Olen ilokseni huomannut palstalla enenevässä määrin tavallisten vl-uskovien kirjoituksia, jotka ovat täynnä huolta ja kysymyksiä. Tarkoitan "tavallisilla" sellaisia, joilla ei suurempia murheita ole seurakunnassaan, ja jotka ovat pysyneet sivussa äärilaidoista, ja tyytyneet seuraamaan suurempia yhteenottoja sivusta.
Nyt tilanne on kuitenkin mennyt sellaiseen suuntaan, että monet eivät enää halua tai voi olla vain sivustaseuraajina. Kysymykset jotka kohdistuvat epäkohtiin, eivät aina voi saada samaa vastausta: veli tai sisar uskoo nyt vaan.
Vielä muutama vuosi aiemmin oli melko helppo tyrmätä jotkin kriittiset näkemykset epäuskon syntinä. Toki näin oli varmasti monin verroin helpompi toimia aiempina vuosikymmeninä. Mutta nyt joidenkin mielestä siunauksellisena, joidenkin mielestä ei, on tullut aika, jolloin on mahdollista kertoa nimettömän vailla hengellistne hallitusten pelkoa omat kokemuksensa.
Kun olen itse näitä lukenut ja kuullut, minulle ei ole jäänyt pienintäkään epäilystä siitä, missä mennään. SRK:n hengellinen hallitus on joutunut sellaiseen umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä kuin Raamatun avulla. On tunnustettava oma raadollisuus, tehdyt virheet, pyydettävä anteeksi, ja rakennettava uusi hengellinen hallitus puhtaan Jeesukseen nojautuvan seurakuntaopin päälle.
Jumala sallii kristityille aikoja, joiden syitä emme ymmärrä, mutta sen lisäksi hänellä on valta sanoa: Tähän asti, mutta ei yhtään pidemmälle. Nyt vl-oppi on hyvin lähellä sitä.
Nyt tilanne on kuitenkin mennyt sellaiseen suuntaan, että monet eivät enää halua tai voi olla vain sivustaseuraajina. Kysymykset jotka kohdistuvat epäkohtiin, eivät aina voi saada samaa vastausta: veli tai sisar uskoo nyt vaan.
Vielä muutama vuosi aiemmin oli melko helppo tyrmätä jotkin kriittiset näkemykset epäuskon syntinä. Toki näin oli varmasti monin verroin helpompi toimia aiempina vuosikymmeninä. Mutta nyt joidenkin mielestä siunauksellisena, joidenkin mielestä ei, on tullut aika, jolloin on mahdollista kertoa nimettömän vailla hengellistne hallitusten pelkoa omat kokemuksensa.
Kun olen itse näitä lukenut ja kuullut, minulle ei ole jäänyt pienintäkään epäilystä siitä, missä mennään. SRK:n hengellinen hallitus on joutunut sellaiseen umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä kuin Raamatun avulla. On tunnustettava oma raadollisuus, tehdyt virheet, pyydettävä anteeksi, ja rakennettava uusi hengellinen hallitus puhtaan Jeesukseen nojautuvan seurakuntaopin päälle.
Jumala sallii kristityille aikoja, joiden syitä emme ymmärrä, mutta sen lisäksi hänellä on valta sanoa: Tähän asti, mutta ei yhtään pidemmälle. Nyt vl-oppi on hyvin lähellä sitä.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kauniita ajatuksia kirjoitat, mutta tiedätkö, että niiden soveltaminen
käytännössä merkitsisi SRK:n ja sen johtokunnan loppua:
"On tunnustettava oma raadollisuus, tehdyt virheet, pyydettävä anteeksi, ja rakennettava uusi hengellinen hallitus puhtaan Jeesukseen nojautuvan seurakuntaopin päälle."
Jos se merkitsisi johtokunnan loppua, se merkitsisi johtokunnan loppua.
SRK:n loppumiseen en vielä ole valmis uskomaan, mutta ilman uudistumista sekin voi olla edessä.
SRK:n valta on toki murenemassa, mutta uskon, että uuden strategian avulla SRK onnistuu nousemaan taas jaloilleen. Yheksi uudistukseksi ehdotan monen muun uskon sisaren kanssa sitä, että virkamiesjohto olisi vaihdettava uusiin. Uskon, että halukkaita on ja onhan se meidän kaikkien etu, ettei samat henkilöt istu siellä vuodesta toiseen. Vaihtuuhan tuo eduskunta ja presidenttikin aika ajoin. Miksei siis myös SRK:n virkamiesjohto?
Mikä "virkamiesjohto"?
Yhdistyksellä on pääsihteeri palkattuna ja muutama toimistotyöntekijä. Nämä kö lemppaisit ulos? Ja sitten hakemaan uusia vai? Olisko moinen irtisanominen ihan laillistakaan?
Vai tarkoititko luottamushenkilöistä, eli johtokuntaa?
Tätä seurakuntaopin puhdistusta on yritetty muun muassa veljesliikkeessä es.lest.
Mitä tapahtui.
Lakihenkiset, joiden autuus on perustunut lapsesta asti opittuihin tiukkoihin yhdistyksessä vakiintuuneisiin
"raameihin" ahdistuivat suunnattomasti, ja hyökkäsivät voimalla Raamattuun pitäytyvien uudistusta ajavien päälle, jonka seurauksena olot vain tiukkenivat entisestään. Ymmärtäväistenkin saarnaajien suut on sidottu, luottamaan Jeesuksen sijasta ja rinnalla (x):iin.
Näinhän siinä ilmeisesti käy myös vanhoillisilla. Ensimmäisistä hajaannuksista asti on seurannut kirouksena tämä väärä seurakuntaoppi. Liike hajosi 1800/1900 lukujen taitteessa kolmeen osaan, joista kaikki ryhmät olivat ainoita oikeita Kristuksen ,joilla oli asuva Pyhä Henki. He ottivat oikeuden tuomita toinen toisensa kadotukseen, josta on seurannut tämä kirous kaikissa ryhmissä yli 120 vuotta.
Niin kauan kun tämä 120 vuosias syöpäkasvain saa rauhassa muhia, riittää sotaa ja riitaa. Jumala kun ei salli tuomio-oikeutta yhdellekään ihmiselle. Joka tuomitsee Jeesuksen omia se joutuu itse tuomituksi.
Syy näihin vaikeuksiin ei ole siis läheskään niin nuori, mitä vanhoilliset luulevat ja uskovat, se on jo paljon vanhempi asia. Tämä kirous poistuu vain sitä kautta kun lestadiolaiset ryhmät tunnustavat julkisesti Jeesuksen Herrakseen ja purkavat hajaannuksissa syntyneet vihollisuudet Jeesuksen nimessä ja veressä.
Jeesus ei ole siitä vihainen vaikka hänen omansa ovat sadoissa eri ryhmissä eri puolilla maapalloa, kiittäen kumartaen ja palvoen Messiastaan Jeesusta Kristusta,
mutta toisenkristityn tuomitseminen on ehdottomasti kielletty.
Mitä tarkoitat hngellisella hallituksella?
Itse olen sitä mieltä, että vl-liikkeen hengellinen hallitus ei ainakaan ole SRK:n käppyröiden hallussa. Siellä on vain maallinen vallan himo ja tahto alistaa alleen heikommat ihmiset uskonnon nimissä.
Oikea hengellisyys on siellä, missä näihin SRK:n vallan pitäjiin ei uskota.
Oikea usko ei ole sitä, että uskotaan uskonnon johtajiin ja valtaapitäviin vaan oikea usko on puhdasta uskoa Jumalaan, ei kait siinä muita tarvita. Miksi tarvittaisiin?
Tarkoitan juuri sitä. SRK:n hengellinen hallitus on se, joka määrittelee muun muassa sen, erehtyykö seurakunta vai ei. Tähän asti se ei ole vielä määritellyt erehtyneensä.
SRK on kehittämänsä rikosten EHDOTTOMAN rippisalailu-opin avulla tuhonnut vl-lastenraiskaamisen uhrien elämän, mutta ei nöyrtynyt anteeksipyyntöön edes Arkkipiispan kehotuksesta.
Mikä on vialla, että uskonnossa jossa jokapäiväisten pikkusyntienkin anteeksipyytäminen päivittäin on autuuden ehto, ei pyydetä vahingossakaan anteeksi os on tehnyt otain oikeasti kamalaa?
Minulle se kertoo opin painopisteen, joka ei ole tällä hetkellä Raamatun ytimessä. Painopiste on ulkoisten, hengellisessä mielessä täysin merkityksettömien, asioiden ehdoton noudattaminen. Se on niin ehdoton, että seurakuntaoppi menee Kristuksen opin edelle.
Tästä opista on hengellinen hallitus vastuussa. He jatkavat sitä linjaa vielä, mutta seurauksena voi olla pitkään patoutunut lumivyöryilmiö, jota srk ei enää pienillä hengelllisillä lumilapiollaan voi estää. Onhan se toisaalta jo haudannut niillä alleen aika monta syytöntä uhria. Edessä on nöyrtyminen ja kaivuutyö.
En usko sellaiseen kehitykseen mitä ulkopuolelta ajattelet. Eiköhän sen suuntainen kehitys johtaisi samaan kuin on ev. lut kirkossa. Tapakristillisyyteen, jolle taidat olla sokea jos ev lut kirkkom piirissä ollenkaan liikut. ja toislaalta kukaan ei ev lut kirkossa määrittele minkäänlaista oppia "huoneenhallituksena" mutta riitoja käydään yhä kiihtyvällä tahdilla ja linjat perinteisen opin ja virkakannan kannattajien ja ns liberaalisiiven välillä vain kasvavat. Jos kuvittelet, että ev lutk kirkossamme olisi kaikille auvoinen olotila, jos vanhoillislestadiolaiset saataisiin pois olet väärässä. Rakennatte ideaalikuvitelmaa ylipäätään jos olisi jos olisi näin.
Kirkko ja kaupunki lehdessä jota minulle ei tule on juuri ollut artikkeli liberaalsita ja konservatiivesita.
Pidät siis kiinni vanhasta systeemistä. Se on sinun "vaihtoehtosi".
En ole kertonut täällä, missä liikun, sisä- vai ulkopuolella, mutta toki sen verran voin sanoa, että kirkkoon kuulun.
En ole ajamassa kirkosta ketään, eikä minulla ole mitään auvoisia kuvitelmia. Tiedän kyllä, että vaikeuksia on kaikilla. Mutta eteenpäin pääsee paremmin, jos uskaltaa sanoa sen ääneen.
Minä pidän edelleen kiinni siitä, että erehtymättömyyden harhaoppi tulee poistaa jokaisesta kristillisestä liikkeestä, ja teen sen eteen oman voitavani. En ehkä voi tehdä paljoa, mutta sitten ei minua sielunvihollinen ainakaan syytä siitä asiasta, etten tehnyt mitään. Syyttää se jostakin muusta sittenkin.
Itse asiassa suuri visioni on, että kaikki kristityt voisivat yhdessä tunnustaa Kristuksen Vapahtajakseen. Se on tärkein ja varmasti ainoa yhdistävä tekijä kaikilla kristikunnilla. Ja sillä pelastuu.
mää kelpasi kummiks SRKlaisen serkun kakarall vaikk ilmoti ette kuulu evlutkirkkoo
ehkä ne ajatteli että kummius on enempi maalline juttu, paljo lahjoja ja sillai
Esimerkiksi Katolisessa kirkossa Paavin erehtymättömyys palautetiin vuosisatojen unohduksen jälkeen vasta 1950-luvulla! Tiesittekö sitä?
SRK:n erehtymättömyys puolestaan keksittiin vasta 1960-luvulla (ilmeisesti Paavin erehtymättömyyden innoittamana) ja vasta 1970-luvulla SRK:n johtokunta nimettiin "jumalan huoneen hallitukseksi", jolloin jokainen sitä vastaan esitetty mielipide ja varsinkin kritiikki katsottiin "jumalanpilkaksi".
Nykyään tämä on edelleen vallalla. Esimerkiksi Olavi Voittonen sanoi julkisesti Haaparannan saarnakiellostaan, että se on "jumalanvaltakuntaa vastaan nousemista". Siis jos vastustaa Olavin harrastamaa vl-lastenraiskaamisen salailua, on se jumalanvaltakuntaa vastaan nousemista!
On erittäin surullista, että tottelette sokeasti SRK:ta ja sen ihmisoppeja. Esimerkiksi vl-lastenraiskaamisen sairaine oheisoppeineen on niin sairas, että sitä pitäisi JOKAISEN tysillä käyvän vl-uskovaisen ehdottomasti vastustaa.
Mutta vastustaako kukaan? Kyllä muutama on vastustanut ja/tai tuonut asiasta oikeaa informaatiota ja saanut kokea "jumalan huoneenhallituksen" eriääin ankaran painostus- ja vainoamiskoston. Se, että painostitte vuosikausia Johanna Hurtigia, kunnes hän erosi yhteisöstänne, osoittaa erittäin sairasta lapsen seksuaalisen koskemattomuden haleksuntaa!!!
Mietin tuota sanaa tapakristillisyys. Eikö juuri vl-liikkeen edustajat ole hyvin pitkälti tapakristillisiä?
Koko vl-liikkeen oppihan perustuu juuri tapoihin ja muuhun ulkoiseen vl-kulttuuriin. Koetaan tärkeäksi se, miten käyttäydytään, miten pukeudutaan, mitä musiikkia kuunnellaan, ei ehkäistä, korujen käytön säännöstely, ammattien säännöstely. Tuo kaikkihan on jotakin muuta kuin uskoa.
Toisaalta, miksi vl-liike haluaa olla Suomen valtion kirkon sisällä, jos liike ja sen jäsenet kokevat olevansa erilaisen opin kannattajia?
Ja msissä menee raja uskon opin ja uskonnollisen opin välillä?
Tapakristillisyys tarkoittaa SRKlestadiolaisessa kielessä normaalia evlut kirkon jäsentä, joka käy kirkossa ja muissa tilaisuuksissa kuin SRKn sertifikoimissa.
Eli yhdellä sanalla sanoen on epäuskoinen,
ihan samoin kuin nekin, jotka eivät kuulu kansankirkkoon.
Et sä voi olla kirkon kirjoihin merkitty kummi.
Voit silti antaa lahjoja, ne on varmaan yhtä tervetulleita kuin kirkkoon kuluvankin lahjat!
No en tietenkää oo kirkon kirjoihin merkitty.
Silti se kakara tykkää jos käyn niil kyläss.
Eikä vnhemmatkaa hyljeksi yhtää.
Enkä viä joka kerta lahjoi ku se ei oo mun mielestä kummin tehtävä.
SRK on Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, jonka edustajat valitaan vuosittain demokraattisesti (yhdistyslain puitteissa) SRK:n vuosikokouksessa, jossa puolestaan on edustajat kaikista Suomen rauhanyhdistyksistä.
VL-yhteisön enemmistön ääni kyllä kuuluu yhä SRK:ssa ja jos ei yllättäen enää kuuluisikaan, niin se kyllä aikaa myöten alkaa taas kuulumaan: näin kävi mm. 60-luvulla, jolloin huomattava osa SRK:n työntekijöistä ja johtokunnasta sai lähteä "kilometritehtaalle". Nin vahva oli ja on kentän ohjaus vl-herätysliikkeessä.
Mikä sellainen "jumalanvaltakunta" on, missä "jumalallinen viisaus" aikaansaadaan huutoäänestyksellä? Turussa käsiäänestettiin siitä, että heitetäänkö Risto Leppänen saa.tanalle vaiko ei. Saa.tanalleheittämisäänet voittivat ja niin Risto sai pitää läksiäispuheenvuoron seurojen alussa.
Näin tulee nytkin käymään: vanhan "Saara-äidin" neuvot hylänneet joutuvat jättämään tämän joukon.
Näin on.
Lainaus:
"VL-yhteisön enemmistön ääni kyllä kuuluu yhä SRK:ssa ja jos ei yllättäen enää kuuluisikaan, niin se kyllä aikaa myöten alkaa taas kuulumaan: näin kävi mm. 60-luvulla, jolloin huomattava osa SRK:n työntekijöistä ja johtokunnasta sai lähteä "kilometritehtaalle". Nin vahva oli ja on kentän ohjaus vl-herätysliikkeessä."
Tunnustatteko te noin avoimesti ja rehellisesti, ettei Kristus (siis Jumalan pelastava rakkaus ja syntisten sovitus) hallitsekaan liikkeenne toimintaa?
Mitkähän syyt johtivat työntekijät "kilometritehtaalle"?
Olen nimittäin kuullut, että papit alkoivat mainittuina vuosina julistamaan evankeliumia Kristuksesta ja joutuivat sen tähden vainon kohteiksi ja tulivat erotetuiksi. Näin käy helposti lestadiolaisessa perinnekristillisyydessä, kun ansiotonta lahjavanhurskautta aletaan julistamaan omanvanhurskauden asemasta.
Hämmästyttävää kyllä, muutamaa ilahduttavaa poikkeusta lukuun ottamatta olen tullut samaan tulokseen, lukemalla vanhoillislestadiolaisten henkilöiden tänne kirjoittamia viestejä. Jeesus on heille tuntematon suuruus, ja tiukan lakihenkisen perinteen parissa puuhastelu on edellytys liikkeen sertifikaatin säilymiselle.
Ihmisten omat tunnot sidotaan sellaisilla asioilla, jotka kuuluvat ehdonvallan alaisiin asioihin. On ihmisiä joilla on pelokas neuroottinen arka omatunto, he syövät ainoastaan palkohedelmiä. Mutta on myös uskossa vahvoja ihmisiä, joiden vanhurskaus on Jumalan armossa ja Kristuksen lahjoittamassa vanhurskaudessa USKON kautta, joilla on vapaus syödä kaikkia ruokia.
Ei tiukkapipoilla ole mitään oikeutta seurakunnassa alkaa määräilemään toisten elämää, eikä vapailla ole oikeutta halveksia sellaisia heikkoja kristittyjä joilla pitää olla tiukat rajat ja lyhyt liekanaru kokeakseen olonsa riittävän turvalliseksi. Tämä Jumalan sanan neuvo ei valitettavasti ole mennyt lestadiolaisissa herätysliikkeissä perille. :-(
Room. 14:1-7
Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä. Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.
Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.
Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.
Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.
***) Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.
Koska tähän "kuuliaisuuteen seurakunnalle" liittyy erittäin vakava väkivallan uhka, melko harva uskaltaa nousta vääryyksiä vastaan. Jos joku erehtyy arvostelemaan näitä "jumalanvaltakunnan salaisuuksia", hänestä tehdään välittömästi varoittava esimerkki muille ja näin soraäänet saadaan vaikenemaan. Muutama vl-uskovainen on julkisesti ilmoittanut vastustavansa vl-lastenraiskaamista sairaine oheisoppeineen ja heidät on lähes kaikki savustettu firmasta pihalle varoitukseksi muille miten käy...
Vuokko Ilola, Johanna Hurtig, Topi Linjama, Johannes Alaranta, Pekka Asikainen, Kimmo Sulila, Pentikäiset, Heikki Rainio jne jne.
Enää ei voi tietää kuka on uskovainen. Seurakunnat ovat niin harhaan menneitä, ettei niillä voi olla käsitystä kenenkään taivaskelpoisesta sielusta. Kaikki on ihmisoppia ja ihmisen mielen jälkeen suoritettua valikointia ja näin ollen täysin arvotonta Jumalan tahdon rinnalla.
Jokainen ulos savustettu on elävä esimerkki Raamatunvastaisesta toiminnasta. Jumalan rakkaus ei toimi tällä tavalla, eikä Pyhä Henki kehota tällaiseen toimintaan. Se on siis ihmisten työtä. Mutta Jumalalla on oma aikansa, ja Hän näkee meitä enemmän.
Jotkut vl-saarnaajat ovat pikku hiljaa, ikäänkuin varkain lähteneet muuttamaan seurakuntaoppia, niinkuin mm. Jyrki Rauhala, O.P ja T.K
Keitä nuo ovat, ketä suojelet pelkillä alkukirjaimilla?
Jos itse olet vl, niin ymmärtänet hyvin!
No kun en oo, ihmettelin siksi kun Jyrki Rauhala mainittiin koko nimellänsä, mutta muut vain alku kirjaimillansa.
No ei kait Jyrki Rauhalaa voi vielä yhden puheen perusteella tuomita eriseuran rakentajaksi? En tosin ole kuullut häntä ennen enkä jälkeen suviseurasaarnan, joka kieltämättä kyllä vaikutti varsin yleishengelliseltä "sanahelinältä".
Jos on poikennut SRKta ylistävästä hengestä edes kerran, niin silloin voidaan tuomita eriseuralaiseksi.
Jyrki Rauhala ei korostanut tarpeeksi seurakuntaa ja sen armoneuvoja.
"Jyrki Rauhala ei korostanut tarpeeksi seurakuntaa ja sen armoneuvoja. "
Kristuksen korostaminen ja yksin syntien anteeksiantajana riittää Raamatun sanan mukaan, mutta ei SRK:lle.
Mutta silti pitäisi muistaa korostaa SRK:n awsemaa kainen tietäjänä
ja höpsistä heijaa: ei Jyrkiä ole mihinkään eriseuraan tuomittu. Saarnaa niinkuin ennenkin.
Mutta osittain ehkä siks,i että hänen kristuskeskeinen saarnansa sai niin paljon julkisuutta.
Jos kukaan ei ois huomannu hänen saarnaansa, niin ei olisi hyvä heilunut, vaan eriseurakortti ois noussut.