Yllä oleva otsikko on huomion kiinnittämiseksi siihen, että aamuarvon merkitystä on liiaksi korostettu. Lisäksi aamuarvo vaihtelee eri ihmisillä aamunkoittoilmiön takia. Tällöin stressihormoonit etenkin huonosti nukutun yön jälkeen nostavat sokeriarvon korkeaksi seuraavan päivän koitoksia varten. Autonomisen hermoston toimintaan asianomainen ei pysty vaikuttamaan. Lisäksi iltasyömiset vaikuttavat merkittävästi aamuarvoon. Runsas leipien iltasyöminen taatusti nostaa aamuarvoa. Kanamunat ja hyvätasoiset lihatuotteet taas kelpaavat.
Myös päivällä arvoa on syytä mitata ja verrata sitä oheiseen käyrään. Jos ruokailun jälkeen arvo pysyy alle seitsemän, ei ole syytä huoleen.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Suckale08_fig3_glucose_insulin_day.png
Myös päivällä arvoa on syytä mitata ja verrata sitä oheiseen käyrään. Jos ruokailun jälkeen arvo pysyy alle seitsemän, ei ole syytä huoleen.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Suckale08_fig3_glucose_insulin_day.png
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitä tuosta terveen ihmisen verensokeri- ja inuliinikäyrästöstä näemme? Sen, että siinä ei ole aamunkoittoilmiötä. Verensokeritaso ja insuliinitaso laskevat koko ajan klo 7.30 asti. Siis insuliinitasonkaan ei tarvitse nousta pitämään verensokeria vakaana aamuyöstä alkaen .Klo 7.30 on ilmeisesti herätys. Klo 8.00 on aamupala. Herätyksestä tähän on verensokeri noussut ehkä 0.1 mmol/l.
Kakkostyypin diabeetikoille ei ole noin yleensä. Verensokerit alkavat aamuyöstä nousta samoin insuliinitaso. Nouseva insuliinitasokaan ei pidä verensokeria aloillaan. Vasta aamupala katkaisee verensokerin nousun. Tämäkin edellyttää, että ei ole hiilareita paljon.
Jos muuten pysyy noissa arvoissa kuin käyrä näyttää, niin hyvä. Kakkosilla noiden aterioiden aiheuttamat nousut ovat korkeita, jos hiilareita syö kuin terve ihminen. Insuliinitaso nousee viiveellä eikä välittömästi niinkuin terveellä. Tästä seuraa että kakkosella on verensokerissa nopea nousu korkealle ja verensokerin lasku on hidasta. Hyvä, jos ehtii ennen seuraavaa ateriaa asettua.
Usein hyvänä tavoitteena diabeetikoille pidetään terveen arvoja:
ennen aterioita korkeintaan 6,0
1 h ateriasta korkeintaan 7,8
2 h ateriasta korkeintaan 6,6
Nuo ovat siis terveen arvojen ylärajoja, joiden alla pysyminen on paras keino korkeiden verensokerien aiheuttamien lisäsairauksien välttämiseksi.
Et ymmärrä hiilihydraattien merkitystä, vaikka on olemassa laskentaohjeet?
Miksi muutaman tunnin aamuarvo merkitsee enemmän kuin lähes koko päivän matalampi arvo?
Voi olla hyvin nukkujille harvinaisempaa tämä aamunkoittoilmiö. En muista koska olen todella nukkunut kunnolla lapsuuden jälkeen.
Laitetaan tähän vielä lopuksi hyvä artikkeli aamukoitosta.
http://www.diabetes.fi/files/107/Aamuverensokeri.pdf
Iltasyönnin hiilihydraateilla on siis merkitystä. Stressihormonit kuten adrenaliini jne nostavat myös aamusokeria. Olen huomannut, että huonosti nukutun yön jälkeen arvot ovat korkeat. Myös lääkityksen illalla tulee olla kohdallaan. Ruumiillisten tautien hoitajat eivät ymmärrä autonomisen hermoston toimintaa. Ehkä lääkäreiksi valikoituu vahvahermoisia, jotka nukkuvat kuin tukki herätyskellon soittoon saakka. Minulle se on perin harvinaista paitsi, jos laittaisin kellon soimaan kolmelta.
Entäs kun sokeri nousee puolessa tunnissa yli yhdeksään ja laskee taas puolessa tunnissa?
Se on aivan normaalia verensokerin toimintaa. Mikäli verensokeri ei laskisi takaisin normaaliarvoon noin nopeasti, silloin olisi sokerivasteessa vikaa.
Kuulun siihen toiseen ryhmään. Kärsin todella pahasta unettomuudesta, mutta se ei millään tavalla vaikuta vs. arvoihin aamuisin tai muutenkaan. Vs. on aamuisin 4.4-6.3. Aamunkoittoilmiötä en ole havainnut 2009 alkaneen D1 aikana. Olen 47V. mies.
D1 on riippuvainen insuliinipistoksista. Tässä ketjussa käsitellään D2 ongelmaa, joka on pääosin hormoneista, sisäerityksestä ja osittain pillereistäkin johtuvaa.