooko laki jotain y.m. tilanteesta?
Anteeksi pitkasta viestista ja kiitos etukateen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei siskollasi ole mitään etuoikeuksia tuon 40 tonnin suhteen, isoisällänne on hallitaoikeuden nojalla oikeus kaataa puuta palstaltanne, ja tehdä noilla rahoilla ihan mitä huvittaa. Eri juttu sitten jos kaatoja on tehty enemmän kuin hallintaoikeuden aikana on kasvu ollut, silloin isoisän kuolinpesä voisi olla korvausvelvollinen tuosta liikaa kaadetusta, mutta ei sekään suoraan sinun lasku ole.
Kuten Nurin vainikin kertoo, se että isäsi hakkasi tuon 40 tonnia juuri siitä metsästä, on täysin vailla merkitystä. Isänne toimi hallintaoikeuden turvin, ja on näin täysin yhdentekevää mistä hän ne rahat Sinulle luovutti. Rahalla ei ole korvamerkkiä tässä suhteessa.
Tosiasia on, että siitä 40 tonnista olisi pitänyt tehdä lahjaveroilmoitus, joka sitten olisi huomoitu ennakkoperintönä, mutta tässäkin tapauksessa tila oli luovutettu teille jo aiemmin, joten on hyvin epätodennäköistä, että mikään tuomioistuin vaatisi Sinua maksamaan hyvistystä, ellet sitten isäsi kuoltua saanut jotain täydennystä perintöön.
Kertomasi tilanne kuulostaa aika huolestuttavalta. Minulla on paljon kokemuksia vastaavista tilanteista, ja valitettavasti on pakko sanoa, että ennuste on huono, anteeksi nyt.
Harkitkaa että toinen lunastaisi osuutensa toiselta. Se on verotuksellisesti edullista, koska luovutusvoitto on verotonta, jos teette kauppaa keskenänne.
Kiitos tiedosta ja nakemyksistanne - Nurin Vaan ja Nasse-seta!
Nyt on jo hieman enemman kasitysta tilanteesta. Putte-Seta - kommenttisi asiasta kuvaa osittain minunkin tuntojani asiasta. Eli hieman huolestunut olen.
Luulisin etta me molemmat haluasimme pysya tuon maan omistajina - missa tapauksessa toisen lunastaminen ulos ei varmaan olisi mahdollista. Minulla ei ole varaa ostaa hanta pois (tosin en tieda minkalaisia rahoitus mahdollisuuksia on olemassa), enka itse haluasi luopua niista maista (lasteni kannalta). Mutta mitaan mahdollisuutta ei kai pitaisi sulkea pois tassa vaiheessa.
Siskoni itse-asiassa soitti eilen taman asian tiimoilta ja sovimme etta tapaamme ja aloitamme keskustelun asiasta. Mika on hyva asia.
Han myos sanoi etta "ne hakkuu alueet ovat sinut metsia". Ymmarran mita han tarkoittaa mutta luulisin tuolla periaatteella ei niita metsia/maata voisi oikein jakaa (myoskin kun siella on useampia hakkuu alueita eri aika-valeilta ja siskoni ei varmaankaan tieda mita on tehty milloinkin).
Putte-Seta, mita kokemuksesi sanoo siita etta kannattaako yleensa pyytaa tallaisessa asiassa formaalia laki-mielipidetta eri vaihtoehdoista informoimaan keskusteluamme? Vai se yleensa lisaa vaan sotkua?
Ehka pitaisi myos pyytaa metsanhoitoyhdistykselta arviota niista maista samasta syysta; ja ehka myos kysya niilta siita mita hakkuita siella on tehty ja milloin.
Kiitos nakemyksistanne teille molemmille!
Ota sitten siskoltasi luulot pois heti keskustelun aluksi, saamallasi 40 tonnilla ei ole mitään tekemistä yhteisesti omistamanne metsän/sen kulujen kanssa. Vaarisi on lahjoitellut omia rahojaan sinulle, kuten on tehnyt lahjoittaessaan varoja siskollesikin.
Jos tila on kooltaan riittävän suuri, sanotaanko yli 50 hehtaaria, teidän ehkä kannattaa halkoa se. Pyydätte maanmittaria tekemään jaon maanmittaustoimistossa. Pienemmänkin tilan voi kyllä halkoa, mutta helposti tuloksena on varsin epätarkoituksenmukaisia tiloja.
Toinen vaihtoehto on, että jatkatte yhtymänä (oletettavasti yhteisomistuksenne on yhtymämuotoista), mutta siinä tapauksessa on hyvä, että olette selvillä pelisäännöistä. Sisaresi käsitys "sinun aukostasi" antaa aiheen epäillä, ettei hän ymmärrä nykyisen omistuksenne pohjautuvat prosenttiosuuksiin.
Yhtymämuotoisen omistuksen ongelma lisääntyy yleensä vielä siinä vaiheessa, kun teidän osuutenne myöhemmin jakautuu jälkeläisillenne. Itse en suosittele sitä tuotantomuotoa lainkaan, jos osakkaiden välillä on vähänkin kitkaa.
Jos tilalla on hakattavaa puustoa, harkitse sisaresi ostamista ulos. Silloin mhy:n tekemä tila-arvio lienee välttämätön, jotta pääsette sopuun lunastushinnasta. Lainaraha on tällä hetkellä edullista, ja voit tehdä kauppasumman perusteella metsävähennyksen, mikä alentaa merkittävästi puunmyynnin verotusta. Sisaresi ei joudu maksamaan luovutusvoiton veroa.
Kiitos nakemyksistanne ja tiedoista!
Luulen etta paras seuraava askel on kerata viela lisa-tietoja ja ymmarrysta (kayn parhaillaan hoitosuunnitelmia yms kirjanpitoa ja materiaaleja lapi), puhua MHY:n kanssa - ja sitten keskustella asiasta sisareni kanssa.
Se tila on alle 50ha eli pilkkominen ei kai kannattaisi. Siella on parin vuoden sisalla hakattu noin kolme-nelja tuhatta m3 – ja seuraavat 5v aikana ei ole metsanhoitosuunitelman mukaan odotettavissa muuta kuin pienia harvennuksia ja paljon istutuksia. Tama tosin pitaa kayda lapi MHY:n kanssa. Eli ei olisi paljoa hakkuu tuloja tulossa. Sen jalkeen en tieda mitka hakkuu nakymat ovat. Hoitosuunnitelmassa on jokin pitkan tahtaimen diagrammi mutta se ei paljon minulle kertonut.
Silti rupesin miettimaan josko tuo toisen pois-ostaminen olisi hyva vaihtoehto pitkan tahtaimen sijoituksena (eli 20-25v) – sita silmalla pitaen kun omat lapset opiskelevat ja rupeavat ostamaan asuntojaan jne. Ajattelinkin kysya juuri tasta MHY:lta. Ja sittenhan siina on se maa-arvo milla kasvavan kaupungin liepeilla olevana on varmaan oma pieni arvonsa.
Mita enemman mietin niin sita vahemman houkuttelevalta tuo yhteisomistus tuntuu. Luulen etta se tulisi olemaan aika hankalaa ja tulisi vaikuttamaan suhteeseemme. Ja loppujen lopuksi se on tietysti tarkeampi kuin se palsta.
Ok, kiitti teille – tama on todella auttanut! Hyvaa viikon jatkoa!