Sosiaalipsykologian historiassa Ranskalainen Le Bon muistetaan erityisesti jouk-kojen psykologiaa käsitelleenä tieteilijänä, joka loi 1800-luvun lopussa massaliikehdinnälle peruskäsitteistön.
Le Bon näki ihmisjoukot laumoina, jotka janoavat vahvaa johtajaa. Tunnetilat leviävät joukossa epidemian tavoin ja tämän tietää jokainen, joka on esimerkiksi Stokmannin hulluilla päivillä käynyt.
Myös politiikka josta tulee lähes uskonto voi villitä ihmisjoukot hysterian partaalle, kuten nähtiin mm. natsisaksassa. Ranskan veriset vallankumoukset ja natsisaksan aikaiset sokeat johtajansa seuraajat edustavat "tartuntailmiötä", jota nimitetään suggestioksi.
Myös Sigmund Freud tutki aikanaan ihmismassojen käyttäytymistä.Tätä samaa sokeutta ja joukkohysteriaa on nähtävissä monissa maissa myös tänä aikakautena ja Suomessa se näkyy juuri nyt mm. Perussuomalaisten riveissä. Heikkojen yksilöiden on helppoa piiloutua räksyttämään ja heiluttelemaan henkistä nyrkkiään Soinin taakse. Agressiivinen pitää olla, vaikka ei oikein tiedetä mistä, mutta kun toisetkin puoluetoverit käyttäytyvät siten!
Valtaapitävien pelko näkyy uusien kansalaisliikkeiden ja demokratian vaatimusten edessä, kuten nyt on käynyt Suomessa suomalaisten kansanliikkeen noustessa protestoimaan valtapolitiikkaa äänestämällä Persuja.
Tänään hallitus keikkuu kuin lastu laineilla yrittäessä saada kansalaisille näyttöä siitä, että hallituspuolueet yhdessä kykenisivät tekemään sopuratkaisuja. Jokainen hallituspuolue pyrkii olemaan kuitenkin parempi, kuin toiset puolueet kalastellessaan ihmismassojen suosiota.
Le Bon näki ihmisjoukot laumoina, jotka janoavat vahvaa johtajaa. Tunnetilat leviävät joukossa epidemian tavoin ja tämän tietää jokainen, joka on esimerkiksi Stokmannin hulluilla päivillä käynyt.
Myös politiikka josta tulee lähes uskonto voi villitä ihmisjoukot hysterian partaalle, kuten nähtiin mm. natsisaksassa. Ranskan veriset vallankumoukset ja natsisaksan aikaiset sokeat johtajansa seuraajat edustavat "tartuntailmiötä", jota nimitetään suggestioksi.
Myös Sigmund Freud tutki aikanaan ihmismassojen käyttäytymistä.Tätä samaa sokeutta ja joukkohysteriaa on nähtävissä monissa maissa myös tänä aikakautena ja Suomessa se näkyy juuri nyt mm. Perussuomalaisten riveissä. Heikkojen yksilöiden on helppoa piiloutua räksyttämään ja heiluttelemaan henkistä nyrkkiään Soinin taakse. Agressiivinen pitää olla, vaikka ei oikein tiedetä mistä, mutta kun toisetkin puoluetoverit käyttäytyvät siten!
Valtaapitävien pelko näkyy uusien kansalaisliikkeiden ja demokratian vaatimusten edessä, kuten nyt on käynyt Suomessa suomalaisten kansanliikkeen noustessa protestoimaan valtapolitiikkaa äänestämällä Persuja.
Tänään hallitus keikkuu kuin lastu laineilla yrittäessä saada kansalaisille näyttöä siitä, että hallituspuolueet yhdessä kykenisivät tekemään sopuratkaisuja. Jokainen hallituspuolue pyrkii olemaan kuitenkin parempi, kuin toiset puolueet kalastellessaan ihmismassojen suosiota.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kansanliikkeet ovat olleet historiassa aikaansaavia.