Olen muutaman viikon seurannut mielenkiinnolla pikaratikkaväittelyä tällä palstalla ja innostuin surffaan asiasta. Törmäsin varsin tuoreeseen ruotsalaiseen tutkimukseen joukkoliikenteen kustannuksista. Luettuani selvityksen päädyin johdinbussi/sähköbussivaihtoehtoon.
tässä linkki
http://www.bussbranschen.se/Portals/0/PDF_publik/FordelBuss/Buss, BRT och spårväg.pdf
tässä linkki
http://www.bussbranschen.se/Portals/0/PDF_publik/FordelBuss/Buss, BRT och spårväg.pdf
Vastaukset 75
Vanhimmat
Itse kannatan tätä mallia: http://www.hydrogenhybridbus.com/whatis.html
Ei tarvitse rakentaa mitään muuta uutta kuin tankkauspisteet talleille.
http://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_cell_bus
Aika tervehdyttävää nähdä faktaa turun reviisorin valehteluketjujen sekaan.
Nämä ei varmaan nyt kelpaa kun nämä luvut on Ruotsista eikä keskimääräisiä....
12km ratikkalinja yli 20 miljoonaa euroa vuodessa (yli 200Mkr).
Turulla ei todellakaan ole varaa ratikoihin.
"Turulla ei todellakaan ole varaa ratikoihin. "
Jokainen normaaalijärjellä varustettu on tämän tiennyt jo pitkään. Ainoastaan viherpiipero-puunhalaajat eivät halua myöntää todellisia lukuja.
On todella hyvä selvitys tehty Ruotsin maalla. Tyrmääviä lukuja Turun ratikkahankkeelle.
Aika lähteä puhumaan joukkoliikenteen kehittämisestä, ja unohtaa asenteet.
Tuo selvitys täytyy tuoda mukaan valtuustojen ja lautakuntien keskusteluun kun puhutaan pikaratikasta.
AVOIMUUTTA KESKUSTELUUN
Tuosta kun laskee lyhyellä matematiikalla, niin 20km ratikkaverkolla tuplataan turun joukkoliikenteen käyttömenot, siihen sitten lainan korot päälle ja joskus pitäisi maksaa lainarahakin takasin.
Ratikka on raiteiden vanki!
Jaa- a pojat kun ei tajuu mikä ero on raitiotiellä ja pikaratiotiellä. Kyseisessä selvityksessä on isoissa kaupungeissa kuten Göteborg ja Tukholma bussien korvaaminen tavanomaisella raitiotiellä...
snabbspårväg, light rail, lättbana = pikaraitiotie
spårväg = raitiotie
Joko ruotsinkielentaito ei riitä tai sitten ymmärrys ei riitä..
"Pikaraitiotie on kaupunkiraideliikenteen muoto. Kansainvälisen joukkoliikenneliiton UITP:n kansainvälinen pikaraitiotiekomissio julkaisi 1983 seuraavan määrittelyn: "Pikaraitiotie on raideliikennemuoto, joka voidaan kehittää asteittain nykyaikaisesta raitiotiestä pikajoukkoliikennemuodoksi, joka kulkee omalla kaistallaan, maan alla, maan tasassa tai maanpinnan yläpuolella."
Pikaraitiovaunulla tarkoitetaan junaa, joka teknisen ratkaisunsa puolesta on nopeampi kuin tavallinen raitiovaunu, mutta kevyempi kuin metrojuna. Yleensä kalusto soveltuu ainakin mitoituksen puolesta myös katuliikenteeseen. Kaikkia pikaraitiotiemäisiä järjestelmiä tai rataosia ei aina kutsuta pikaraitiotieksi, vaan esimerkiksi vain raitiotieksi (esimerkkinä Göteborg, jossa osa raitioteiden linjauksista on teknisesti pikaraitiotietasoisia)."
"En portugisisk studie (Beirào och Sarsfield Cabral, 2007) visade att spårtrafik i
form av snabbspårväg är mer attraktiv för bilister än vad busstrafik är, medan
det inte var någon stor skillnad för vaneresenärer inom kollektivtrafiken.
Snabbspårvägen ansågs vara mer pålitlig, komfortabel, snabbare och rymligare
samt gå oftare. Dessutom ansågs resan mer vilsam.
"
Investointihintoja
raitiotielle/pikaraitiotielle:
Lund: 12-18 Meur/km
Madrid T 2: 21,5 Meur/km
Porto: 23,9 Meur/km
Uusi linja Pariisin ulkopuolella: 21,5 – 29,9 Meur/km
Alvik-Hammarby (Ruotsi) : 29,9 Meur/km
Glattalbahn Zürich: 35,8 Meur/km
Minneapolis: 38,2 Meur/km
Pariisi T 3: 46,6 Meur/km
Turku 66,6M€/km
MILJARDI ON TOTTA TURUSSA. Aina on halpaa kun rahalla selviää
Linja-autolinja Varissuo keskusta ei erillisiä investointeja nykyisten lisäksi 0 €uroa, ei lisävelkaa. Kaikki toimii päivin öin, sähkökatkoksen ei vaikuta jne...
Asuin aikaisemmin pari vuotta Varissuolla ja bussiyhteys toimi loistavasti. Hyvin paljon on näillä tyypeillä kusta päässä, jotka tuota systeemiä haluavat muuttaa.
Ja se miljardinjauhanta vaan jatkuu..666..
mikäs lääkitys teiltä oikein puuttuu?
Varissuon bussilinjat tuottavat tappiota tälläkin hetkellä. Vaikka ovat ruuhkassa täynnä ja muinakin aikoina kovassa käytössä. Jos bussien tarjontaa lisätään, niin saadaan vain lisää tappiollisia busseja liikenteeseen, eli tarvitaan lisää veronmaksajien rahoja. Tähän raitiovaunuilla isketään: Sen sijaan, että 2 tappiollista bussia lähtee 5 minuutin välein, voidaan toisen bussin kuskille suositella muiden töiden tekemistä, kahden bussin sijasta ajetaan yhdellä raitiojunalla, linjan palkkakuluista putoaa puolet pois, juoksevista kuluista melkein kolmannes, ja linjasta tuleekin voitollinen. Voitolla voidaan tukea niitä muita tappiollisia bussilinjoja, jolloin verorasitus alenee. Tätä kutsutaan investoinniksi. Investointi maksaa alussa, mutta säästää tai tuottaa myöhemmin rahaa.
Pikaratikka on hanurista.
yllä olevan selvityksen pohjalta tulisi pikaratikkahankeesta loupua pikaisesti, tai ainakin ottaa mukaan selvityksiin trollikkavaihtoehto
Trollikan elinkaari on samaa luokkaa bussin kansaa, mikä tekee siitäkin pitkän päälle kalliimman kuin ratikka. Satsaaminen bussiin, oli siinä mikä tahansa moottoriratkaisu, ei ole pitkäjänteistä.
Linja-autojen korit tehdään nykyisin runko rosterista ja päälysosista iso osa muovia. Nykyinen uusi linja-auto kestää vähintään 50 vuotta koriltaan. Kiinalaiset on sitten oma lukunsa, nyt puhutaan Suomalaisesta tai Eurooppalaisesta linja-auton valmistuksesta.
Tekniikan varaosat ovat samaa kamaa kuorma-autojen kanssa, kierrätys toimii hyvin ja osat ovat halpoja. Huollot ja korjaukset voidaan tehdä samoissa tiloissa kuorma-autojen kanssa, mitään erillisiä varikkoita ei tarvita. Kilpailu pitää hinnat kurissa, eikä erillisiä varaosa varastoja itsellä tarvita.
Raitiovaunun huolto on erittäin kallista ja esim. Iskuvaimintimia kuluu tiuhaan tahtiin ja maksaa maltaita. Erikoistekniikan osat Siemens hinnoittelee pilviin ja saanti Saksasta hidasta, Elokuun kesäloma-aikaan ei lainkaan. Siksi joudutaan pitämään varastoja yllä ja asiakas maksaa.
Omat korjausmihet ja testerit hankittava, raitiovaunua ei voi viedä Helsinkiin korjaamoon, kuten auton hinurilla.
Raitiovaunun ylläpito kustantaa vähintään viisi kertaa linja-autoa enemmän on päivän selvää.
Rautapyöriä sorvataan kalliisti ja voivat taas olla lovipyöriä jo ensimmäisenä käyttöpäivänä, arvatkaapa mitä maksaa ja keneltä löytyy telinvaihto laitteet, ei taida olla kilpailua.
Raitiovaunu joutuu myös kolariin yhtä helposti kuin autotkin, niitä ei tavallinen peltiseppä sitten oiokkaan, tarvitaan taas erikoislaitteet. Kolariin joutunut raitiovaunu ei välttämättä ole kovin simppeli saada edes korjaamolle ja kiskojen korjaaminenkin on sitten oma lukunsa.
Raitiovaunun elinkaari on juuri niin pitkä kuinka monta peruskorjausta tehdään, samoin on Linja-autossa. Amerikassa linja-auto korjataan miljoonan mailin välein uuteen uskoon ja samalla alumiinikorisella autolla ajetaan vuosikymmeniä.
Nykyaikaa on ladattavat linja-autot, ajolangat ovat jo turhia rumiluksia talojen seinissä.
Investointi joukkoliikenteeseen on kannattavaa, mutta nyt pitää ajatella 100 vuotta eteenpäin. Kannattaa myös ajatella 100 vuotta taaksepäin paljonko kehitystä on tapahtunut.
Investointeja kalliisti ei todellakaan kannata tehdä hetken mielijohteesta.
Tuossahan tuli jo puunhalaajalle selvää faktaa nimimerkiltä "korjaamon työnjohto".
Meinaatko tosiaan, että ratikat ovat ikiliikkujia, eivät tarvitse huoltoa?
Edelleenkin nuo vety-sähköbussit ovat järkevin vaihtoehto. Ei tarvita mitään johtoja katujen päälle, reitin voi vaihtaa koska tahansa. Ja mikä parasta, eivät saastuta, "pakoputkesta" tulee ulos vettä!
Tuon pikaratikkalinjan hinnalla saadaan nuo hybridibussit Turkuun murto-osalla siitä.
Bussin alustan ikä on maksimissaan vain 20 vuotta, usein puolet siitä. Tuossa ajassa siinä on ollut pari kolme koria. Raitiovaunut kestävät kolme, jopa viisi kertaa tuon. Kun haetaan edullisia, pitkäaikaisia ratkaisuja, on raitiovaunu lyömätön. Sen investointikustannukset ovat bussivaihtoehtoa korkeammat, mutta elinkaarikustannukset oleellisesti pienemmät.
Kun katsotaan sadan vuoden päähän, mikä olisi toivottavaa, on runkollinjojen ajaminen raitiovaunulla ainoa järkevä vaihtoehto Turun kokoisessa kaupungissa. Linja-autobisnes tulee sadassa vuodessa todennäköisesti muuttumaan niin, ettei nykyisen kaltaisia vuoroliikenteeseen perustuvia järjestelmiä enää ole. Linja-autoliikenne muuttuu tietokoneohjatuksi tilausliikenteeksi.
Kun haetaan tulevaisuuden ratkaisuja, on yksi varteenotettava vaihtoehto hankkia jo nyt raitiovaunukalusto ilman kuljettajaa. Se vaatii vielä nyt muusta liikenteestä erotetut alueet, mutta sadan vuoden päästä kuljettajaton raitiovaunu ajaa turvalisesti jopa ruuhkassa.
Olet tavallaan oikeassa. Investointikustannukset ovat pienemmät. Mutta elinkaarikustannukset ovat valitettavasti suuremmat. Pidemmällä aikavälillä ratikka on ainakin viidenneksen edullisempi.
Tosi "korjaamon esimies". :D Raitiovaunut on valmistettu niin, että kolarin jällkeen voidaan tarvittavat paneelit vaihtaa ilman mitän aikaavievää oikaisua korjaamolla.
Linja-autoissa järkevä tekninen käyttöikä kasvaa jatkuvasti ja nykyisillä autoilla ajetaan taas entistä enemmän vuosia ja kilometreja.
Bussin elinkaari on Suomessa n. 30 vuotta, koska Suomessa ei ole käytössä samanlaista peruskorjaus ja kierrätys systeemiä kuin esim. Amerikassa.
Siellä auto peruskorjataan miljoonassa mailissa uuden veroiseksi ja taas mennään. Korit valmistetaan popniiteillä alumiinista, jolloin korin paneeleita voidaan vaihtaa pienien kolhujen yllättäessä.
Suomessa linja-auto saa usein sitten toisen elämän: Keikkabussina, asuntoautona tai motorhomena. Vanha Suomalainen bussi monasti myös siirtyy Afrikkaan, Turkkiin tai johonkin kaukomaahan ja Virossakin näitä on nähty. Elinkaaren arvioiminen on kohtuullisen vaikeaa, Lontoon kaksikerroksisia on maailmalla todella vanhojakin ajossa.
Tekniikka kehittyy ja vanha linja-auto on energiasyöppö kuten raitiovaunukin ja siksi niitä monasti vaihdetaan uusiin jo aikaisemminkin. Myös nykyaikaisissa kilpailutuksissa usein vaaditaan uutta kalustoa ja yrittäjän on silloin sellaista hankittava maksoi mitä maksoi. Raitiovaunuliikenteen kilpailuttaminen on käytännössä mahdotonta ja siksi se on hyvin kallis käyttökustannuksiltaan.
Liikennöitsijän vaihtaminen tapauksessa jossa ei olla tyytyväisiä on myös mahdottomuus raitiovaunuliikenteessä, hinta nousee. Raitiovaunulla ei heitetä erillisiä iltakeikkoja, mummoja teatteriin jne... Hinta nousee. Reitin muuttaminen maksaa maltaita, hinta nousee.
Lopulta kustannukset eivät ole kenenkään hallinnassa ja yhteiskunnan rahaa palaa.
Linja-auto on maailman yleisin joukkoliikenne kulkine ja valmistusmäärät raitiotiehen verrattuna vähintään 100 kertaiset. Panostus tekniikan kehitykseen näin ollen myös moninkertainen. Nykyinen linja-auto on erittäin kevyt, alumiinin, komposiittien, muovien ym. ansiosta. Polttoaineen kulutus dieselinäkin hyvin pieni verrattuna kuljetuskapasiteettiin. Van Hoolin polttokenno sähköauto kuluttaa vetyä työpäivässä esim. Norjassa 30 kg ja on täysin päästötön.
Kiskokaluston ongelmana on paino, jolloin sen kannattavuus romahtaa, ellei ole aina riittävästi matkustajia.
Linja-auto tekniikaa löytyy maailmalta jos minkälaista ja kokoluokkaa voidaan käyttää aina tarvittavaa määrää matkustajapaikkoja 20-200. Linja-autolla pääsee aina sinne minne tie vie ovelta ovelle.
Bussi on nyt ja tulevaisuudessa ylivoimaisesti tehokkain ja monipuolisin joukkoliikenne väline, ajatellaan mitä tahansa kriteeriä. Hintaa, saavutettavuutta, pitkäikäisyyttä, viihtyisyyttä jne...
Lopettakaa turha lässytys ja veronmaksajien rahojen sullominen Kankkulan kaivoon.
lukekaa yllä oleva ruotsalainen selvitys, siellä on faktaa joka osoittaa ratikan käyttökustannukset moninkertaiseksi bussiin nähden.
Joo, kannattaa lukea. Selvitys on ihan hyvä yleisselvitys. Lukiessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kustannukset on selvityksessä laskettu säännöllisesti väärin! Seltyksessä ei kyetä kunnolla edes riipaisemaan elinkaarikustannuksia kokonaisuutena.
Yhden asian ainakin selvitys vahvistaa. WSP:tä ei kannata käyttää konsulttina kustannusvertailuihin. Tältä osin tulee saada ammattitaitoisempi kumppani.
Mitään kalliita konsulttiselvityksiä ei tarvitse tehdä niitä on maailma jo pullollaan. Nykyinen joukkoliikenne pienin parannuksin riittää aivan hyvin. Linja-autot kulkee 10 minuutin välein ovelta ovelle.
Näin pienessä kaupungissa homman voi hoitaa vaikka maksuttomana joukkoliikenteenä Viron malliin. Sekin on paljon halvempaa kuin raitiotie leikit.
Maksuton joukkoliikenne ei tarvitse kalliita rahastusjärjestelmiä, eikä lipunmyyjiä ja tarkastajia. Homma nopeutuu merkittävästi kun lippuleikit poistuu.
Vihreät vouhaajat nyt lakki kauniiseen käteen ja aivosolut liikkeelle, todellinen palvelus joukkoliikenteelle on maksuttomuus ja autoja jää kotiin. Samalla sosiaalihuollon kustannukset laskevat ja liikkuminen on vapaata.
Kalustona biokaasu ja vety bussit, luonto kiittää, eikä Olkiluodon atomia tarvita niin paljon.
Raitiotie on nyt torpedoitu lopullisesti historiaan !
missä kohtaa on laskettu väärin? Kerro tarkemmin ja perustele asia !
Laskevat investointikustannuksia, mikä on epäolennaista. Eivät kykene edes arvioimaan elinkaarikustannuksia. Amatöörit.
jospas annoit tarkan määrityksen virheistä, joita selvityksessä mielestäsi on. Ehkä on parempi, että amatöörinä et arvostele ammattilaisten tekemää selvitystä. Puolueeton selvitys ei päädy siihen tulokseen jonka toivoisit toteutuvan MILJARDI kustannuksista huolimatta.
Pikaratikka on näyttää selvitysten mukaan olevan täysi TURHAKE
Elinkaarikustannusten laskeminen on haaste ja tuossa WSP:n tutkielmassa ei aihetta oltu edes raapaistu. Noilla pohjatiedoilla sen joku ammattilainen voisi laskea, edellytyksellä että pohjatiedot olisivat luotettavia.
Jokatapauksessa tärkeintä tuossa on, että WSP:tä ei kannata palkata tuon tyyppisiin tehtäviin. Talon osaaminen ei riitä!
Vai on 30 miljoonana vuosittaiset korkokulut epäolennaisia.
Voi jeesus. Et ole varmaan ollu elässäsi päivääkään töissä tai maksanut senttiäkään veroa?
Toivon todella että olet hyvin nuori ja se selittää naivit mielipiteesi.
Vai on 30 miljoonana vuosittaiset korkokulut epäolennaisia.
Voi jeesus. Et ole varmaan ollu elässäsi päivääkään töissä tai maksanut senttiäkään veroa?
Toivon todella että olet hyvin nuori ja se selittää naivit mielipiteesi.
Turun ratikkahankkeesta puuttuu kaikki pohjatiedot ja selvitykset. Ei edes maakuntakaava salli ratikkahanketta saati sitten yleiskaava. Elinkaarikustannusten selvittämisestä ei voi edes haaveilla saati sitten vertailla niitä turun hankkeessa eri liikennemuotojen kesken.
WSP:n ammattitaitoa en itse kyseenalaistaisi vaikka en saisikaan itselleni mieleisiä tuloksia. Ei sen asian taakse kannata linnoittautua jos hanke on järjetön.
On se mielenkiintoista, kun ensin täällä AKT&
linjautoliittolaiset muut "mä en haluu pikaraitiotietä" -jengi vaahtoaa, että Turku on liian pieni kaupunki ja liian vähän porukkaa, ja kun sitten käy ilmi että suurissa kaupungeissa pikaraitiotiet usein tulevat paljon kalliimmaksi (per kilometri)i kuin Turun kokoisissa kaupungeissa, mikä johtuu hankalasta kaupunkirakenteesta, niin sitten aletaan puhua, että tulisi yhtä kalliiksi kuin miljoonakaupunkien pikaraitiotiet, joissa on usein maanalaista rakentamista tai siltarakennelmia.
Ja kun Tukholmasta saadaan tulokseksi, että siellä ei ole kannattavaa muuttaa tiettyjä bussilinjoja raitiotieksi, ei siis pikaraitiotieksi, niin tällä vaahdotaan, että just niin kalliiksi tulisi Turunkin pikaraitiotietkin tai vielä kalliimmmaksi aina 666... Vaikka sama konsultti on todennut Turun pikaraitiotien ihan kehittämisen arvoiseksi.
Ja sitten se pojat: Norjan korkeiden kustannusten maassa on rakennettu Turun kokoiseen kaupunkiin pikaraitiotie a 25 Meur/km.
Kyllä täällä enemmän vaahtoaa joku raitiotiefani, joka ei ymmärrä mitä on miljoona €uroa. 25 miljoonaa kilometriltä ei ole mitään, se on hirveä summa rahaa.
Turhake mikä turhake revisorille se on perusteltu täällä jo kymmeniä kertoja. Revisorin on hyvä ottaa verenpainelääke ajoissa, sillä muuten pian napsahtaa suoni päästä, selvät vaaran merkit näkyy.
Linja-auto on jo keksitty ja se on olemassa, ei tarvita kertakaikkiaan investointia 25 miljoonaa kilometri. Oletko aivan mielenvikainen, toivottavasti et hoida omaa talouttasi samoin, muutoin olet ulosottomiehen aakkoslistalla aivan varmasti.
Jokioisilla voit käydä ihastelemassa museo rautatietä, jos rautatie intosi vähän laantuisi.
Linja-auton elinkaarikustannukset runkolinjoille vain ovat niin korkeat, ettei siinä ole mitään järkeä. Jos Turun kaupunki olisi yksityinen yritys, olisi raitiovaunuinvestointi tehty jo ajat sitten uudestaan. Tai todennäköisesti typerää lakkautusta ei olisi koskaan tehty. Nyt pelataan muiden rahoilla ja kustannuksista ei ole mitään väliä.
"Linja-auton elinkaarikustannukset runkolinjoille vain ovat niin korkeat, ettei siinä ole mitään järkeä."
Voi kiesus mikä aivopieru! Et kai vaan itse usko tuohon? Jos uskot niin kannattaisi kääntyä lähimmän mielenterveystoimiston puoleen.
Kaikki ne vertailut, jotka olen nähnyt ja joissa on edes yritetty laskea elinkaarikustannuksia, ovat osoittaneet linja-autojärjestelmän olevan kalliimpi kuin raitiotiejärjestelmä runkolinjoilla. Suurissa kaupungeissa metro on toki edullisin, mutta Suomessa ei ole sellaista kaupunkia, jossa metron rakentaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.
Lähinnä tulee miettiä, minkä sukupolven tekniikkaa tullaan hankkimaan. Hankitaanko perinteistä kalustoa, matalalattiaista vaiko järjestelmä, joka toimii ilman ohjaajaa. Itse näkisin tässä taloustilanteessa jopa mahdolliseksi hankkia vanhempaa, koeteltua tekniikkaa, mutta ratageometria kannattaa suunnitella uudempien ja pidemempien yksiköiden mukaan.
Rahan haaskausta suunnitella yhtään mitään. Hanke on parasta haudata sinne Olkiluodon ydinjäteluolaan seuraaviksi vuosituhanksiksi.
Raitiovaunu on pitkän päälle edullisin.
Linja-auto on paras sillä pääsee ovelta ovelle ilman kummoisiakaan ylimääräisiä investointeja. Rollaattoreilla ja huonoilla jaloilla ei kävellä mihinkään kilometrin päähän pysäkille.
Turulla ei myöskään ole varaa mihinkään 30 miljoonaa kilometriltä maksavaan velka investointiin on päivän selvää. Ei se niin varmaa ole, että velkaa edes tulevaisuudessa saisi pankista ja korot alkavat nousemaan. Tuollaisten velkamäärien lyhentäminen romahduttaisi Turun jo nyt kriittisen talouden.
Käyttökulut Turussa hirvittävät jo nyt, ajatelkaapa kuinka paljon maksaa yli kymmenen tuhannen työntekijän pelkät palkkakulut ?
Kuluja ei voi enää lisätä tai koko järjestelmä kaatuu, pitäisi jo Vihreänkin porukan ymmärtää. Vihreät ovat yleisesti vähintään keskipalkkaisia, yleisesti yhteiskunnan töissä, talouden realiteetit eivät ole hallinnassa.
Kokoomus oli ennen taloutta ymmärtävä puolue, mutta varsinkin Turussa siltä on talousäly kadonnut ajat sitten. Köyhä kansa eli perusduunari on se joka kaiken maksaa ja verotusta ei voi enää mitenkään kiristää.
Liikun mielummin linja-autolla Varissuolta Turkuun ja pääsen kymmenen minuutin välein, kuin maksan enää yhtään lisää veroa. Raitiovaunu turhakkeisiin ei meidän rahoja tule laittaa, eikä niitä paljon ole enää antaakkaan kaikki on jo verotettu.
Minulla talouden realiteetin ovat tulleet hallintaan kantapään kautta, kultalusikka Vihreillä se on vielä pahasti hakusessa.
Jos raitiovaunut olisivat kannattavia, niin yksityinen yritys olisi rakentanut radat jo aikapäiviä sitten.
Ei kannata rakentaa, koska veronmaksjat maksavat tukiaiset bussiyhtiöille ja Turussa jopa bussien tekijöille! Jos kilapilutilanne olisi terve, niin mm. Veolia saattaisi kiinostua. Operoivat jo Ruotsisa raideliikennettä.
Parempi se on pitää rahat Suomessa, kuin lähettää ulkomaisille yhtiöille. Linja-autosta ei saa nin helpolla monopolia ja se maksaa, siitä hyvä esimerkki on Turku energia kaukolämmön toimittajana.
Turun joukkoliikennettä hoita PK yhtiöt ja erittäin edullisesti, kilpailua on jatkuvasti. Päätöksiä tehdessä oli mahdollisuus valita myös markkinaehtoinen malli jota ei olisi tuettu laisinkaan. Turku halusi kuitenkin itse päättää joukkoliikenteestä ja jatkaa tukimallia, se oli poliittinen päätös.
Nythän Turku syytää rahaa kalliin bussijärjestelmän kehittämiseen ulkomaiselle toimittajalle eikä saa vastikkeeksi muuta kuin hyvän mielen!
Tässä puhutaan koko ajan runkolinjoista. Ratikalla hoidetut runkolinjat lisäävät bussienkin tarvetta, mitä joku täällä kirjoitteleva ei tajua. :D
Nykyinen turkulainen,
Väitätkö, ettei teitä ja katuja ole rakennettu ja levennetty ja kunnossapidetty autoliikenteen vuoksi varsinkin 1960-luvulta lähtien? Ja huom. bensa- ja dieselveroa tai autoveroa ei makseta kaupungin kassaan? Ja se kunnossapito + lisärakentaminen näistä ylimitoitetuista katu/silta/tieiinvestoinneista maksaa joka helkutin vuosi Turulle kymmeniä miljoonia.
Kaikenkaikkiaan turhiin teihin, katuihin ja siltoihin on laitettu Turussakin viidessäkymmenessä vuodessa ainakin viisi miljardia. Ja kaikki pääosin henkilöautoliikenteen vuoksi.
Pikaraitiotie on investointi, joka maksaa itsensä. Sen kapasiteetti on parempia ja sillä moderni imago, joka houkuttelee myös autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjäksi. Ja pikaraitiotie perustuu siihen että maankäyttö järkeistetään MAL-sopimuksen hengessä.
Ja Norjan kustannustaso on niin korkea, että jos siellä pystytään rakentamaan Turun kokoiseen Bergeniin 25 Meur/km, josta on liki 3 km vielä kallista maanalaista tunnelia, niin Turussa päästää halvempaan lopputulokseen.
Täällähän vaahdotaan ihan vakavissaan (?) 66,6 Meur/km... Eikös sinua yhtään ne jutut huolestuta?
"Tehdyt suunnitelmat osoittavat, että Turun seudulle on luotavis-
sa sekä toimiva runkobussijärjestelmä että pikaraitiotiejärjes-
telmä. Vaikutusarvioissa havaittiin, että runkobussivaihtoehto
lisää joukkoliikenteen matkustajamäärää noin 6 % ja pikarai-
tiotiejärjestelmä noin 11 % vuonna 2020 verrattuna 0+-
vaihtoehtoon. Nykytilanteeseen verrattuna runkobussivaihtoeh-
don matkustajamäärä on 26 % ja pikaraitiotievaihtoehdon 30 %
suurempi. Matkustajamäärien suurta kasvua selittävät tällöin
joukkoliikennetarjonnan paranemisen ohella seudun asukas-
määrän kasvu 20 000:lla sekä maankäytön sijoittuminen.
Maankäytön hajanainen sijoittuminen laskee joukkoliikenteen
osuutta.
Varissuolle, Runosmäkeen, Turun rautatieasemalle ja Hirvensa-
loon ulottuvan pikaraitiotien lähivaikutusalueella asuisi nykyti-
lanteessa 63 000 asukasta eli noin kolmasosa turkulaisista. Ra-
tapituuteen suhteutettuna tämä tarkoittaa 3 100 asukas-
Liikennetarjonnan lisääminen kasvattaa kehittämisvaihtoehtojen
liikennöintikustannuksia eikä tätä lisäkustannusta saada lipputu-
lojen lisääntymisen kautta kokonaan takaisin. Pikaraitiotiejärjes-
telmän käyttötalous on runkobusseja parempi mm. suuremman
matkustajamäärän takia.
Pikaraitiotievaihtoehdon ratainvestoinnit ovat noin 220 milj. eu-
roa, minkä päälle tulevat yli 20 milj. euroa maksava varikko se-
kä vaunut, joiden hankintahinta on noin 45 milj. euroa. Runko-
bussivaihtoehdon investoinnit väyläverkkoon ja pysäkkeihin
ovat noin 16,5 milj. euroa.
Työn tulosten perusteella esitetään runkobussilinjaston kehittä-
mistä, tätä tukevan laadukkaan joukkoliikenneväylästön toteut-
tamista, käytettävän liikenne-ennustemallin tarkentamista sekä
pikaraitiotiehen perustuvan maankäyttövision laatimista."
TURUN SEUDUN JOUKKOLIIKENNE 2020
Raportti
3.6.2009
W S P
F i n l and
Luulinkin jo että revisori on tullut järkiinsä ja lopettanut vouhottamisen pikaraitioteistä.
Huomaatkohan että puhut jatkuvasti oletusarvoista kuin Nokia miljonääri. Turkuun tulee 20 000 uutta asukasta, mistä luulet niiden tänne tulevan ? Jos tulisikin niin kuinkapaljon maksaa tuollaiselle määrälle: Koulut, päiväkodit, sairaalat, vesihuolto, viemärit jne.. Satoja miljoonia tietysti taas. Sosiaali luukullakin vipinää riittää enemmän ja jakopolitiikka jyllää.
Norjassa maksoi sen ja sen verran, Turku on Turku ja täällä maksaa kaikki aina tuplaten. Aina puhutaan sadoista miljoonista ja rahaahan meillä ei ole yhtään. Kunnallistaloudessa on myös niin että lainattava raha on aina jostain muualta myös poissa.
Teitä ja siltoja on Turkuun tehty 60 luvun jälkeen erittäin vähän ja niitä on tehty myös jalankulkijoille ja joukkoliikenteelle. Pääosa teistä on tehty kehyskuntiin ja ilman tietä ei sielläkään tulla toimeen, eikä niitä voi purkaa pois.
Tiet ovat jo suurinpiirtein olemassa ja joukkoliikenne rullaa niitä pitkin Turussa kohtuullisen hienosti ja edullisesti, sekä saastettomasti. Turun puulämmitteiset saunat tuottavat bussiliikennettä merkittävästi suuremmat hiukkaspäästöt.
Oletat että joukkoliikenteen käyttäjät lisääntyvät, se on sitten jo monimutkaisempi juttu. Sehän on selvää, että käyttäjät lisääntyy jos 20 000 uutta ihmistä muuttaa Turkuun ja väen vanhetessa yleisesti joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, näitä ei ole vaikea ennustaa.
Tuleeko näistä sitten linja-auton tai raitiovaunun käyttäjiä on sitten poliittinen päätös. Saattaa tietysti olla että tähänkin päätökseen on pankinjohtajillakin mielipiteensä.
Epäilenkin että Turun revisori on pankinjohtaja, joka yrittää velkaannuttaa Turkua ja korkojen noustessa lunastaa itselleen optiot ja palkkiot. Jos on vielä näitä vanhan kansan pankinjohtajia, niin haluja on myös päästä osingoille velallisten omaisuuden jaossa kun maksukyky murenee.
Toinen mahdollisuus on että Siemenssiin on vahvat kytkökset, mikä on Turussa ollut aina tapana, puhutaan siis Turun taudista.
Linja-auto on Turun kokoisen kaupungin halvin ja joustavin joukkoliikennemuoto ja näin on myös 95 prosenttisesti Norjankin kaupungeissa.
Hahaahhaaaaa! Taas tuli Turun Tuubamaisterilta niin paljon sontaa, että kestää viikon lapioida ulos!
"Norjassa maksoi sen ja sen verran, Turku on Turku ja täällä maksaa kaikki aina tuplaten"
Mihinkähän "tosiasioihin " tämä perustuu....?
Kun Norjassa maksaa kaikki jo 1,5-2 kertaa enemmän kuin Suomen Turussa...
Samainen konsultti. joka pitää Tukholman raitioteitä (ei pikaraititoteitra) joidenkin bussilinjojen korvaajana kannattamattomana pitää Turun kokoisen kaupungin pikaraitiotietä kehittämsen arvoisena asiana. Jos pikaraitiotie ei toimi Tukholmassa, joka on saarille rakennettu osin hajautunut suurkaupunki, mutta se toimii Bergenissä, niin miksi se ei toimisi Turussa?
Ei pikaraitiontien kannattavuus Varissuo-Keskusta-Runosmäki -alueella perustu väestönkasvuun, koska se on jo kannattavaa, mutta vielä kannattavammaksi se tulisi jos mm. Itäharjulle kaavoitetaan lisää asuntoja ja/tai ympäristölle haitatonta työpaikkarakennuksia. Ei tässä nyt olla rakentamassa pikaraitioptietä Maariaan tai Paattisille tai Kakskertaan. Ja siksi koska väestönkasvu on maltillista, pitää jättää saaret lisärakentamatta ja keskittyä LInnankaupungin, Linnafältin, Skansssin, Entisen Partekin alueen/Pitkämäki, Itäharjun ja Logomon ympäristön lisä- ja täydennysrakentamiseen eli kaupungin tiivistämiseen.
"Teitä ja siltoja on Turkuun tehty 60 luvun jälkeen erittäin vähän ja niitä on tehty myös jalankulkijoille ja joukkoliikenteelle"
Missähän olet elänyt? Tontinomistajille on annettin lisää rakennusoikeutta, jotta katuja voitiin leventää autoliikennettä ja katupaikoitusta varten. Ja kaupunki rakensi ne levennetyt kadut ja ylläpitää niitä.
Kenelle vanha ja uusi Myllysilta ( ja se pirun kallis tunneli) tehtiin? Hirvensalon uusi silta? Helsingintie ja Helsinginkatu? Tuomaansilta? Uusi Hämeensilta ja Satakunnansilta? Uudenmaakadun, Hämeenkadun, Tampereentien ja Suikkilantien nelikaistaistaminen?Jne...
Turku on investoinut vuosittain 2000 -luvun lopulla noin 16 miljoonaa katuihin/siltoihin, joista noin 40% on korvaavia investointeja ja loput uusia. Tämän lisäksi tulee ylläpito/korjauskustannukset. Nämä kaikki on nimenomaan autoliikenteen aiheuttamia kustannusta. Hulluina vuosina rahaa on palanut useita kymmeniä miljoonia tai jopa sata miljoonaa (nykyrahassa). Autoiluinfra ei todellakaan ole autokaupungissa koskaan lopullisesti rakennettuja. Turussa lisäksi on autoinfran suunnittelu- yms. työntekijöitä, pääosin hallintoa hoitelemassa 15 henkilöä, sivukulujen kanssa melkein miljoona vuodessa.
(Turun kiinteistöliikelaitos
Turun seudun infrapalvelujen
tilaajatoimintojen organisaatioselvitys:
Kuntien nykytilakuvaus 2010 Pöyry)
Jos nyt pantaisiin jäihin katu/siltahankkeet vaikka kymmeneksi vuodeksi niin sillä ja valtion tuella rakentuisi pikaraitiotie. Valtiohan on luvannut ainakin 30 % kustannuksista sekä Turulle että Tampereelle.
Ja pyöräteitä on rakennettu siksi, että on vaarallista pyöräillä kaduilla autojen seassa. Pyöräteitä joudutaan rakentamaan ensisijaisesti autoiliikenteen vuoksi. Sellaisilla alueilla kaupungeissa, joissa ei ole suurta autoliikennettä on ihan mukavaa ja turvallista ajella kadulla. Jos tämä tason autoliikennettä ei olisi, ei tarvitsisi investoida pyöräteihin. Joten siinä mielessä kaupunkialueiden pyörätiet ei ole oikeasti pyöräilijöiden aiheuttamia kustannuksia.
Juuri sen ruotsalaisen selvityksen mukaan henkilöautoilijat käyttäisivät paljon mieluummin pikaraitiotietä kuin bussia. Eli todennäköisyys siirtyä henkilöauton ratin takaa joukkoliikenteen käytäjäksi on paljon suurempi hyvällä modernilla pikaraitiotiellä kuin modernilla bussilla.
Et kai ihan tossissasi usko että autoilu maailmasta loppuisi ? Se on tullut jäädäkseen, muuta Bergeniin niin pääset raitiovaunuun heti.
Jätä meidän rahat rauhaan ja lopeta tuo älytön vouhotus.
Asun Turun keskustassa ja ajan autolla aina ja niin tekevät kaverinikin. Autojen verotus tulisi saada Suomessakin eurooppalaiselle tasolle ja lopettaa muukin autoilijoiden kuppaaminen.
Kunnallisvaaleissa ei varmasti äänestetään Vihreitä, jotta raitivaunuvouhotus ei toteutuisi. Rahoille on parempaa käyttöä Turussa, siis velalla.
Olet sairas, oksettava paskaläjä. Mene Tukholmaan kiillottamaan kaluasi ja ihailemaan ratikoita yms. metroja. Muista kuitenkin hypätä kaiteen yli Ahvenanmerellä kun tulet takaisin.
Heh, pikku peukkupetteri pääsi taas peukuttamaan kun otti peukalonsa välillä pois hanuristaan ja pisti sen suuhunsa.
Henkilöauto on Turun kaltaisessa maakunnallisessa keskuksessa aina liikenteen tärkeä osatekijä. Sen vuoksi toriparkki on toinen tärkeistä hankkeista. Nimimerkin "autolla aina" tietää huijariksi siitä, että oikeasti Turun keskustassa asuva ei käytä henkilöautoa vaan kävelee. Ko. nimimerkki asunee jossain keskustan ulkopuolella.
Toinen kärkihanke on raitiovaunu. Vain raitiovaunulla voidaan Turun kokoisessa kaupungissa ajaa joukkoliikenteen runkolinjat kustannustehokkaasti. Toimiva liikenne Turussa ja seutukunnassa muodostuu osatekijöistä:
- jalankulku ja pyöräily keskusta-alueella
- raitiovaunu on kustannustehokas tapa hoitaa keskustan sisäiset julkisen liikenteen massat
- henkilöauto mahdollistaa keskustan saavutettavuuden kaikkialta
- paikallisjunaliikenteellä kyetään hoitamaan Uudenkaupungin, Loimaan ja Salon suuntiin runkoliikenne ja
- raitioteiden jatkaminen keskustan ulkopuolelle tuo uusia alueita kilpailukykyisen joukkoliikenteen piiriin.
Toriparkki ja raitiotie nousevat listasta ykkös rakennuskohteiksi. Lähijunaliikenteen aloittaminen ei vaadi suuria investointeja Turun kaupungilta ja muilta kunnilta. Ratojen rakentaminen tulee toki ottaa huomioon kaavoissa. Jossain vaiheessa on järkevää muutta Varsinais-Suomenkin rataverkkoa useampiraiteiseksi.
Pyörätiet yleensä hidastavat pyöräliikennettä. Jos nähdään tarpeelliseksi erottaa pyöräliikenne autoliikenteestä, on pyöräkaista keskusta-alueella usein pyörätietä parempi vaihtoehto.
"Asun Turun keskustassa ja ajan autolla aina ja niin tekevät kaverinikin. "
Ilmankos kuolet 10-20 vuotta nuorempana kuin pyöräijät ja kävelijät, jotka liikkuvat, ja jotka eivät pelkää tavata muita ihmisiä. Asun itse keskustassa enkä aja koskaan autolla.
Hienoja perusteluja, kun mä haluun ajaa autolla, niin kyllä se pitää sallia missä vaan ja miten vaan, eikä muiden kuten vanhusten tai lasten ja nuorten liikkumisella ole väliä. Onkos tämä persujen linja, että julkista liikennetttä ei tarvita, eikä tarvitse kehittää..? Ei tiedä hyvää vanhenevalle väestölle, niille mummoille ja muille veteraaneille, joista persut aina niin kauniisti puhuvat.
Eipä tullut mitään kommenttia siitä, että kymmenen vuoden autoilukustannuksien jäihin laittamisella saataisiin pikaraitiotie.
Ja entinen turkulainen on ilmeisesti rakentamishullu, koska haluaa rakennella kaikenlaista. Turussa on jo "toriparkki" eli Louhi, jossa on aina tilaa ja sitä voidaan tarvittaessa laajentaa. Toriparkki lopettaisi yhden keskustan vetovoimatekijän eli torikaupan. Noh, onneksi se kaatuu hallinto-oikeudessa ja sitten taas TOK:n ja Ketosten painostamana laaditaan "kolmas uusi" toriparkkiasemakaava ja katsotaan taas seuraava pelleilykierros...
Kyllä Turun kehittämisessä pitää ottaa joku linja, linjattomuus tulee kalliiksi eikä siitä tule toimivaa liikennejärjestelmää tai kaupunkia. Ja Turun virallisten asiakirjojen mukaan tavoitteena on autoilun, melun ja saasteiden vähentäminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen sekä kaupunkirakenteen tiivistäminen.
Ja tuo puolestaan tarkoittaa pikaraitiotietä kannattaville linjoille kuten (Littoinen)- Varissuo-keskusta- Runosmäki- (Raisio), alueellisia runkobusseja ja syöttö-. ja poikittaisliikennettä, lähiraideliikennettä, kävely- ja pyöräilykeskustojen laajentamista, pyöräteiden rakentamista ajoradoille Tanskan malliin. Siihen ei mahdu toriparkki, joka tuo liikenteen pahasti saastuneelle, ruuhkautuneelle ja meluisalle keskusta-alueelle (Häme-Uudenmaan- Aninkaistenkatu). Louheen sen sijaan ajetaan ydinkeskustan ulkopuolelta ja tullaan ulos torinkulmalle tai kävelykadulle. Ja Louhea on mahdollista laajentaa. Itäiselle puolelle tarvitaan parkki esimerkiksi Hämähäkkitontin luolaan, josta on kätevä kävellä Teatterisillan yli ydinkeskustaan.
Kyllä autolla saa ajella, mutta missä se on toinen juttu. Ja sitten voisi maksaa käyvän hinnan siitä paikoituksesta joka paikassa, koska tällä hetkellä autottomat maksavat peltilehmien paikoituksen asunto-osakeyhtiöiden pihalla, Turun kaduilla jne. Se on kallista tonttimaata, johon voitaisiin rakentaa esimerkiksi asuntoja. Autoilun oikeiden kustannusten erottaminen asuntojen kustannuksista alentaisi hintoja.
Asun kyllä aivan keskustassa ja meillä on autotallikin. Puolet työpäivästä menee auton ratissa ja meitä on paljon. Me makselemme myös joukkoliikennetukenne ja runsaasti muitakin veroja, kuin autovero, alvi ja polttoainevero.
Lisäksi minulla on matkailuauto ja mikään ei voita vapaata automatkailua, autolla pääsee kätevästi kaikkialle. Ihmisen tulee saada liikkua muutakin, kuin keskustan ja lähiön väliä.
Auto ei ole ketään tappanut, vaan kuljettaja. Autolla on myös paljon pelastettu ihmishenkiä ja monet vammaiset tarvitsevat niitä päivittäin. Mitä vanhemmaksi tulee niin yleensä enemmän tarvitsee autoa, ettei tarvitse jäädä neljän seinän sisään.
Auto on yksi maailman parhaista keksinnöistä, siitä kiitos Henry Fordille joka aloitti sarjavalmistuksen.
Turku ei tarvitse raitiovaunuja on päivänselvää, joukkoliikennekkin hoituu linja-autoilla oikein hyvin ja edullisesti mahdollisimman vähä haittaa tehden.
Muukin kiskoliikenne on turhaa utopiaa henkilöliikenteessä, kiskot sopivat parhaiten tavaroiden kuljetukseen. Muutenkaan ei ole mitään järkeä rakentaa kahta rinnakkaista järjestelmää. Autot vaan teille henkilöliikenteeseen ja tavarat junaan vaikka kokonaisina rekkoina. Vaaralliset aineet saadaan näin pois henkilöliikenteen seasta ja liikenne tulee turvallisemmaksi.
Autot kehittyvät huimaa kyytiä polttoainetta menee enää 3 - 4 litraa satasella, pian ajetaan polttokennoilla ja ladattavilla versioilla. Pistokehybridit ovat nyt jo liikenteessä. Turun revisorin kannattaisi lukea muitakin tutkimuksia ja käydä muuallakin kuin rautatie museossa.
Henkilöautoissa kiehtoo liikkumisen vapaus ja sitä haluaa suurin osa kansasta, Vihreätkin suurimmalta osalta ajavat henkilöautoilla ja puhuvat vallan muuta.
Häh? Nim. "Autolla aina" jutut eivät ole 2010-luvulta vaan 1970-luvulta.... Silloinhan niitä moottoriteitä suunniteltiin, Ruissalon, Hirvensalon ja Kuusiston yli...
Tosiasiat vaan ei ole oikein hanskassa... eikä niitä ole näkynyt ao. kirjoituksissa. Voiko sinua edes ottaa vakavasti?
Eikä näytä noilla sinun kamuillasikaan olevan ihan kaikki muumit laaksossa...
Kyllä noissa "autolla aina" on toinen puoli totuudesta. Henkilöauto on keskeinen liikennemuoto Turussa. Se toinen puoli häneltä unohtuu. Joukkoliikenteen tulee olla edullista ja tehokasta. Sen vuoksi ei oikein ole vaihtoehtoa raitiovaunulle.
testi
TURHAKE Turun väestötiheydellä
http://www.hs.fi/kotimaa/Täyssähköbussi aloittaa liikennöinnin pääkaupunkiseudulla/a1305597330720
Helsinki näyttää mallia!
Hybridi kuitenkin olisi parempi, ei ole täysin riippuvainen pelkistä akuista.
http://www.hs.fi/kotimaa/Täyssähköbussi aloittaa liikennöinnin pääkaupunkiseudulla/a1305597330720
Helsinki näyttää mallia!
Hybridi kuitenkin olisi parempi, ei ole täysin riippuvainen pelkistä akuista.
http://www.hs.fi/kotimaa/Täyssähköbussi aloittaa liikennöinnin pääkaupunkiseudulla/a1305597330720
Helsinki näyttää mallia!
Hybridi kuitenkin olisi parempi, ei ole täysin riippuvainen pelkistä akuista.
mutta mä haluan RATIKAN maksoi mitä vaan. Lopetetaan koulut ja sairaalat vaikka, MUTTA MÄ HALUUN
Ratikka on pitkän päälle edullisin vaihtoehto veronmaksajille. Ei se muuten olisi niin suosittu Euroopassa Turun kokoisissa kaupungeissa.
yhdessäkään 700 asukasta/neliökilometri asukastiheydellä ei ole ratikkaa tällä linnunradalla.
mistä löytyy laskelma joka osoitttaa turun ratikkahankkeen edulliseksi?
Eipä ole kyselijä ymmärtänyt, ettei koko kaupungin väestötiheys ole olennaista, vaan sen linja ympäristön väestötiheys. Eikä ole tosiasiat hallussa.
Joka tapauksessa Saksan Erfurtissa on pikaraitiotie ja väestötiheys on 754 ja asukasluku 200.000, ympärillä maaseutua. Ja siellä tehdään keskimäärin 0,6 joukkoliikennematkaa päivässä per asukas, kun Turussa luku on 0,4.
"Suunnittelun eräänä viitearvona on pidetty Saksan lainsäädäntöön
kirjoitettua perussääntöä, jonka mukaan pikaraitiotien rakentami-
seen myönnetään valtion rahoitusta, jos radan vaikutuspiirissä on
vähintään 2000 asukasta/ratakilometri. Tätä on sovellettu niin, että
vaikutusalueena on pidetty 400 metrin etäisyyttä radasta.
"
"Ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin nelihaarainen rataverkko,
joka ulottuisi kauppatorilta keskustan lähiympäristössä Majakkaran-
taan ja edelleen Hirvensaloon ja rautatieasemalle sekä Runosmäen
ja Varissuon lähiöihin. Tämä verkko rakennettaisiin vuoteen 2020
mennessä ja sen pituus olisi 20,3 km. Tätä kutsutaan perusverkok-
si. Turun keskustassa Eerikinkadusta on muodostettu 800 metrin
pituinen joukkoliikenneväylä, johon kaikilta haaroilta tuleva pikarai-
tioliikenne keskittyy
"
"Ve-R1 on 3 900 asukasta
ratakilometriä kohden (as./ratakm)ja vaihtoehdossa Ve-R2 on puo-
lestaan 5 000 as./ratakm.
"
"Varissuolla linjaus Ve-V1 on 840 metriä pidempi kuin Ve-V2. Vaih-
toehdossa Ve-V1 on 4 700 as./ratakm ja vaihtoehdossa Ve-V2 on
7 400 as./ratakm. "
"Tehdyt suunnitelmat osoittavat, että Turun seudulle on luotavis-
sa sekä toimiva runkobussijärjestelmä että pikaraitiotiejärjes-
telmä. Vaikutusarvioissa havaittiin, että runkobussivaihtoehto
lisää joukkoliikenteen matkustajamäärää noin 6 % ja pikarai-
tiotiejärjestelmä noin 11 % vuonna 2020 verrattuna 0+-
vaihtoehtoon. Nykytilanteeseen verrattuna runkobussivaihtoeh-
don matkustajamäärä on 26 % ja pikaraitiotievaihtoehdon 30 %
suurempi. Matkustajamäärien suurta kasvua selittävät tällöin
joukkoliikennetarjonnan paranemisen ohella seudun asukas-
määrän kasvu 20 000:lla sekä maankäytön sijoittuminen.
Maankäytön hajanainen sijoittuminen laskee joukkoliikenteen
osuutta."
TURUN SEUDUN JOUKKOLIIKENNE 2020
Raportti
3.6.2009
W S P
F i n l a n d
WSP:n raporttiin on upotettu mukaan asukkaita joita ei ole olemassakaan. Raportti on tehty ennusteen pohjalta kuinka paljon maksimissaan voisi olla asukkaita radan varressa. raportin esittämä väestötuheys edellyttää erittäin mittavaa kaavoitusta radan varteen. Kukaan Turussa ei halua olemassa olevien puistojen kaavoitamista jottaa saataisiin miljardin maksava turhake Turkuun.
EI PUISTOJA POIS TURHAKKEEEN TIELTÄ.
Ei noissa luvuissa ole oletettua väestönlisäystä, koska Varissuo-Kekusta-Runosmäkilinja on jo kannattava saksalaisen mitoituksen mukaan. HIrvensalon, Kaarinan ja Raision linjat edellyttävät asutuksen tiivistämistä.
Ei rakenneta Hirvensaloon, ei pikaraitiotietäkään. Tiivistetään nykyistä asustusta mantereella. Niin saadaan lisää ekologista kaupunkirakennetta
Ja mikäs puisto siinä Kalevantien teollisuusalueella radan ja Kalevantien välissä tai HK:n tontilla Kupittaalla tai Logomon ympärillä tai Partekin tontilla Pitkämäessä tai Skanssin nurkilla on ?
Ihan hirveetä tubaa tuo ISOIN KIRJAIMIN HUUTELU. Muuta maalle jos haluat pöheikössä asua ja ajella autolla sinne sun tänne, mutta älä tule juntti Turkuun.
Molemmat Turun ja ympäristön raportit (lähijunaliikenne ja raitiotie) ovat huonoja juuri tuon syyn takia, ettei niissä ole kyetty arvioimaan radan mukanaan tuomaa tiivistymistä, vaan ne on laskettu olemassa olevilla tiheyksillä. Saati sitten että raporteissa olisi kyetty ohjeistamaan kaavoitusta.
Raitiotieraportti on kaikenlisäksi tehty ilman, että otettaisiin huomioon lähijunaliikenteen vaikutusta. Sen takia tuo WSP:n laatiman raportin suositukset eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia kokonaisuuden kannalta.
Jotenkin tuntuu, että WSP on talo, jota ei kannata käyttää konsulttina ainakaan liikennehankkeissa. Joko talon ammattitaito tai työmoraali pettää pahan kerran.
koville se ottaa myöntää tosiasioita
Niinpä. Sas se.
Sadat miljoonat eurot ihmisten hyvinvointii ei kylmiin kiskoihin. Bussiyhteydet toimivat jo nyt loistavasti.
Kouluja, päiväkoteja, puistoja, lääkäreitä, opettajia jne niitä tarvitaan verorahoilla.
Joukkoliikenneselvitys
http://www.reinoristimella.net/uutiset.html?5
Selvitys suosittaa pikaraitiotien rakentamista Turkuun
LÄHIALUE | Turun Sanomat 14.9.2012 12:24
Turun kaupungin ja Siemensin tekemä tutkimus pikaraitiotien vaikutuksista on valmistunut. Selvityksessä arvioitiin pikaraitiotien vaikutuksia Turulle ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.
Tulosten perusteella on suositeltavaa jatkaa pikaraitiotien edistämistä Turkuun. Vuoteen 2035 mennessä integroitu pikaraitiotieratkaisu vähentäisi Turun liikenteen hiilidioksidipäästöjä 11 prosenttia ja nostaisi sen vaikutusalueella olevien kiinteistöjen arvoa varovaisen arvion mukaan yhteensä 480–850 miljoonaa euroa.
Toteutettu selvitystyö on koskenut kahta suurimman joukkoliikennepotentiaalin omaavaa reittivaihtoehtoa. Selvityksessä arvioidaan, että reitistön suurimmat lähiöt ja keskusta-alueen yhdistävä linja voisi toteutua vuoteen 2025 mennessä. Sen laajennusosan Raisioon ja Kaarinaan odotetaan aloittavan toimintansa vuonna 2035.
Turun kaupunki tulee arvioimaan näitä alustavia linjauksia tarkemmin ennen lopullisia pikaraitiohankkeen käynnistämiseen liittyviä päätöksiä.
Kaupunginjohtaja Randell pitää selvityksen tuloksia hyödyllisinä: ”Myönteisten tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että integroidun pikaraitiotien valmistelua kannattaa jatkaa Turun seudulla. Hankkeen toteuttaminen kuitenkin edellyttää, että todennäköisen joukkoliikenteen käytön lisääntymisen ja päästöjen vähenemisen lisäksi pikaraitiotien tulee edistää laajemmin kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä.”
TS