Juu moi. Oon viistoistavuotias tyttö ja luin tossa viime päivinä Valittujen palojen "Kysy pois" kysymyspalstaa.
Siellä kuusitoistavuotias tyttö kertoi äidistään, jonka mielestä oli ihan ok lukea lapsensa tekstiviestejä, koska maksaa tämän puhelinlaskun. Tytön mielestä toisten viestejen urkkiminen rikkoo yksityisyyttä, mutta jos hän jättää kännykän vartioimatta edes hetkeksi, hänen äitinsä on heti tutkimassa sen sisältöä.
Tähän asiantuntija vastasi, että on tässä tapauksessa äidin puolella. "Toisten viestien lukeminen on kieltämättä hieman kyseenalaista käytöstä, mutta siitä huolimatta olen äitisi puolella tässä asiassa. Hän tekee sinulle vain palveluksen, sillä TEKSTIVIESTIT EIVÄT OLE YKSITYISIÄ!" jne. lukee vastauksessa, sitten asiantuntija alkaa luennoimaan tekstiviestien yms. vaaroista.
Silmään pisti tuo, etteivät tekstiviestit ole ykstityisiä? Ja mullekun on aina toitotettu, ettei toisen viestejä saa lukea, koska on olemassa KIRJESALAISUUS, joka pätee tekstiviesteihin, s-postiin, kortteihin jne...
Joo, kyseessähän on tytön holhooja ja äiti, mutta en mä vaan uskois että mun äiti lukis JATKUVASTI mun viestejä vaan suojellakseen mua ja silkasta rakkaudesta. Kyl siinä tapauksessa olis jo uteliaisuus suurena osana. Ja muutenkin ahdistais tietää, että äiti lukee mun viestit, varsinkin, kun ne yleensä on vaan jt. läksyjen kysymisiä tai tapaamisten sopimisia. Kaikki salaisuudet kerrotaan muuten kuin tekstareilla :P. Se ois vähän niiku "Annukka rakas, miä rakastan sinut mut en luota sinnuu hiiren kakan vertaa ja siks o pakko penkoo kaikki viästis ja urkkia jokaisen salaisuuden vähitää kahen päivän välein."
Siispä kysyn, että onko mun tieto väärää, saako toisten viestejä tosiaan lukea? Ja sitten, että luottekos te teidän teinienne tekstarit?
Siellä kuusitoistavuotias tyttö kertoi äidistään, jonka mielestä oli ihan ok lukea lapsensa tekstiviestejä, koska maksaa tämän puhelinlaskun. Tytön mielestä toisten viestejen urkkiminen rikkoo yksityisyyttä, mutta jos hän jättää kännykän vartioimatta edes hetkeksi, hänen äitinsä on heti tutkimassa sen sisältöä.
Tähän asiantuntija vastasi, että on tässä tapauksessa äidin puolella. "Toisten viestien lukeminen on kieltämättä hieman kyseenalaista käytöstä, mutta siitä huolimatta olen äitisi puolella tässä asiassa. Hän tekee sinulle vain palveluksen, sillä TEKSTIVIESTIT EIVÄT OLE YKSITYISIÄ!" jne. lukee vastauksessa, sitten asiantuntija alkaa luennoimaan tekstiviestien yms. vaaroista.
Silmään pisti tuo, etteivät tekstiviestit ole ykstityisiä? Ja mullekun on aina toitotettu, ettei toisen viestejä saa lukea, koska on olemassa KIRJESALAISUUS, joka pätee tekstiviesteihin, s-postiin, kortteihin jne...
Joo, kyseessähän on tytön holhooja ja äiti, mutta en mä vaan uskois että mun äiti lukis JATKUVASTI mun viestejä vaan suojellakseen mua ja silkasta rakkaudesta. Kyl siinä tapauksessa olis jo uteliaisuus suurena osana. Ja muutenkin ahdistais tietää, että äiti lukee mun viestit, varsinkin, kun ne yleensä on vaan jt. läksyjen kysymisiä tai tapaamisten sopimisia. Kaikki salaisuudet kerrotaan muuten kuin tekstareilla :P. Se ois vähän niiku "Annukka rakas, miä rakastan sinut mut en luota sinnuu hiiren kakan vertaa ja siks o pakko penkoo kaikki viästis ja urkkia jokaisen salaisuuden vähitää kahen päivän välein."
Siispä kysyn, että onko mun tieto väärää, saako toisten viestejä tosiaan lukea? Ja sitten, että luottekos te teidän teinienne tekstarit?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sanoisin, että se on ainakin moraalisesti väärin, mutta voitko tehdä asiasta esim. poliisille tutkintapyynnön? Tuskin.
Öööö, tuota joo, olet ymmärtänyt aivan oikein tämän kirjesalaisuuden merkityksen. Nuo mitkä luettelit, kuuluvat sen sisälle, joten kenenkään viestejä ei saa lukea, lain mukaan.
Mutta, mutta, äidit (ehkä myös isät) monesti rikkovat tätä lakia ja tekevät niin siksi, että voivat puuttua ennaltaehkäisevästi moniin tyhmiin suunnitelmiin, joita nuoruuden innoissaan aiotaan kokeilla.
Kunhan tulet äidiksi, teet sitten niin kuin oikeana pidät. Toiset nuoret eivät joudu kuvaamasi viestiväijytyksen uhriksi, koska heitä ei epäillä mistään salamyhkäisistä jutuista. Kun taas joidenkin nuorten wc-käynnitkin tarkistetaan, että kumman asian se nuori nyt kävi tekemässä.
Kuten tiedät urkkimiseen ja uteliaisuuteen voi sairastua ja toisten viestien lukeminen muuttuu pakkomielteeksi, kuten kertomassasi tapauksessa on käynyt. Asiantuntija, jolta ko. asiaa on kysytty, ei näy tietävän ko. laista yhtään mitään, joten se kannattaa esim googlettaa ja lähettää myös hänelle.
Ehdottaisin, että ko. tyttö näyttäisi huoltajalleen myös lakitekstin kirjesalaisuudesta, se ei nimittäin ole yhtään väljempi sen perusteella, että joku on huoltaja ja toinen alaikäinen. Toki aivan pienen lapsen kohdalla on laissakin poikkeus, koska esim onnittelukortitteja ihan pieni lapsi ei osaa edes lukea.
Lain mukaanhan toisille tarkoitettua materiaalia ei saa lukea (ei edes postikortin tekstejä), mutta se asian näyttäminen toteen esim. poliisille ei ole kovin helppoa. No tietysti puhelimen mukana pitäminen estää urkkimista, samoin tekstiviestien poistaminen, heti, kun sen on lukenut.
näppäimistön turvalukko. Niin meidän perheen teinit on tehnyt. Ilman tunnuslukua ei puhelimella pysty tekemään muuta kuin vastaamaan puheluun.
Ymmärrän tekstiviestien lukemisen vain jos epäilee omaa puolisoaan pettämisestä tai lastaan jonkin vaarallisen suunnitelman toteuttamisesta (itsemurha, kouluampumiset tms).
Ei sitä kuitenkaan teini-ikäisen lapsen tai kenenkään muunkaan viestejä muuten tarvitse urkkia, siinähän menee helposti välit poikki.
Joillekin oma kännykkä on kuin päiväkirja ja se saattaa sisältää hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Pitäkäähän huoli, että kännykkänne ovat aina omassa taskussanne.