Ystäviä/kavereita nimittäin? Kun on vähän ujompaa ja varautuneempaa sorttia (lue: on saanut vähän siipeensä julmien ihmisten taholta..) niin mihin voi mennä että löytäisi edes vähäksi aikaa juttukaverin?
En juo joten ravintoloihin tai baareihin ei oikein himota mennä eikä muutkaan päihteet maistu joten aa-kerhokin tovereineen on pois laskuista. En polta joten semmoiseenkaan rinkiin minua ei huolita. Olen naimisissa joten sinkkusekoilut on pois laskuista (minulla on hyvä suhde kumppaniini mutta eihän me voida koko ajan kylki kyljessä olla). En ole uskovainen joten kirkon piiristä en koe itselleni juttuseuraa löytyvän ja ikääkin on jo 40 joten uusia tuttavuuksia ei teinimeiningin tapaan synny.
Olen töissä mutta työni on täysin itsenäistä ja siten hyvin yksinöistä, kollegat työskentelee muualla suomessa/maailmalla eikä ryhmätyö ole ykkösenä firmassamme. Tykkään kyllä lenkkeillä joten minusta sais hyvän lenkkikaverin, ja koiria rakastan vaikka omaa sellaista ei olekaan.
Aika monta kompastuskiveä siis löytyy mutta olen varma että en ole ainoa tämän asian kanssa. Myös muita aikuisia ihmisiä on varmasti yksin ilman yhtäkään kaveria. Mutta missä olisi semmoinen kokoontumispaikka jossa meidänlaiset voisi tutustua toisiinsa kun meillä ei varsinaisesti ole mitään päihdeongelmia ja puolisokin löytyy ja töitäkin on? Tuo viimemainittu ei sitten tarkoita ettei työtön voisi hyvin olla kaveri mutta arjen ajankäyttö on ihan toisenlainen jos on töissä tai ei.
En juo joten ravintoloihin tai baareihin ei oikein himota mennä eikä muutkaan päihteet maistu joten aa-kerhokin tovereineen on pois laskuista. En polta joten semmoiseenkaan rinkiin minua ei huolita. Olen naimisissa joten sinkkusekoilut on pois laskuista (minulla on hyvä suhde kumppaniini mutta eihän me voida koko ajan kylki kyljessä olla). En ole uskovainen joten kirkon piiristä en koe itselleni juttuseuraa löytyvän ja ikääkin on jo 40 joten uusia tuttavuuksia ei teinimeiningin tapaan synny.
Olen töissä mutta työni on täysin itsenäistä ja siten hyvin yksinöistä, kollegat työskentelee muualla suomessa/maailmalla eikä ryhmätyö ole ykkösenä firmassamme. Tykkään kyllä lenkkeillä joten minusta sais hyvän lenkkikaverin, ja koiria rakastan vaikka omaa sellaista ei olekaan.
Aika monta kompastuskiveä siis löytyy mutta olen varma että en ole ainoa tämän asian kanssa. Myös muita aikuisia ihmisiä on varmasti yksin ilman yhtäkään kaveria. Mutta missä olisi semmoinen kokoontumispaikka jossa meidänlaiset voisi tutustua toisiinsa kun meillä ei varsinaisesti ole mitään päihdeongelmia ja puolisokin löytyy ja töitäkin on? Tuo viimemainittu ei sitten tarkoita ettei työtön voisi hyvin olla kaveri mutta arjen ajankäyttö on ihan toisenlainen jos on töissä tai ei.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomi24:ssäkin on oma palsta liikuntaseuran etsimiseen, oletko kokeillut sitä?
Kannattaa aloittaa joku harrastus. Syksy on varmaan paras aika siihen, koska monessa paikassa alkaa erilaisia kursseja ja monet muutkin harrastukset pyörähtää käyntiin kesätauon jälkeen. Miten olisi vaikka juoksukurssi, SPR:n ensiapuryhmä, työväenopiston kielikurssi, marttakerho tai lukupiiri? Millaisista asioista olet yleensäkään kiinnostunut?
Kiitokset vastauksesta :) Olen kyllä aina sopivin väliajoin tsekannut lenkkiseuraa etsivät mutta ilmeisesti tampereen saudulta ei kovin moni sellaista hae? Ajattelin kyllä joskus laittaa itsekin semmoisen ilmoituksen mutta pelottaa vähän jo etukäteen ettei kukaan vastaa..
Monet minua kiinnostavat esim. Kansalaisopiston iltakurssit ovat usein heti alkuunsa jo täynnä. Ja edelleen se iänikuinen ujous ja jännittäminen kyllä vaan pukkaa päälle kun pitäisi niitä ystävyyssuhteita alkaa jossain kurssillakin solmimaan, muut ihmiset tuntuvat vaistoavan tämän jännittämisen ja helposti sitten välttävät sitä ujompaa..
Mutta yritettävä silti on, sellainen "tavallisten tallaajien" juoksukerho tuntuisi mahtavalta, eli ei mitään maratonisteja vaan ihan tavallisten ihmisten juoksuryhmä olis kyllä loistohomma :)