Esitin itselleni kysymyksen: Rakastanko sua? Olenko rakastunut suhun? Vai onko tämä vain vuosia kestänyt ihastus ja kemia?
...joo, vaikeita kysymyksiä itselle esitettäväksi. En osaa vastata noihin oikein.
Voiko useita vuosia kestänyt ihastuminen ja kahden ihmisen välinen voimakas kemia sekoittua rakkauden tunteeseen? VAi onko se rakkautta? Miksi toisesta ihmisestä tulee itselle niin huiman tärkeä, jos se ei ole rakkautta?
Voiko rakkautta olla monenlaista, ystävärakkautta kera kemian?
Miksen vain tyydy rakastamaan sua. Niin, sehän olisikin helppo päätös. Teoriassa, käytännössä se olisi arkeamme mullistava kaaos. Niin, se olisi pidettävä salassa, itsellään omana tietona. Siispä, en halua olla rakastunut? En halua rakastaa sua siten kuin voisin, siten miten mulla olisi sua mahdollista rakastaa?
En useinkaan ajattele asioita näin, nyt vain erään tapahtuneen jälkeen hän sai kaikki muumit katoamaan laaksosta :) Ajattelin jo elämän laantuneen, tunteiden tasaantuneen sille vahvalle pysyvälle tasolle jolla olemme olleet vuosia, sillä tasolla jossa me emme keskustele syvemmistä tunteista, vain pidämme. Ehkä on parasta vain pysyä sillä tasolla, sen enempiä ajattelematta. Yksinkertaisempaa ja kevyempää, niin.
...joo, vaikeita kysymyksiä itselle esitettäväksi. En osaa vastata noihin oikein.
Voiko useita vuosia kestänyt ihastuminen ja kahden ihmisen välinen voimakas kemia sekoittua rakkauden tunteeseen? VAi onko se rakkautta? Miksi toisesta ihmisestä tulee itselle niin huiman tärkeä, jos se ei ole rakkautta?
Voiko rakkautta olla monenlaista, ystävärakkautta kera kemian?
Miksen vain tyydy rakastamaan sua. Niin, sehän olisikin helppo päätös. Teoriassa, käytännössä se olisi arkeamme mullistava kaaos. Niin, se olisi pidettävä salassa, itsellään omana tietona. Siispä, en halua olla rakastunut? En halua rakastaa sua siten kuin voisin, siten miten mulla olisi sua mahdollista rakastaa?
En useinkaan ajattele asioita näin, nyt vain erään tapahtuneen jälkeen hän sai kaikki muumit katoamaan laaksosta :) Ajattelin jo elämän laantuneen, tunteiden tasaantuneen sille vahvalle pysyvälle tasolle jolla olemme olleet vuosia, sillä tasolla jossa me emme keskustele syvemmistä tunteista, vain pidämme. Ehkä on parasta vain pysyä sillä tasolla, sen enempiä ajattelematta. Yksinkertaisempaa ja kevyempää, niin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Osuvasti kirjoitettu
Sinä päivänä se todellinen kaaos sisälläsi vastaa alkaa,kun näet sen miehen kuuluvan onnellisesti jollekkin toiselle ja huomaat menettäneesi hänet lopullisesti.Sen päivän jälkeen mikään ei ole niinkuin ennen:)Ei ainakaan kevyttä ja yksinkertaista:)
Olemme molemmat piiiitkissä vakavissa suhteissa tahoillamme. Kaaos siis on lähtenyt liikkeelle päivästä yksi tähän päivään sisältäen kaikenkirjavia tuntemuksia harmista hymyyn, pettymyksestä hyväksymiseen.
mitä suuria tunteita. Puistattaa jo ajatuskin.