Hei!
Esivanhempani ovat Janakkalasta kotoisin ja nyt etsin sukulaisiani. Löytyykö ketään, jonka esivanhemmat olisivat nyt museona toimivasta Vähäkurjen torpasta lähtöisin? Tai onko ketään, joka tietää torpasta ja sen väestä jotain? Kaikki tieto olisi mielenkiintoista. Olisi kiva tutustua....
Esivanhempani ovat Janakkalasta kotoisin ja nyt etsin sukulaisiani. Löytyykö ketään, jonka esivanhemmat olisivat nyt museona toimivasta Vähäkurjen torpasta lähtöisin? Tai onko ketään, joka tietää torpasta ja sen väestä jotain? Kaikki tieto olisi mielenkiintoista. Olisi kiva tutustua....
Vastaukset 40
Vanhimmat
Minun vanhempani ovat Vähikkälästä kotoisin.
http://www.janakkala.fi/laurinmaki/torpparimuseo/vahakurjen_torppa/?id=1649
ensimmäiseksi sen museon oppaalta. Tosi mukava ihminen. Hän saattaa tietää jonkun tai ainakin mistä saat tietoa.
(Toivottavasti et ole se sama vajakki, joka täällä on kysellyt eri ihmisten henkilötietoja. Jos olet, niin tiedän seuraavat kysymyksesi:
1. Mikähän on puhelinnumero?
2. Mistä sen saisi?
3. Millä tavalla sen saisi?
4. Keneltäkähän saisi lainaksi puhelimen?
5. Miten opin sitä käyttämään jne.
Tai voihan olla, että tämä on hänen ainoa kontaktinsa ulkomaailmaan ja ko on luskal annattu, ni ei voi kapustal vaatii.)
Hei!
Olen asunut Iso-Kurjen torpassa 50-luvun alussa, käynyt kylässä Vähä-Kurjen torpassa. Nyt olin mukana Leppäkosken kyläkirjatyöryhmässä, 1.9 julkaistavassa kirjassa on luku
Vähä-Kurjen vaiheista ja tietoja muutamista torppareista.
Anja Kivistö
Hei!
Kiitos vastauksista. En ole mikään "vajakki" vaan oikeasti Vähä-Kurjen jälkeläisiä. Kävinkin torpallakin taas kerran tänä kesänä - veri vetää puoleensa. Se torpan henki ja ne tutun näköiset esineet, joiden kaltaisia minullakin kotonani on. Sukukalleuksia....
Hyvä Anja Kivistö, olisi mielenkiintoista keskustella tai vaikkapa tavata. Onko sinulla ehdotuksia?
Asuminen Vähä-Kurjen torpassa 50-luvulla ei tee julkisuudenkipeästä henkilöstä torpparin jälkeläistä.
Torppariaika Suomessa loppui jo 1920-luvulla, joten aivan muualta on Vähä-Kurjen viimeisen torpparin jälkeläisiä metsästettävä.
olla asiasta niin varma?
että mistä päättelet, että tämä henkilö on julkisuudenkipeä? Eihän hän esiinny edes omalla nimellään.
Yhden asian tiedän varmasti: sinä olet katkera. Sääli.
Kyllä siinä Yks lapsosen viestissä selvästi nimi oli.
Siis hänen oma nimensä.
Tiedoksi kaikille, jotka asiaa nyt päivittelee. Esi-isäni suoraan alenevassa polvessä oli Vähä-Kurjen taata, joka nukkui pois v. 1951. Kiitos "Käsitteet selväksi".
Aurinkoista päivänjatkoa kaikille Hämmeeseen!
Äitini on syntynyt ko. torpan saunassa. Isoisäni isä tuli torpaan vävyksi ja isoisäni äiti oli torpan tytär, joka kuoli nuorena. Miten sinä liityt tuohon torppaan? Tiedän sen historiasta aika paljon. Tietoa löytyy mm. Janakkalan historiasta.
kuka pani saunassa ketä mitä hä? Olitko se sinä, vai olinko se minä?
Hei!
Olen siinä käsityksestä, että isoisäni isän puolelta on asunut, ehkäpä syntynytkin, tuossa tolpassa. Isoisäni nimi on Juho-Kustaa. Hän otti myöhemmin sukunimekseen Aaltonen. Sjöroos -nimi on muistaakseni tuon papan isän tai isoisän nimi.
Voinen tarkentaa, että Juho-Kustaa on syntynyt torpassa 1876. mutta sitä isännöin Aatun poika Aatu (Adolf) (synt. 1869). Skönros nimi jäi Lopella kun vanhempi Aatu (synt. 1840) oli siellä kartanon pehtoorina. Perhe otti myöhemmin sukuniemksi Aaltonen.
Olen syntynyt tuossa Torpassa. onko muita ,? Tavataanko,?????
Varmaan sodan jälkeen siirtoväen vuokrakasarmissa on pantu innokkaasti?.
Mutta mitä tekemistä kunniakkaalla torppariajalla on tuon kanssa?.
Kyllä on pantu ja sukulaisia sekä naapureita. Kiihoottava paikka. Huh uuuh.
Missäpäin janakkalaa tuo torppa oli? Turengissa?
tarinmaa,museo alue
Ei ollut.
Mitä Michael Jackson tekee talvisin?
Ei enään mitään.
Missä tuo torppa sijaitsi?
Jos se on johonkin taloon kuulunut torppa ,niin on siinä asujista kirkon rippikirjoista tietoja saatavissa. Ei taida Janalkkalan kirkon rippikirjat vielä olla digitalisoitu nettiin. Tosin pappien kirjalliset töherrykset ovat jokseenkin surkeaa tasoa ja selvempiä vasta 1800 luvun puolelta. Vanhempia juttuja ei taloista saa kirkon kirjoista, mutta esim. maakirjoista saa aina jostain 1500-luvun puolesta välistä asti, niissä on tiedot talojen isäntäperheistä.
Näistä torppajutuista on monilla ihmisillä aika vääristynyt kuva(johtuen kapinajutuista ja niistä tehdyistä tarinoista ja elokuvista). Niitä usein pidetään surkeina kurjuuden pesinä, mitä ne eivät suinkaan ole ainakaan pääsääntöisesti olleet omana aiakanaan, huonommassa asemassa on kapina-aikaankin olleet n.s maattomat maaseudun työmiehet ja n.s. mäkitupalaisetkin.
Ruotsinvallan aikaan ei saanut taloja jakaa jotain 1/3 manttaalia pienemmiksi ja myös siksikin torppia perustettiin talojen pojille. Näissä torpissa saattoi olla jopa oikeus hakata mielin määrin puita talon metsästä. Ei ihme jos tällaisista sitten myöhemmin riitojakin tuli.
Pitäjien kirkoilla on ollut pappilan torppia ja rakuunatorppia, niistäkin on rippikirjoissa tiedot. Minullakin on yhdet äidin puolen esivanhemmat tällaisesta kirkolla sijainneesta rakuunatorpasta, vaimo rusthollarin tytär ja miehensä ryssänvallanajan rakuuna(siis bodefolkkea molemmat, ja ryssänvaltaan siirtymisen aikoihin syntyneet). Samaisen pariskunnan nuorin poika k.o torpan jotenkin sai, ja sittemmin hänen vaimollaan(leskenä uudella vaimollaaan) oli k.o. torpassa puhelinkeskuskin pidettävänä, ihan siinä alussa kun puhelimet tulivat joskus heti kapinan jälkeen, asiasta on k.o. alueen puhelimesta tehdyssä historiikissa kuviakin torpasta sisältä keskuksineen ja henkilöineen.
Oikaisuna edelliseen, että juuri vanhemmat rippikirjat on digisoitu, mutta noin 120 vuotta nuorempia ei.
Johtuen siitä, ettei nyt elossa olevien sukulaisten lapsenruokkoja ja viinanpolttoja reposteltaisi turuilla ja toreilla.
Siellähän se oli tuo torppa Vanantaan kartanon ( Gasimir Ehrnrooth) mailla.
Kohta kai yhtä kuuluisa kuin nykyinen isäntänsäkin, vaikka samanlaisia torppia Suomessa oli kymmenintuhansin.
No näinhän se on näiden rippikirjojen kanssa. Mutta ne 1700-luvun puolelta olevat rippikirjat, sen verran kattavasti kuin niitä sitten on, ovat niin vaikeaselkoisiakin töherryksiä, että ei niistä hevin selkoa ota. Eikä 1600-luvulta ja sitä edeltäneiltä ajoilta ole kirkonkirjoista mitään saatavissa muuta kuin jotain tietoja papeista tai jostain satunnaisista merkkihenkilöistä. Mutta esim. näistä maakirjoista saa n.s. kantatilojen isäntäperheiden tiedot 1500-luvun puolesta välistä asti.
Rippikirjat ovat parhaimmillaan 1800-luvun jutuista kerotomaan, eli vielä suht. lähihistoriasta. Minusta nuo 1800-luvun jutut vaan ovat vielä niin uusia, että niistä löytyy tietoa vaikka mitä, ja olen myös henkilökohtaisestikkin tuntenut paljon 1800 luvun puolella syntyneitä henkilöitä. On varsinkin 1800-luvun puolivälin ajoista sanomalehdissäkin juttuja, jopa aikansa skandaalejakin niistä löytyy. Minullakin on suvussa yksi aikansa skandaaliuutisen aiheuttanut häirikköjuoppoisäntä(rusthollari, ei ei kuitenkaan omia esivanhempiani) joka holhoukseen laitettiin, ja joka päätyi talonsa menettämään. Holhoojaksi asetettu isäntämies siinä kylläkin oli isän puolen esivanhempiani.
Niillä alueilla missä nämä tavalliset kantamaatilat ovat säilyneet läpi vuosisatojen samojenkin sukujen omistuksessa on suht. helppo jäljitellä monia esivanhempiensa sukuja aina johonkin 1540-1550-luvulle asti.
Mutta 1400-luvun puolelta ei ei ole enää juuri mitään tietoja saatavissa. Vain yhdestä 1400-luvun puolelta olevasta esivanhempani linjasta minulla on varmat tiedot siksi kun hän oli myös pappi ja vähän aikansa merkkihenkilökin ja jälkipolvet siinä sitten samassa talossa läpi vuosisatojen, toisesta linjasta voisin ehkä hakemalla jotain löytää 1400-luvun puolelta siksi kun se menee Halikkoon. No tällaiset jotain 500 vuotta sitten eläneet esivanhemmat ovat tietenkin tuhansienkin ihmisten esivanhempia, niin että ei niissä sen puoleen enää mitään niin kovin kiinnostavaa ole.
Taitaa tämä Janakkala kyllä olla vähän sellaista seutua, että täällä on aiemmin lähinnä vain kartanonherrat vallinneet, ja hallintatyylikin kenties on ollut kuin feodaaliruhtinailla. Muta jos historiassa ennen näiden valtakautta menään, niin kyllä näidenkin herrojen tiluksien sijalla jotain bodefolkkea ja taloja on täytynyt olla, tiedot vaan niistä ovat voineet kadota.
Oikaisuna edelliseen. Ei tuolla torpalla ole mitään tekemistä Casimir Ehrnroothin kanssa.
Janakkalan kunta lunasti torpan v. 1951 ja on ollut sen "isäntä" siitä lähtien.
ei ole
Numerosarjalle.
Kartanoitahan muodostettiin häätämällä itsenäiset talonpojat mailtaan ja lahjoittamalla ne Ruotsin kuninkaan uskollisille virkamiehille kun vain sotaa käytiin ja rahat palkanmaksuun loppuivat.
Esimerkki siitä on eräskin kartano, jolla ei alkuaan ollut aariakaan omaa maata.
Löytyy Janakkalan Historiaa selaamalla.
Mutta aikansa kutakin.
Hei,
kiitos kaikille asiaa kirjoittaneille, muut jääkööt omaan arvoonsa.
Kristiina58....samaa sukua ollaan. Olisi hienoa saada sinuun yhteyttä, joten jos huomaat tämän viestin niin minuun saa yhteyttä : [email protected]
Samoin Johan Adolfsson, olisi mielenkiintoista olla sinuunkin yhteydessä.
Joulun odotusta kaikille!
voi olla
Torpista tuli mieleen.
Kävin kerran muinoin taannoin Pajuojan torpan portailla kusella.
Ulko-ovi aukesi ja Väikki huusi kurkku pitkällä, että täällä ei huutolaispojat kauaa portaille kuseksi, sanomaansa tehostaakseen heitteli kaikella mikä käteen sattui.
Sattui se minuunkin, ei ne osumat vaan huutolaiseksi nimitteleminen.
Kostoksi käytiin poikien kanssa vääntämässä yöllä samaisille portaille kunnon paskat.
Sitten kuulin kun vetoketju avautui. Kiirehdin tortun vääntämistä mutta en ehtinyt kiskoa housuja ylös. Tunsin kuinka.....
Pajuojan Väikin tuntien olisin toivonut, että olisi vääntänyt niskat nurin tuommoselta kitisevältä rakilta.
Huutolaispojaltakin voisi vaatia edes jonkinlaisia käytöstapoja.
Väikki muuten kuoli jo joskus 70-luvulla, joten myöhässä olet rehentelyissäsi.
nuo ovat
Onkohan nykyisin enää elossa montakaan jotka siitä torpasta syntyisin, uskottavampaa että jonkun vanhempi voi ollakin. Ainakin hyvin iäkkäitä varmaan ovat jo nykyisin ne eli tuskin täällä paljoa käyvät kirjoittelemassa. Monelle se voi ollakin esi-isien koti tai jotain sukua mutta nyt ollut jo pitkään museona ei siellä kukaan asu.
viimeinen yhden suvun taata kuoli 1951 sitten joitain asukkaita ennen kuin siirrettiin Leppäkoskelta Tarinmaalle ja museoksi 1964 siis tuli lopulta eli kohta 50 vuotta puoli vuosisataa ensi vuonna kohta loppuu 2013
Pappani äiti on Janakkalasta syntyään. Minulla on sukututkimusta tästä suvusta 1700 luvulta lähtien. Wähäkurjen torpassa käytiin ja hautausmaalla, jossa Aaltosen sukuhauta ja komea paasi Aadolf Wähäkurjen ja vaimonsa Marian haudalla ( otin valokuvat ) Olen jälkeläisenä tässä suvussa, mutta en Helena Maria Adamintyttären & Johan Mattsinpoika Skönroosin sukuhaarassa.
JohanAdolfsson kirjoittaa:
Voinen tarkentaa, että Juho-Kustaa on syntynyt torpassa 1876. mutta sitä isännöin Aatun poika Aatu (Adolf) (synt. 1869). Skönros nimi jäi Lopella kun vanhempi Aatu (synt. 1840) oli siellä kartanon pehtoorina. Perhe otti myöhemmin sukuniemksi Aaltonen.
>On ilmeisesti ollut Tervakoski Oy:n Hallan sivutilalla, jossa tuskin pehtooria oli, vaan käskyt tulivat Tervakoskelta.
Pehtoorilta vaadittiin jo silloin mittavaa maatalousalan koulutusta.
Hallassa, kuten muillakin sivutiloilla oli n.s etumies joka toteutti esimiehensä pehtoorin käskyjä ja valvoi töiden edistymistä.
Esim. TOY:n Paiston sivutilalla oli aina oma etumiehensä.
Kiinnosti, kun äitini isä on ollut kummankin tilan etumiehenä aikoinaan.
Löysin tämän kirjoituksen vasta nyt.
Vähä -Kurjen torpasta löytyy tietoja Leppäkosken kyläkirjasta Tiilikylä Puujoen rantamilla.
Missä päin Leppäkosken kylää tämä ollut?