Lääketieteen opiskelijana

Hei. Pääsykokeisiin luku oli elämäni raskainta rumbaa. Urakka oli valtaisa, pääsin sisään kuitenkin toisella yrittämällä. Muistan, kuinka ekan epäonnistumisen jälkeen tuntui, että takki on ihan tyhjä.

Suurin ero itse opiskelun ja pääsykokeeseen valmistautumisen välillä on se, että kun opiskelet lääkiksessä:
-vapaa-aika on oikeasti vapaa-aikaa, eikä vain "potentiaalista pääsykokeisiin lukemisaikaa", joten siitä voi oikeasti nauttia.

-Varma opiskelupaikka tuo tasapainoa elämään, ja aihealueet ovat oikeasti mielenkiintoisia (tätähän minä haluan lukea! :)).

-Ryhmähenki on parasta. Yhteiset anatomian kokoonpanot, diagnoosien pohdinnat ja kaikenmaailman kämmähdykset.. Tämä ei ole vain "pänttäämistä", vaan kasvua lääketieteen ammattilaiseksi.

Jos mitenkään mahdollista, kokoa hyvä ja aktiivinen ryhmä muita hakijoita ja hakekaa yhdessä, tukien toisianne hyvinä ja huonoina hetkinä. Se on varma avain onnistumiseen!

Olen kuullut sanottavan että lääkiksen vaikein koe on pääsykoe, tenttejähän voi uusia käytännössä niin useasti kuin tarvitsee.

Kyllä tenteistä voidaan tehdä miten hankalia tahansa. Yli puolet voidaan hylätä tentissä. Sitten uusimaan, mutta samalla on jo meneillään uusi kurssi. Ei todellakaan ole stressitöntä pääsykokeen jälkeen elämä.
Suomessa ei sentään putoa yliopistosta ulos jos tentit eivät mene läpi, mutta kliiniseen vaiheeseen ei pääse jos preklinikasta puuttuu suorituksia.

Opinnoissa pärjäämistä ei kannata kauheasti etukäteen murehtia.
Jos läpäiset valintakokeen, selviydyt kyllä opinnoistakin.

Suurin osa tenteistä on lääkiksessä kuitenkin aika iisejä, jos sisäistänyt tenttialueen pääkohdat. Lukematta se harvalta onnistuu, mutta toisaalta ihan hyvin pärjää, jos ottaa opiskelun kokopäivätyöhönä (max 37h viikossa).
Iltoja ja viikonloppuja ei opiskeluun pääsääntöisesti tarvitse käyttää.

Jaksotentti, jonka puolet reputtaa ei välttämättä ole erityisen vaikea,
ajoitus on ehkä vaan mennyt pahasti päällekkäin
hauskan ja aikaavievän opiskelija-aktiviteetin kanssa,
johon suuri osa vuosikurssia osallistuu;-)

Aina ei riitä pääkohtien opiskelu, vaan kysytään hyvin yksittäisiä asioita. Riippuu tiedekunnasta ja kurssista. On helppoja ja vaikeita tenttejä.
Lääkiksessä olevilla ihmisillä tuntuu olevan tekemistä melkein kahden edestä. Vapaa-ajalla on paljon harrastuksia ja toki myös opiskelija-aktiviteetteja.