Sieniketjuun liittyen laitan vähän informaatiota tähän, samalla kysyn sienten kuivaamisesta:
oletteko huomanneet saavanne oireita kuivatessanne sieniä? Esim. suppilovahveron kuivaaminen onnistuu jopa aivan tavallisessa huoneilmassa eli suppilovahverot jos laittaa esim. pöydälle levitettynä ja isommat sienet halkaistuna niin ne kuivavat ihan huoneilmassa sisällä.
Kuitenkin näin kuivaamalla tulee sienen hajua huoneilmaan. Onko kukaan saanut siitä esim. hengenahdistusta tai poltetta hengitysteihin kuten mikrosienten eli homeiden hajusta monet saavat (riittää jopa että jonkun vaatteet haisevat mikrosienille).
"Home on mikrosieni, joka kasvattaa selvästi erottuvan rihmaston tai itiömassaa.[1] Homeet kasvavat monisoluisena rihmastona (vertaa hiivoihin, jotka puolestaan ovat yksisoluisia sieniä). Homeet ei ole taksonominen ryhmä, vaan niihin kuuluu sieniä Zygomycota-, Deuteromycota- ja Ascomycota-luokista. Homeet toimivat luonnossa tärkeinä eloperäisen aineksen hajottajina. Ne aiheuttavat myös elintarvikkeiden ja rakenteiden pilaantumista sekä allergiaoireita. Homelajeja tunnetaan tuhansia.
Luonnossa homeita kasvaa kaikkialla, missä on kuollutta eloperäistä ainetta. Niitä ei kuitenkaan pysty näkemään paljaalla silmällä, jos ne eivät ole muodostaneet homeyhdyskuntaa. Ihmisen luomissa ympäristöissä, kuten vaikkapa kodeissa, kosteus- ja lämpöolosuhteet ovat usein riittävän tasaisia homeyhdyskuntien muodostumiselle. Ne voidaan usein havaita karvaisina tai nukkamaisina kasvustoina ruoassa tai rakenteiden pinnoilla.
Jotkin homeet pystyvät kasvamaan jopa niinkin kylmässä kuin 2°C:n lämpötilassa. Jos olosuhteet eivät salli homeen kasvua, se voi pysyä hengissä pitkiä aikoja odottaen niiden muuttumista suotuisiksi. Jotkin homeet pystyvät käyttämään ilmassa olevaa kosteutta vedenlähteenään, muut tarvitsevat vettä. Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.
Homeet käyttävät ravinnokseen esimerkiksi puuta, paperia ja kasveja. Ne erittävät entsyymejä, jotka hajottavat eloperäisiä molekyylejä, kuten tärkkelystä, selluloosaa ja ligniiniä yksinkertaisemmiksi aineiksi. Samalla ne vapauttavat ravintoaineita takaisin luontoon uudelleenkäytettäväksi.
Monet homeet tuottavat homemyrkkyjä eli mykotoksiineja, joilla ne estävät kilpailevien mikrobien kasvua. Joidenkin homeiden antibioottiset tai ruoan säilyvyyttä parantavat ominaisuudet perustuvat näihin aineisiin.
Homeet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöitä on sekä mitoottisia että meioottisia. Jotkin itiöt voivat leijua ilmassa erittäin pitkiä aikoja. Monet kestävät äärimmäisiä lämpötiloja ja painetta.
Viljeltyjä homeita käytetään useiden elintarvikkeiden, kuten juustojen, kestomakkaroiden ja mustan teen valmistuksessa. Aspergillus-lajiin kuuluvia koji-homeita (Aspergillus oryzae) on hyödynnetty Itä-Aasiassa vuosisatoja. Niiden avulla fermentoidaan soijapapujen ja viljan sekoituksesta soijapaputahnaa ja soijakastiketta. Niitä käytetään myös saken ja muiden alkoholijuomien valmistuksessa.
Homeita viljellään myös muihin tarpeisiin. Niiden avulla valmistetaan monenlaisia kemikaaleja, entsyymejä ja antibiootteja."
(lähde: Wikipedia)
Lisäkysymyksiä oireileville:
pystyttekö juomaan sakea? Entä teetä? Tuleeko soijakastikkeesta oireita kenellekään?
oletteko huomanneet saavanne oireita kuivatessanne sieniä? Esim. suppilovahveron kuivaaminen onnistuu jopa aivan tavallisessa huoneilmassa eli suppilovahverot jos laittaa esim. pöydälle levitettynä ja isommat sienet halkaistuna niin ne kuivavat ihan huoneilmassa sisällä.
Kuitenkin näin kuivaamalla tulee sienen hajua huoneilmaan. Onko kukaan saanut siitä esim. hengenahdistusta tai poltetta hengitysteihin kuten mikrosienten eli homeiden hajusta monet saavat (riittää jopa että jonkun vaatteet haisevat mikrosienille).
"Home on mikrosieni, joka kasvattaa selvästi erottuvan rihmaston tai itiömassaa.[1] Homeet kasvavat monisoluisena rihmastona (vertaa hiivoihin, jotka puolestaan ovat yksisoluisia sieniä). Homeet ei ole taksonominen ryhmä, vaan niihin kuuluu sieniä Zygomycota-, Deuteromycota- ja Ascomycota-luokista. Homeet toimivat luonnossa tärkeinä eloperäisen aineksen hajottajina. Ne aiheuttavat myös elintarvikkeiden ja rakenteiden pilaantumista sekä allergiaoireita. Homelajeja tunnetaan tuhansia.
Luonnossa homeita kasvaa kaikkialla, missä on kuollutta eloperäistä ainetta. Niitä ei kuitenkaan pysty näkemään paljaalla silmällä, jos ne eivät ole muodostaneet homeyhdyskuntaa. Ihmisen luomissa ympäristöissä, kuten vaikkapa kodeissa, kosteus- ja lämpöolosuhteet ovat usein riittävän tasaisia homeyhdyskuntien muodostumiselle. Ne voidaan usein havaita karvaisina tai nukkamaisina kasvustoina ruoassa tai rakenteiden pinnoilla.
Jotkin homeet pystyvät kasvamaan jopa niinkin kylmässä kuin 2°C:n lämpötilassa. Jos olosuhteet eivät salli homeen kasvua, se voi pysyä hengissä pitkiä aikoja odottaen niiden muuttumista suotuisiksi. Jotkin homeet pystyvät käyttämään ilmassa olevaa kosteutta vedenlähteenään, muut tarvitsevat vettä. Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.
Homeet käyttävät ravinnokseen esimerkiksi puuta, paperia ja kasveja. Ne erittävät entsyymejä, jotka hajottavat eloperäisiä molekyylejä, kuten tärkkelystä, selluloosaa ja ligniiniä yksinkertaisemmiksi aineiksi. Samalla ne vapauttavat ravintoaineita takaisin luontoon uudelleenkäytettäväksi.
Monet homeet tuottavat homemyrkkyjä eli mykotoksiineja, joilla ne estävät kilpailevien mikrobien kasvua. Joidenkin homeiden antibioottiset tai ruoan säilyvyyttä parantavat ominaisuudet perustuvat näihin aineisiin.
Homeet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöitä on sekä mitoottisia että meioottisia. Jotkin itiöt voivat leijua ilmassa erittäin pitkiä aikoja. Monet kestävät äärimmäisiä lämpötiloja ja painetta.
Viljeltyjä homeita käytetään useiden elintarvikkeiden, kuten juustojen, kestomakkaroiden ja mustan teen valmistuksessa. Aspergillus-lajiin kuuluvia koji-homeita (Aspergillus oryzae) on hyödynnetty Itä-Aasiassa vuosisatoja. Niiden avulla fermentoidaan soijapapujen ja viljan sekoituksesta soijapaputahnaa ja soijakastiketta. Niitä käytetään myös saken ja muiden alkoholijuomien valmistuksessa.
Homeita viljellään myös muihin tarpeisiin. Niiden avulla valmistetaan monenlaisia kemikaaleja, entsyymejä ja antibiootteja."
(lähde: Wikipedia)
Lisäkysymyksiä oireileville:
pystyttekö juomaan sakea? Entä teetä? Tuleeko soijakastikkeesta oireita kenellekään?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sakea. Joo litrakaupal kun ei mene päähän niin kohisten kuin kossu.
Homeista on siis paljon hyötyäkin, esim. sakea ei voitaisi valmistaa ilman homeiden apua. Mustaa teetäkään ei olisi ilman homeita eikä penisilliiniä.
Saako kukaan muuten penisilliinistä oireita?
Saa. Ja kovasti. Niin ettei pöntölle taivu.
Sairastumiseni alkuaikoina minulla oli vielä työhuoneessani ruukkukasveja. Sairaassa rakennuksessamme työhuoneeni kukka alkoi tuottamaan sieniä, jotka laitoin pienee purkkiin. Avattuani purkin sain voimakkaan reaktion; pistävä, polttava tunne nenässä ja suussa.
"Lääkäri 2 1.9.2012 11:47
Sieniketjuun liittyen laitan vähän informaatiota tähän, samalla kysyn sienten kuivaamisesta:
oletteko huomanneet saavanne oireita kuivatessanne sieniä?"
No enpä ole itse kuivatellut sieniä. en tunne myöskään työpaikkahomeallergiasairasta, joka kuivattelisi sieniä, joten en pysty vastaamaan kysymykseesi.
Heitä tunnen, jotka eivät homeallergisoitumisensä jälkeen pysty enää syömään sieniä koskien yksilökohtaisesti myös muita ruoka-aineita.
Minulla oli ollut tapana kuivatella nokkosia ja yrttejä sisätiloissa pieniä määriä ritilällä jääkaapin päällä ja suurempia määriä ORAKAS-hyötykasvikuivurilla sisätiloissa, mutta homeallergisoitumiseni pahennuttua niiden tuottaman hajun takia joudun kuivattelemaan pieniä määriä ensin ulkosalla, jonka jälkeen siirrän ne jääkaapin päälle, ja suurempia määriä säätilan salliessa terassille viemässäni ORAKKAASSA, ja mikäli säätila on liian kostea kuivaus tapahtuu pesuhuoneessa.
"Lisäkysymyksiä oireileville:
pystyttekö juomaan sakea? Entä teetä? Tuleeko soijakastikkeesta oireita kenellekään?"
En tunne ketään, joka edes olisi juonut sakea ennen homeallergisoitumistaan.
Heitä tunnen. jotka homeallergisoitumisensa aiheuttamien sairauksien jälkeen pysty enää käyttämään minkäänlaisia alkoholipitoisia juomia, esim. alkoholin aiheuttaman voimakkaan, tunninkin kestävän tirskumisen ja jatkuvaa niistämistä tarvitsevan nuhan takia (nuhalääkitys päällä vuosikausia). Teenjuojiakaan en tunne.
Soijakastikkeesta ei ole ollut puhetta.
Minä käytän ruuanlaitossa (marinointi, kastikkeet, jotkut keitot) SUOLAN asemesta soijakastiketta, eikä siitä ole aiheutunut minulle minkäänlaista haittaa.
"Saako kukaan muuten penisilliinistä oireita?"
Monelle tuntemalleni homeallergiasairaalle on antibiottien käytöstä aiheutunut aikamoisia ongelmia koskien niin ihoa kuin suolistoakin ja toisille ei mitään.
Kun minulle määrättiin hometyöpaikka-altistus kuumeflunssaan (vuorokauden kestävä yli 39 C:n kuume metalliyskäkeuhkoputitulehdus) V-pen megaa viikon kuluttua ja kun kapseli per päivä-annostus nostatti jälleen kuumeen kolmen vuorokauden kuluttua yli 39C:n, niin lääkäri totesi, että älä koskaan enää käytä penisilliiniä.
Kun penisilliinisietokykykin pitäisi olla olemassa, niin pitäisi lääkärin valvomana saada näyttö siitä aiheuttaako ko. altistus minulle yhä moisen kuumereaktion kolmen päivän käytön kuluttua.
Sulfalle olin allergisoitunut jo ennen työpaikkahome-altistustani ja sen seurauksena myös muille antibiooteille (käyttöaihe virtsatietulehdus) seurauksena muutaman päivän käytön jälkeen rupikonnamainen parisen viikkoa kestävä ihottuma ylävartalolla, käsivarsissa ja jaloissa.
Olenko vielä sulfalle ja tuolloin käyttämilleni antibiooteille allerginen, niin mene ja tiedä, kun ALTISTUS-testausmahdollisuutta ei ole vieläkään olemassa.