Voi veljet tätä odottelun tuskaa. Jokainen tunti tuntuu ikuisuudelta, miten voi muka saada menemään vuorokausia. Diapamia kuluu, koska muuten ei pystyisi olemaan.
Miten te muut olette kokeneet: kumpi on pahempaa, odottelu epätietoisuudessa vai se aika, kun diagnoosi on jo selvinnyt, eikä tartte enää miettiä, että onko vai eikö?
Nyt tuntuu, ettei tätä epätietoisuutta kestä.
Miten te muut olette kokeneet: kumpi on pahempaa, odottelu epätietoisuudessa vai se aika, kun diagnoosi on jo selvinnyt, eikä tartte enää miettiä, että onko vai eikö?
Nyt tuntuu, ettei tätä epätietoisuutta kestä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.