Voi hyvät ihmiset...
Täällä puhutaan että voi hyvänen aika kun nuoret saavat lapsia lapsena... nehän ovat itsekin sellaisia...
Mistä te tiedätte täällä millainen on täällä olevan teiniäidin tausta ja elämäntilanne!? Tuskin ketään alkaa täällä luettelemaan palkkatulojaan ja omaisuuttaan..vaiko???
Joten mitä te tänne tulette tuomitsemaan...
aiemmin luin jonkun kommentin siitä, että nuorten pitäisi ENSIN kouluttautua, ja sitten vasta hankkia lapsia... MUTTA: eihän se koulutus sitä rahaa tuo, vaan se työ! Tämä esimerkki taisi olla Donj:lta... siinä mielessä aika ristiriitaista, että aiemmin luin siitä kuinka ensin pitäisi mennä töihin jne...
Kuinka ristiriitaisesti te täällä puhuttekaan... taidatteko itsekään tietää vielä mitä elämässänne haluatte? ..onko se silloin hyvä syy tulla tänne paasaamaan elämän moraalia yms...
Sitäpaitsi ei täällä Suomessa niin vain töihin mennä... vaikka hyvät paperitkin koulusta olisi.. ELÄMÄ EI OLE AINA NIIN YKSINKERTAISTA!!!!
ON vain osattava asennoitua mmahdollisimman positiivisesti asioihin, niin pysyisi se mielikin parempana..
onko se sitten liikaa vaadittu...
Mikä Teille oikein riittää???? Pitäisikö elämän olla totaalisesti kunnossa, jotta lapsia voidaan saattaa elämään... aatelkaapa ennen vanhaan kun lapsia synnytettiin omassa saunassa.. ja ruokana oli leipää ja vettä (suurinpiirtein!)
Eikö kaikki LOPPUKÄDESSÄ ole kiinni elämänmyönteisestä asenteesta... vai onko se enää edes elossa???
Täällä puhutaan että voi hyvänen aika kun nuoret saavat lapsia lapsena... nehän ovat itsekin sellaisia...
Mistä te tiedätte täällä millainen on täällä olevan teiniäidin tausta ja elämäntilanne!? Tuskin ketään alkaa täällä luettelemaan palkkatulojaan ja omaisuuttaan..vaiko???
Joten mitä te tänne tulette tuomitsemaan...
aiemmin luin jonkun kommentin siitä, että nuorten pitäisi ENSIN kouluttautua, ja sitten vasta hankkia lapsia... MUTTA: eihän se koulutus sitä rahaa tuo, vaan se työ! Tämä esimerkki taisi olla Donj:lta... siinä mielessä aika ristiriitaista, että aiemmin luin siitä kuinka ensin pitäisi mennä töihin jne...
Kuinka ristiriitaisesti te täällä puhuttekaan... taidatteko itsekään tietää vielä mitä elämässänne haluatte? ..onko se silloin hyvä syy tulla tänne paasaamaan elämän moraalia yms...
Sitäpaitsi ei täällä Suomessa niin vain töihin mennä... vaikka hyvät paperitkin koulusta olisi.. ELÄMÄ EI OLE AINA NIIN YKSINKERTAISTA!!!!
ON vain osattava asennoitua mmahdollisimman positiivisesti asioihin, niin pysyisi se mielikin parempana..
onko se sitten liikaa vaadittu...
Mikä Teille oikein riittää???? Pitäisikö elämän olla totaalisesti kunnossa, jotta lapsia voidaan saattaa elämään... aatelkaapa ennen vanhaan kun lapsia synnytettiin omassa saunassa.. ja ruokana oli leipää ja vettä (suurinpiirtein!)
Eikö kaikki LOPPUKÄDESSÄ ole kiinni elämänmyönteisestä asenteesta... vai onko se enää edes elossa???
Vastaukset 9
Vanhimmat
että tyttäreni, molemmat tyttäreni, kasvaa ja kehityy, käy läpi murrosiän ja aikuistuu.
rakastuu ja yhdessä miehensä kanssa yhteistuumin hankkivat lapsen, jos hankkivat. yhdessä.
en miussääm nimessä hyväksy, enkä kannusta teiniäitiyteen. en varsinkaan jos seksiä harrastetaan jonkun aikuisuuden merkkinä tai jos seksisuhde aloitetaan vain näyttämismielessä. ja lapsi päästetään alulleen vahingossa, harkitsemati vain koska ne ovat niin suloisia.mielummin vielä isäehdokkaalta salassa tai ajatuksena sitoa jo haluton pikakaveri lapsella väljähtäneeseen suhteeseen.
oikeasti: lapsen saaminen on vakava ja pitkäjänteinen asia.
Hyviä pointteja ja vielä ihan tosia!!
"Täällä puhutaan että voi hyvänen aika kun nuoret saavat lapsia lapsena... nehän ovat itsekin sellaisia... "
Tosiasia kuitenkin on, että joku 16-17 vuotias on vielä melko kokematon ja vähän elämää nähnyt, toki eroja yksilöiden välillä on. Silti tuskin kukaan tuon ikäinen vielä on kovin aikuinen. Tuossa iässä maailmankuvakin on vielä melko muotoutumaton ja oma identiteetti hukassa. Mikä on ihan luonnollista, koska nuorella ei lyhyen elämänsä puolesta ole vielä ollut aikaa kerätä kokemuksia, muokata ajatusmaailmaansa ja aikuistua. Eikä aikuiseksi muutu kertarysäyksellä siksi että tulee raskaaksi... tai siksi että sattuisi olemaan puoliso, työpaikka ja rahaa. Kyllä se aikuisuus on pään sisällä. Ja sitä täällä varmasti tarkoitetaankin.
"Aiemmin luin jonkun kommentin siitä, että nuorten pitäisi ENSIN kouluttautua, ja sitten vasta hankkia lapsia... MUTTA: eihän se koulutus sitä rahaa tuo, vaan se työ!"
Tosiasia on myös se, että tässä maassa on hankittava koulutusta, jotta sitä työtä saa. Näin useimmissa tapauksissa, vain harva löytää järkevää työtä ilman minkään sortin koulutusta ja kokemusta. Monen koulutetun ja työkokemusta omaavankin ihmisen on vaikea löytää työtä, ei siinä kilpailussa ammattitaidoton tahdo pysyä mukana.
Nyt ei enää eletä millään 1700-luvulla, jolloin lapset pykättiin saunassa ruisleivän ja veden kera :)
Mutta entäs sitten nämä 18-19-vuotiaat teiniäidit tai jopa 20-vuotiaat teiniäidit. Eikö heillekään sitten voi suoda raskautta. Mielestäni on täysin hyväksyttävää jos täysi-ikäinen hankkii lapsen, vaikka olisikin teiniäiti. Ja alaikäisellekin se on joissain tapauksissa suotavaa.
No minä en pidä täysi-ikäistä äitiä/isää enää teinivanhempana, koska Suomen lakienkin mukaan 18-vuotias on "aikuinen". Vaikeaa on tietysti määritellä, kuka ja mikä on teini... missä se raja kulkee. Siitä on varmaan meillä jokaisella oma mielipide. En kuitenkaan kannata 16-17 vuotiaiden tai varsinkaan sitä nuorempien teinivanhemmuutta, vaikka tosin en sitä kielläkään. Sehän ei ole minun tehtäväni.
Ei eletä 1700-luvulla juu. Mutta miksei nykypäivän 16-vuotias selviäisi jos sen ikäiset selvisivät satoja vuosia sitten? Keksit varmaan monta hyvää syytä, ja onhan niitä.
Oletteko ikinä miettineet että ehkä nykyään jotkut 15-17-vuotiaat ovat niin uskomattoman avuttomia juuri siksi, että heille tolkutetaan koko elämänsä miten avuttomia ja nuoria he ovat?
Olen itse nyt 28-vuotias kolmen lapsen äiti (7-, 5- ja 1-vuotiaat), ja jos olisin tullut 16-vuotiaana raskaaksi, abortti ei olisi ollut vaihtoehto. Olisin selvinnyt. Mies töissä ja rakkautta riitti (ja riittää edelleen), ystävistä ja suvusta loistavat tukijoukot!
Ikä on loppujen lopuksi aika pitkälti vain numeroita. 3-vuotis synttäreiden jälkeen ihmiset alkavat käyttäytyä vähemmän ja vähemmän säännönmukaisesti (ikään nähden), mutta silti nuo numerot ovat hyvin, hyvin vaikuttavia arvostelukriteerejä. Miksi ihmeessä?
Itseasiassa olet osittain väärässä. Erittäin monissa tapauksissa vanhemmat ovat vielä elatusvelvollisia kunnes lapsi/nuori täyttää 20vuotta ja vanhempien tulot katsotaan siihen asti kun nuori täyttää 20vuotta. Joten onko se sitten aikuisuutta? EI.
Ja käsittääkseni yleisesti alle 20-vuotias on teiniäiti. Kai joskus joku jonkun norminkin tästä laittoi, mutta en muista enää sitä.
ihan asiaa puhut. jutun juoni aikuisuudessa on nimen omaan pään sisällä. kun sain tietää raskaudestani, ei abortti tullut miehelläni kysymykseenkään ja olen hyvilläni koska en olisi halunnut sitä. kouluhan minulla jää kesken pakostakin mutta minulla on tuki joukkoja ja mieheni jää armeijan leipiin ja turvaa näin lapsemme tulevaisuuden...ja minä totta kai teen parhaani opintojen suhteen että voin kantaa korteni kekoon....ja siksi olen kiitollinen kaikesta tuesta minkä meidän molempien perheet meille antavat. olemme nuoria mutta valmiit hoitamaan jälkikasvua...se on meidän elämämme tärkein asia:)
20-vuotias ei välttämättä enää ole teini. Itse en kyllä siinä iässä ois ollut valmis lastentekoon, mutta se lienee juuri nimenomaan yksilöllistä. Monilla ystävilläni on nuoret äidit (n.19-vuotiaana ovat tehneet lapset), omat vanhempani ovat taas ikäänkuin toista "ääripäätä", eli lapset on tehty yli kolmikymppisinä. Enpä nyt nää kasvatuksessamme suuria eroja, vaikka vanhemmilla on ikäeroa reilu kymmenen vuotta. Itse olen tällä hetkellä 22-v. Yhdet opinnot on takana ja vakituinen työpaikka. Veri vetää kyllä vielä yliopistolle, mutta niin on kyllä vauvakuumekin sitä luokkaa, että en tiedä voiko sitä vastustaa enää kauaa! ;) Opiskella voi lapsenkin kanssa, se on tullut todistettua moneen kertaan, joten eivät ne ole toisiaan poissulkevia asioita. Jos tässä rupeaa odottelemaan, että saa ne yliopisto-opinnotkin hanskattua, niin pian sitä ollaan jossain kolmenkympin paremmalla puolella ja lapsen voikin sitten unohtaa. No thanks. Uskon äitiäni, joka sanoo, että "ei niitä lapsia vielä ole pakko tehdä, mutta jos mahdollista, niin älä odottele niin pitkään kun minä".