Ruorsinkielisten kanssa marjassa

http://www.digipaper.fi/epari/97439/index.php?pgnumb=5

Ehkä tähänkin voisi vielä jotain lisätä...
29193
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Olipa oikein demokratian irvikuva tuo lainlaatimisprosessi.

Mitä jos espanjankieliset saisivat laatia jokaista amerikkalaista koskevat kielilait? Tai turkkilaiset Saksan kielilait? Tai suomenkieliset Ruotsin kielilait? Kaikkialla muualla kyseessä olisi skandaali, jossa ministeriä ja virkamiestä lentäisi joukolla pihalle. Mutta Suomessa tämä on vain maan tapa.

Äänestä
  • "Olipa oikein demokratian irvikuva tuo lainlaatimisprosessi."

    Kuinka niin? Ensinäkin tuo ryhmä ei ole laatinut ensimmäsitäkään lakia. Lait laatii eduskunta.

    Toiseksi jos tuohon ryhmään olisi haluttu vaikuttaa poliittisesti se olsi ollut mahdollista kaikilta puolueilta. Ei tainnut PS olla kiinnostunut tuonkaan ryhmän jäsenyydestä. Mutta Suomen kaksikielisyys on aina ollut pitkälti ruotsinkielisten heiniä aivan luonnollisesta syystä. Asia koskee eniten heitä ja heikllä on eniten omakohtaisia kokoemuksia asiasta.

    Talahan on jaksanut spammata tuota juttua pitkin ja poikin kohta kymmenen vuotta. Eikä hän ole koskaan pystynyt ososittamaan että tuossa olisi ollut kähmintää tai vastaavaa

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Olipa oikein demokratian irvikuva tuo lainlaatimisprosessi."

    Kuinka niin? Ensinäkin tuo ryhmä ei ole laatinut ensimmäsitäkään lakia. Lait laatii eduskunta.

    Toiseksi jos tuohon ryhmään olisi haluttu vaikuttaa poliittisesti se olsi ollut mahdollista kaikilta puolueilta. Ei tainnut PS olla kiinnostunut tuonkaan ryhmän jäsenyydestä. Mutta Suomen kaksikielisyys on aina ollut pitkälti ruotsinkielisten heiniä aivan luonnollisesta syystä. Asia koskee eniten heitä ja heikllä on eniten omakohtaisia kokoemuksia asiasta.

    Talahan on jaksanut spammata tuota juttua pitkin ja poikin kohta kymmenen vuotta. Eikä hän ole koskaan pystynyt ososittamaan että tuossa olisi ollut kähmintää tai vastaavaa

    "Asia koskee eniten heitä ja heikllä on eniten omakohtaisia kokoemuksia asiasta."

    Kyllä tämä mukakaksikielisyys koskettaa nimenomaan eniten suomenkielisiä. Tämän mukakaksikielisyyden perusteellahan jokainen pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia. Onko oikein, että ruotsinkieliset määrävät jokaista suomenkielistä koskevista asioista?

    Äänestä

Ankalta olisi kiva kuulla tähänkin kommentti, että onko tämä hänen mielestään oikea tapa laatia lakeja. No, tiedän Ankan vastaavan, että eduskuntahan sen lain hyväksyi ja siellä on enemmistö suomenkielisiä. Niinpä. Mikä on se mahti, joka saa suomenkielisen edustajaenemmistön hyväksymään lakeja, jotka kohdistuvat sitä itseään vastaan?

Äänestä
  • No mitäpä minä tuota sen kummemmin kommentoimaan, tulokset puhukoon puolestaan. Tässä alla linkit niiden tärkeimpien kielilakikomitean asettamien työryhmien muistioihin.

    Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta

    http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf

    KIELILAINSÄÄDÄNTÖ
    Kansainvälisoikeudelliset velvoitteet ja kansainvälinen vertailu

    "Kielilakikomitea asetti 11 päivänä marraskuuta 1999 pitämässään kokouksessa työryhmän kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälistä vertailua varten. Työryhmän tehtäväksi annettiin asiaa koskevan tausta-aineiston kokoaminen ja arvioiminen."

    http://www.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline; filename=2wt2m3t1dxz.pdf&SSURIsscontext=Satellite Server&blobwhere=1243790047937&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf

    Komitean lausunto tiivistelmänä.

    http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Muutjulkaisut/1151328895009

    Ainakin minusta näyttää siltä että lain valmistelu tehtiin huolella ja perehdyttiin asiaan liittyviin seikkoihin asian vaatimalla vakavuudella.

    Vai oletko vielä eri mieltä tutustuttuasi muistioihin?

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    No mitäpä minä tuota sen kummemmin kommentoimaan, tulokset puhukoon puolestaan. Tässä alla linkit niiden tärkeimpien kielilakikomitean asettamien työryhmien muistioihin.

    Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta

    http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf

    KIELILAINSÄÄDÄNTÖ
    Kansainvälisoikeudelliset velvoitteet ja kansainvälinen vertailu

    "Kielilakikomitea asetti 11 päivänä marraskuuta 1999 pitämässään kokouksessa työryhmän kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälistä vertailua varten. Työryhmän tehtäväksi annettiin asiaa koskevan tausta-aineiston kokoaminen ja arvioiminen."

    http://www.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline; filename=2wt2m3t1dxz.pdf&SSURIsscontext=Satellite Server&blobwhere=1243790047937&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf

    Komitean lausunto tiivistelmänä.

    http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Muutjulkaisut/1151328895009

    Ainakin minusta näyttää siltä että lain valmistelu tehtiin huolella ja perehdyttiin asiaan liittyviin seikkoihin asian vaatimalla vakavuudella.

    Vai oletko vielä eri mieltä tutustuttuasi muistioihin?

    Miehittäjäwallan kieli mainitaan kansalliskielenä, joten tulokset todellakin puhuvat puolestaan.

    Paljolla tekstillä yritetään häivyttää selkeät tosiasiat.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    No mitäpä minä tuota sen kummemmin kommentoimaan, tulokset puhukoon puolestaan. Tässä alla linkit niiden tärkeimpien kielilakikomitean asettamien työryhmien muistioihin.

    Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta

    http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf

    KIELILAINSÄÄDÄNTÖ
    Kansainvälisoikeudelliset velvoitteet ja kansainvälinen vertailu

    "Kielilakikomitea asetti 11 päivänä marraskuuta 1999 pitämässään kokouksessa työryhmän kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälistä vertailua varten. Työryhmän tehtäväksi annettiin asiaa koskevan tausta-aineiston kokoaminen ja arvioiminen."

    http://www.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline; filename=2wt2m3t1dxz.pdf&SSURIsscontext=Satellite Server&blobwhere=1243790047937&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf

    Komitean lausunto tiivistelmänä.

    http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Muutjulkaisut/1151328895009

    Ainakin minusta näyttää siltä että lain valmistelu tehtiin huolella ja perehdyttiin asiaan liittyviin seikkoihin asian vaatimalla vakavuudella.

    Vai oletko vielä eri mieltä tutustuttuasi muistioihin?

    Eikös se mennyt niin, että Lipponen antoi ruotsinkielisille vapaat kädet, että tehkää kielilaista sellainen kuin haluatte. Tästä hyvästä Lipponen sai Freudenthal-mitalin ja 8000 euroa.

    Tuollaiset "komitean lausunnot" on täysin puolueellista propagandaa.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    No mitäpä minä tuota sen kummemmin kommentoimaan, tulokset puhukoon puolestaan. Tässä alla linkit niiden tärkeimpien kielilakikomitean asettamien työryhmien muistioihin.

    Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta

    http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf

    KIELILAINSÄÄDÄNTÖ
    Kansainvälisoikeudelliset velvoitteet ja kansainvälinen vertailu

    "Kielilakikomitea asetti 11 päivänä marraskuuta 1999 pitämässään kokouksessa työryhmän kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälistä vertailua varten. Työryhmän tehtäväksi annettiin asiaa koskevan tausta-aineiston kokoaminen ja arvioiminen."

    http://www.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline; filename=2wt2m3t1dxz.pdf&SSURIsscontext=Satellite Server&blobwhere=1243790047937&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf

    Komitean lausunto tiivistelmänä.

    http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Muutjulkaisut/1151328895009

    Ainakin minusta näyttää siltä että lain valmistelu tehtiin huolella ja perehdyttiin asiaan liittyviin seikkoihin asian vaatimalla vakavuudella.

    Vai oletko vielä eri mieltä tutustuttuasi muistioihin?

    Ankka jatkaa itse keskustelun ohittamista ja yrittää tappaa sen antamalla joitain linkkejä, joiden auktoriteettiaseman taakse yrittää piiloutua.

    Mitä keskustelua tuo on?

    Lainsäädännössä on kyse politiikasta, ja kun poliitikot muuttuvat ja poliittinen ilmasto muuttuu sellaiseksi, ettei aikaisempi laki vastaa enää nykyistä todellisuutta, niin silloin muutetaan lakia. Tämä koskee myös ruotsin asemaa kansalliskielenä.

    Eli argumentit joilla kymmenen vuotta sitten puollettiin ruotsin asemaa kansalliskielenä, eivät ehkä tulevaisuudessa ole yhtä painavia, jolloin lopputuloskin on erilainen.

    Äänestä

  • galsten kirjoitti:

    Miehittäjäwallan kieli mainitaan kansalliskielenä, joten tulokset todellakin puhuvat puolestaan.

    Paljolla tekstillä yritetään häivyttää selkeät tosiasiat.

    "Paljolla tekstillä yritetään häivyttää selkeät tosiasiat."

    Jotka ovat?

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Paljolla tekstillä yritetään häivyttää selkeät tosiasiat."

    Jotka ovat?

    Se ettei muutaman prosentin vähemmistön hyysäys voi mennä yli 90-prosenttisen enemmistön oikeuksien edelle.

    Eipä komitean tiivistelmässä enää mainittu mitään kansainvälisestä vertailusta, koska tällainen hölmöily ei sitä kestä.

    Äänestä

  • galsten kirjoitti:

    Miehittäjäwallan kieli mainitaan kansalliskielenä, joten tulokset todellakin puhuvat puolestaan.

    Paljolla tekstillä yritetään häivyttää selkeät tosiasiat.

    "Miehittäjäwallan kieli mainitaan kansalliskielenä, joten tulokset todellakin puhuvat puolestaan."

    Ruotsin valtion alkutaipalleella suomalaiset joutuivat muutaman kerran ojentamaan hämäläisiä, kunnes hämäläisetkin ymmärsi että joko he liittyvät länteen tai sitten itään. Valitsivat lännen. Muutoin Ruotsin valtio kyllä kasvoi vapaaehtoisin liitoin. Suomi (nykyinen Varsinais-Suomi) ja Karjala olivat ensimmäisiä hakemassa läntisestä liitosta suojaa ja vakautta. Sitten liittyi Häme.

    Näillä main kilpajuoksua harrastivat toisaalta katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko käännyttämässä pakanoita. Ja toisaalta täällä kisailivat Novgorod, Svea-Göta, sekä Tanska. Suurimmassa osassa nykyistä Suomea Katolinen kirkko ja Svea-Göta veti pidemmän korren. Mutta tanska ja Novgorod kävi ryöstöretkillään tuon tuosta. Sittemmin Ruotsin aluetta kuitenkin pyrittiin vakauttamaan melko tiheällä linnojen verkostolla. Näiden ympärille keskittyi suurin osa väestöstä.

    Äänestä

  • axel f. kirjoitti:

    Eikös se mennyt niin, että Lipponen antoi ruotsinkielisille vapaat kädet, että tehkää kielilaista sellainen kuin haluatte. Tästä hyvästä Lipponen sai Freudenthal-mitalin ja 8000 euroa.

    Tuollaiset "komitean lausunnot" on täysin puolueellista propagandaa.

    "Eikös se mennyt niin, että Lipponen antoi ruotsinkielisille vapaat kädet, että tehkää kielilaista sellainen kuin haluatte. "

    Ei. Lipponen on aina ollut erittäin kiinnostunut kieliasioista.

    "Tuollaiset "komitean lausunnot" on täysin puolueellista propagandaa. "

    Miksi siis muut puolueet sitten hyväksyvät ne?

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Miehittäjäwallan kieli mainitaan kansalliskielenä, joten tulokset todellakin puhuvat puolestaan."

    Ruotsin valtion alkutaipalleella suomalaiset joutuivat muutaman kerran ojentamaan hämäläisiä, kunnes hämäläisetkin ymmärsi että joko he liittyvät länteen tai sitten itään. Valitsivat lännen. Muutoin Ruotsin valtio kyllä kasvoi vapaaehtoisin liitoin. Suomi (nykyinen Varsinais-Suomi) ja Karjala olivat ensimmäisiä hakemassa läntisestä liitosta suojaa ja vakautta. Sitten liittyi Häme.

    Näillä main kilpajuoksua harrastivat toisaalta katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko käännyttämässä pakanoita. Ja toisaalta täällä kisailivat Novgorod, Svea-Göta, sekä Tanska. Suurimmassa osassa nykyistä Suomea Katolinen kirkko ja Svea-Göta veti pidemmän korren. Mutta tanska ja Novgorod kävi ryöstöretkillään tuon tuosta. Sittemmin Ruotsin aluetta kuitenkin pyrittiin vakauttamaan melko tiheällä linnojen verkostolla. Näiden ympärille keskittyi suurin osa väestöstä.

    Miten helvetissä voit nimittää lukuisia tappioita "pitemmän korren vetämiseksi". Ruotsin menestys johtui ainoastaan Venäjän sisäisestä heikkoudesta ihan kuten Tanskan Saksan heikkoudesta. Bismarck ja Pietari Suuri mobiilisoivat saksalaiset ja venäläiset elinvoiman saaden skandi siat itkemään apua briteiltä ja laskemaan alleen. Tämäkö on sitä "kunniahistoriaa" jota svedu pellet juhlivat. ha ha ha

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Eikös se mennyt niin, että Lipponen antoi ruotsinkielisille vapaat kädet, että tehkää kielilaista sellainen kuin haluatte. "

    Ei. Lipponen on aina ollut erittäin kiinnostunut kieliasioista.

    "Tuollaiset "komitean lausunnot" on täysin puolueellista propagandaa. "

    Miksi siis muut puolueet sitten hyväksyvät ne?

    Lipponen on ollut aina kiinnostunut siitä mistä saa eniten rahaa.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Miehittäjäwallan kieli mainitaan kansalliskielenä, joten tulokset todellakin puhuvat puolestaan."

    Ruotsin valtion alkutaipalleella suomalaiset joutuivat muutaman kerran ojentamaan hämäläisiä, kunnes hämäläisetkin ymmärsi että joko he liittyvät länteen tai sitten itään. Valitsivat lännen. Muutoin Ruotsin valtio kyllä kasvoi vapaaehtoisin liitoin. Suomi (nykyinen Varsinais-Suomi) ja Karjala olivat ensimmäisiä hakemassa läntisestä liitosta suojaa ja vakautta. Sitten liittyi Häme.

    Näillä main kilpajuoksua harrastivat toisaalta katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko käännyttämässä pakanoita. Ja toisaalta täällä kisailivat Novgorod, Svea-Göta, sekä Tanska. Suurimmassa osassa nykyistä Suomea Katolinen kirkko ja Svea-Göta veti pidemmän korren. Mutta tanska ja Novgorod kävi ryöstöretkillään tuon tuosta. Sittemmin Ruotsin aluetta kuitenkin pyrittiin vakauttamaan melko tiheällä linnojen verkostolla. Näiden ympärille keskittyi suurin osa väestöstä.

    Ihan hyvä kärjistys, mutta käsittääkseni karjalaiset kuuluivat pisimpään idän leiriin.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Miehittäjäwallan kieli mainitaan kansalliskielenä, joten tulokset todellakin puhuvat puolestaan."

    Ruotsin valtion alkutaipalleella suomalaiset joutuivat muutaman kerran ojentamaan hämäläisiä, kunnes hämäläisetkin ymmärsi että joko he liittyvät länteen tai sitten itään. Valitsivat lännen. Muutoin Ruotsin valtio kyllä kasvoi vapaaehtoisin liitoin. Suomi (nykyinen Varsinais-Suomi) ja Karjala olivat ensimmäisiä hakemassa läntisestä liitosta suojaa ja vakautta. Sitten liittyi Häme.

    Näillä main kilpajuoksua harrastivat toisaalta katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko käännyttämässä pakanoita. Ja toisaalta täällä kisailivat Novgorod, Svea-Göta, sekä Tanska. Suurimmassa osassa nykyistä Suomea Katolinen kirkko ja Svea-Göta veti pidemmän korren. Mutta tanska ja Novgorod kävi ryöstöretkillään tuon tuosta. Sittemmin Ruotsin aluetta kuitenkin pyrittiin vakauttamaan melko tiheällä linnojen verkostolla. Näiden ympärille keskittyi suurin osa väestöstä.

    "Ruotsin valtion alkutaipalleella suomalaiset joutuivat muutaman kerran ojentamaan hämäläisiä, kunnes hämäläisetkin ymmärsi että joko he liittyvät länteen tai sitten itään. Valitsivat lännen. Muutoin Ruotsin valtio kyllä kasvoi vapaaehtoisin liitoin. Suomi (nykyinen Varsinais-Suomi) ja Karjala olivat ensimmäisiä hakemassa läntisestä liitosta suojaa ja vakautta. Sitten liittyi Häme."

    Vapaaehtoisesti, kunhan muuten vain tehtiin ristiretkiä ja Lallinkin piti ojentaa jotain vierasmaalaista juippia. Birger jaarlinkin kanssa oltiin niin kamua, vaikka veri lensi.

    Ovatpa meitä vähäväkisemmätkin valtiot karistaneet vieraat pakkokielet harteiltaan ja pian on meidän vuoro.

    Äänestä

  • galsten kirjoitti:

    Se ettei muutaman prosentin vähemmistön hyysäys voi mennä yli 90-prosenttisen enemmistön oikeuksien edelle.

    Eipä komitean tiivistelmässä enää mainittu mitään kansainvälisestä vertailusta, koska tällainen hölmöily ei sitä kestä.

    Suomen herrat innolla esittelee Euroopassa ja maailmalla suomalaista kaksikielisyyttä. Kaksikielistä yhteiskuntaa ja sen mukanaan tuomaa rikkautta. Kuinka kaikki oppivat koulussa myös ruotsin / suomenkielen.

    Isäntämaan edustajat vaivautuneena katsovat varpaitaan. Yrittävät jo sitten nopeasti siirtyä toiseen keskustelu aiheeseen.
    Sillä he tietävät. Olihan monessa Euroopan maassa muutaman vuosikymmenen kestänyt, virallinen totuus. Johon kukaan ei oikeasti uskonut. Se oli tuo kommunismi. Pienen eliitin projekti. Jonka kansa lopulta itse kaatoi.
    Suomalainen valtio kommunismi näyttää silti jatkuvan...Meitä ei hävetä.

    Äänestä

Silloisessa eduskunnassa, kun kielilaista äänestettiin, oli mukana vain kolme täysjärkistä kansanedustajaa, jotka äänestivät kielilakia vastaan. Suurin osa kielilain puolesta ännestäneistä äänestivät heikentääkseen omia mahdollisuuksiaan tulevaisuudessa. Onnistuivatkin siinä erittäin hyvin.

Taitavat muistella äänestyskäyttäytymistään yhtä onnellisina, kuin Johannes Virolainen pakkoruotsisekoiluaan.

Äänestä
  • Rupesiko Virolaisella vanhemmiten omatunto kolkuttamaan pakkoruotsi päätöksestä?

    Äänestä

  • 878686 kirjoitti:

    Rupesiko Virolaisella vanhemmiten omatunto kolkuttamaan pakkoruotsi päätöksestä?

    Tuskinpa.

    Äänestä

Kielilakikomitean kokoonpano oli todellinen demokratian irvikuva ja lopputulos sen mukainen. Suomenkieliset olivat kokematonta "vilttiketjua", jolle oli suuri kunnia olla mukana niin arvovaltaisessa eliittiporukassa. Ei ilmeisesti yhtään eriävää mielipidettä, ettei mennyt oma virkaputki katkolle. Lopputulos oli sellainen, että historia tullee asettamaan mukana olleet oikeaan arvoonsa, joka tuskin on kunniakas.

Äänestä
  • Lakien esivalmistelu ja selvitystyö tehdään komiteoissa ja niiden asettamissa työryhmissä, lait säätää ja hyväksyy eduskunta. Tarkoitatko "kokemattomalla vilttiketjulla" maamme eduskuntaa? Siellä on muita kuin RKPeeläisä 191 / 200.

    Mikä sinusta noissa komiteamietinnöissä on värittynyttä ja paikkansapitämätöntä? Mitä niistä puuttuu?

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Lakien esivalmistelu ja selvitystyö tehdään komiteoissa ja niiden asettamissa työryhmissä, lait säätää ja hyväksyy eduskunta. Tarkoitatko "kokemattomalla vilttiketjulla" maamme eduskuntaa? Siellä on muita kuin RKPeeläisä 191 / 200.

    Mikä sinusta noissa komiteamietinnöissä on värittynyttä ja paikkansapitämätöntä? Mitä niistä puuttuu?

    "lakien esivalmistelu ja selvitystyö tehdään komiteoissa ja niiden asettamissa työryhmissä"

    Miksi lain valmisteluun liittyvissä työryhmissä on enemmistö ruotsinkielisillä, kun heitä on kansasta n. 5%? Millä perustelet asian?

    Äänestä

  • 8 kirjoitti:

    "lakien esivalmistelu ja selvitystyö tehdään komiteoissa ja niiden asettamissa työryhmissä"

    Miksi lain valmisteluun liittyvissä työryhmissä on enemmistö ruotsinkielisillä, kun heitä on kansasta n. 5%? Millä perustelet asian?

    Se on sitä Runkdamin demokratiaa. Sopisi muistaa Venäjän vuoden 1917 tapahtumat miten kävi kun vähemmistö pompotti enemmistöä.

    Äänestä

Jotain on mätää Suomenmaassa..... ja pahasti.

Äänestä
  • Mätää riittää suomenmaassa! Nimittäin netti fennoja!

    Äänestä

  • Totta on kirjoitti:

    Mätää riittää suomenmaassa! Nimittäin netti fennoja!

    Onneksi niitä on vain 6 kpl.

    Äänestä

  • Totta on kirjoitti:

    Mätää riittää suomenmaassa! Nimittäin netti fennoja!

    "Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa" ;)

    Äänestä

  • Väestörekisteri kirjoitti:

    Onneksi niitä on vain 6 kpl.

    Kansalaisaloite 131

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


galsten kirjoitti:

http://www.digipaper.fi/epari/97439/index.php?pgnumb=5

Ehkä tähänkin voisi vielä jotain lisätä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu