Lisäarvo vai arvon lisäys???

Eikö löydy tietäjää vaikka sitä on toitotettu nyt jo viikkoja jos ei enempää muiden kirjoituksia lainaillen?

Kukistakaa ajatuksenpuutostautinne ja antakaa nyt selitys jotta näemme kaikki missä mennään!

Oletteko niin raukkoja jottei omia mielipiteitä voi lausua julki vaikka tällainen eläkeläisukkokin sen uskaltaa tehdä?

Teillä on nyt viikko aikaa koska varhain huomenna poistun netin ulottumattomiin noin viikoksi joten ajan puutetta tuskin on jos ei vaan ole ajatuksen puutetta.

HEI!

Nyt on kai hyvä kertoa ensiksi se, että mitä Luonnon Dialektiikka eli LD tarkoittaa.
LD:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria ja XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on yhtä kuin Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.

Niin ja nyt LD:hen pohjautuva Materialistinen Historiakäsitys on sama asia kuin seuraavat kuviot:
Makroteoria Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'.
Mikroteoria1 Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo, Pysyvä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet, Raaka- ja Apuaineet, Vaihteleva Pääoma on Työvoimakustannukset. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma.
Mikroteoria2 Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo, Kiinteä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet, Liikkuva Pääoma on Raaka- ja Apuaineet sekä Työvoimakustannukset. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.
Nyt yrittäjän voitto on Lisäarvo miinus Lainanhoitokulut. Niin ja nyt lainan lyhennyksiä ei lasketa mukaan lainanhoitokuluihin, sillä nämä kuuluvat yrityksen rahapääomaan.

Niin ja nyt vielä Liiketalouskuvioissa on olemassa Käyttöarvo ja Vaihteoarvo. Nyt sitten Käyttöarvo vastaa sitä hyötyä, jonka kuluttaja saa ostamastaan tavarasta tai palvelusta, kun taas Vaihtoarvo on aina kaksijakoinen, siis Työtunti- ja Rahayksikkömääräinen. Meidän pitää vielä nyt huomata se asia, että ei ole olemassa markkinoiden epäidenttisyydestä johtuen Yleinen Tasapainohinta rp:tä vaan vain ja ainoastaan yksittäistä liiketointa koskeva TASAPAINOHINTA, siis se hinta, jolla tavara tai palvelu vaihtaa omistaaja. Kun me nyt puhumme jonkin tavaran markkinahintatasosta, niin on aina tällöin syytä puhua aritmeettisesta keskiarvosta, joten samankin tuotteen hinta voi vaihdella paljonkin jopa yhdessa asutuskeskuksessa koko maasta nyt puhumattakaan.

Nyt sitten haluan sanoa vielä Lisäarvoasista siten, että koska meidän kilpailutilanne markkinoilla ei koostu täysin identtisistä yrityksista vaan epäidenttisistä, niin myös Lisäarvo-osuus voi vaihdella jopa siten, että joku tai jokin yrittäjä ei pysty repimään markkinoilta edes Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuutta Lisäarvosta nyt puhumattakkaan. Koska me elämme epäidenttisten yritysten muodostamassa kilpailuympäristössä, niin ihan hyvin voi olla olemassa sellainen tilanne, että Lisäarvo-osuus on todella suuri tai plus-miinus-nolla-tilanne tai jopa miinustaso. Nyt ja pitää vielä huomata se asia, että jos yritykset eivät olisi epäidenttisiä, niin se tilanne ei olisi mahdollinen, että eri yritysten koko voisi vaihdella kioski-, pien-, keskisuur- suur- ja jättisuurtasosta jopa monikansallsiin ökytason jätteihin.

Kun nyt Teille SINIMUSTAT ja Kokkarien TOIVO- ja KORVA-remmi rp:n asiamiehille on Lisäarvoasia jonkinlainen ongelma ilmeisesti, koska Te ajattelette, että myös omistajan pitää saada oma osuutensa, niin voin sanoa sen. että Henkinen Anarkismi toi kuvioihin RIISTO-käsitteen, jotta voitaisiin perustella kaikenlainen MUUTOS ja MURROS. Nyt me, jotka kuulumme LD:hen pohjautuvaan Persumarxismi eli Marxilainen Revisionismi rp:hen, niin emme pidä pahana sitä asiaa, että myös yrittäjä ja omistaja saa viivan alle jotain muutakin kuin tahtoa ja uskoa, siis mahdollismman suuren lehväkasan. Niin ja Teidän Työkkäri ja AP pitää nyt muistaa se, että Henkinen Anarkismi ja Marxismi-Leninismi on varmastai täysin eri asia kuin LD:hen pohjautuva Materialistinen Historiakäsitys.

HEI!

Nyt oli ymmärtääkseni kysymys Lisäarvosta, joten halusin kertoa jotain siitä asiasta, että mitä pitää sisällään Materialistinen Historiakäsitys ja Luonnon Dialektiikka eli LD. Kun Te Työkkäri ja AP haukutte meitä, jotka eivät inhoa sitä asiaa, että mitä pitää sisällään LD:hen pohjautuva Perusmarxismi ja Marxialainen Revisionismi, niin olisiko se asia liikaa pyydetty, että jotenkin uskoisitte siihen, että Pääomakirjan Arvolakimalli ja Luonnon Dialektiikka eli LD on varmasti jotain muutakin kuin vain jotain epämääräistä jaskaa? Kun Te Työkkäri myös kirjoititte jotain sellaista, että Teidän Työkkäri aloituksessanne oli kyse valmistuksesta ja tuoton jakamisesta eri osapuolten kanssa, siis heidän, jotka olivat ratkaisevassa osassa jonkun tuotteen valmistamisessa ja vielä Te kirjoititte, että älä kirjoita mitään, jos et pysty vastaamaan kunnolla, niin halusin vain kertoa jotain Pääomakirjan Arvolakimalli ja Luonnon Dialektiikka eli LD:n taustoista.

Jos me emme tiedä jonkun teoriakuvion takana olevia asioita, niin on täysin mahdotonta vastata pätevästi Teidän Työkkäri kysymyksiinne millään muulla tavalla kuin tarinoimalla jotain sellaista, että Marxilainen Filosofia ja Sosiologia ei ole mitään muuta kuin eräänlainen uskomusjärjestelmä, ja jonka totuusarvo on kyseenalainen. Olenhan Teille Työkkäri tarinoinut myös jotain sellaista, että Pääomakirjan Arvolakimalli ja Luonnon Dialektiikka ovat tällä hetkellä ainoina sellaisia, jotka kestävät romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin. Nyt on ainakin Hyvä Kysymys se, että kestääkö valtavirtatalousoppi sen paremmin logiikkatestiä kuin myös realismitestiä ja ihan samaa voimme me Materialistinen Filosofia rp:tä ainakin vähän kunnioittavat henkilöt sanoa Luonnontieteen Valtavirtaopista nimittäin Alkupaukku ja Suhteellisuusteoria.

Niin ja nyt kun keskustelemme tavaroiden valmistamisesta ja myös tuoton jakamisesta eri osapuolten välillä, niin on hyvä palauttaa mieliin Mikroteoria1 siis Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo. Mehän ilmeisesti tiedämme sen, että Pysyvä Pääoma on yhtä kuin Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet, Raaka- ja Apuaineet, kun taas Vaihteleva Pääoma on yhtä kuin Työvoimakustannukset. Lisäarvo on taas MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma.

Nyt sitten voimme kysyä sitä asiaa, että miten esimerkiksi Konepajassa ja tehtaassa jaetaan tuotantotoiminnan johdosta syntynyt tulos eri osapuolten välillä. Niin ja nyt pitää valmistuskustannuksiin laskea mukaan kaikki Pysyvän Pääoman osatekijät kuten myös Vaihteleva Pääoma eli Työpalkat, työnanatajat ns sivukulut. Kun nyt Myyntihinnasta on poistettu Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma, niin tällöin tulemme lisäarvo-osuuteen, mutta tämä lisäarvo-osuus ei ole vielä puhdasta yrittäjätuloa, sillä lisäarvo-osuudesta pitää vielä vähentää lainanhoitokulut kuten korot tai vastaavat. Nyt pitää vielä sanoa se, että Lainan Lyhennyksiä ei lasketa lainanhoitokuluihin vaan Rahapääomaan.

Kun nyt mietimme sitä, että mikä osuus tuotantotoiminnan tuloksesta kuuluu kennellekin, niin tällöin tullaan ainakin sellaiseen ilmiökuvioon, että Työpalkka ei ole tuloa yritykselle vaan vain ja ainoastaan menoerä, joten jo tästä ilmiöasiasta voimme päätellä jotain sellaista, että vastakohtien aika ei ole kaikilta osatekijöiltään yhteiskunnasta ohi, vaikka Te Kokkarien TOIVO- ja KORVA-remmi-iskurit toista väitättekin. Onhan yrittäjän liiketaloudellinen tulos sitä parempi, mitä vähemmän heidän tarvitsee sijoittaa Vaihtelevaan Pääomaosuuteen, mutta nyt pitää kuitenkin huomata se asia, että vaikka PALKKA on menoerä yksittäisessä yrityksessä, niin se palkkatulo on kysyntätekijä markkinoilla, joten kyllä liikeyrityksen hoitajan kannattaa maksaa jokin kohtuullinen osuus sekä toimihenkilö- että rivityöläiskunnalle.

Nyt sitten voimme kysyä sitä, että mikä on kohtuullinen osuus itse kullekin. Onkohan nyt kyseessä joka suoraan tai epäsuorasti myös ns luokkataistelukuvio tai ainakin palkansaajaväestön taholla ns Työvoimatavaran Niukkuusasian hyväksikäyttö tai yrittäjäpiirien taholla taas Työvoimatavaran Ylitarjontatilanteen hyväksikäyttö. On kuitenkin hyvä muistaa se asia, että myös kaikki tälläiset Työelämääkin koskevat asiat on syytä pitää Sosiaalifilosofiakuvioissa ja välttää asian siirtämistä Moraalifilosofiaympäristöön, sillä ei vielä tähän mennessä ole yksikään Filosofi ja ekonomisti pystynyt sanomaan yksi yhteen sitä, että miten erilaiset Moraliteetti- eli Moraaliasiat pitäisi määritellä, sillä me filosofit ainakin sanomme, että arvot ovat vain ja ainoastaan yksittäisen katsojan tai kokijan silmissä tai mielessä.

HEI!

Niin ja nyt Lisäarvo voidaan laskea esimerkiksi seuraavalla tavalla: MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma. Me voimme nyt käyttää seuraavaa esimerkkiä tutkimustoimessamme, ja joka on sellainen, että oletetaan se, että esimerkiksi Tietokone maksaa 600 työtunti- ja rahayksikköä. Me voimme nyt jakaa tietokoneen hinnan Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuuteen sekä vielä Lisäarvoon.

Nyt on kai ensialkuun syytä ottaa tietokoneasiassa käyttöön tietokoneen rahayksikköhinta esimerkiksi 600 euroa. Me tiedämme nyt sen, että kuinka paljon on arvioitu Pysyvän Pääoman rahayksikköosuudeksi ja me tiedämme myös sen palkkamäärän rahayksikkönä ilmaistuna, jonka yritys on joutunut maksamaan työläisilleen. Kun nyt lasketaan yhteen Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuudet ja tämä vähennetään tietokoneen hinnasta 600 euroa, niin tällöin saamme Lisäarvo-osuuden selville. Niin ja kun nyt me otamme selvää siitä asiasta, että mikä on työläisen keskituntipalkka, ja kun me jaamme tällä keskituntipalkalla Pysyvän Pääoman rahaosuuden, niin saamme täten selville ne työtunnit, jotka on tarvittu kustantamaan Pysyvän Pääoman osuuden, ja kun meillä on selvillä Tietokoneen valmistamisen tarvitsemat työtunnit, niin kertomalla työtunnit keskipalkalla, niin tällöin meille selviää Vaihtelevan Pääoman Rahayksikkömäärä. Kun me nyt laskemme yhteen Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman Osuuden rahayksiköissä ilmaistuna ja kun me nyt vielä vähennämme Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman rahayksikköosuuden Kuudesta sadasta eurosta, niin tällöin meille selviää Lisäarvon Rahayksikkömäärä ja kun me vielä jaamme Lisäarvon Rahayksikkömäärän Työläisten Keskituntiansiolla, niin tällöin me saamme selville Lisäarvon työtuntimäärän.

Nyt kyllä tässä laskentakuviossamme pitää huomata se asia, että meidän Yritystalous ja Kokonaistalous kirjanpidollisesti pohjautuu SNA-järjestelmään, ja joka on lähtökohdiltaan täysin erilainen kuin vastaava Pääomakirjan Arvolakimalli, joten meidän on nyt Lisäarvotarkastelussamme pakko tyytyä melko karkeisiin likiarvoihin. Niin ja nyt sitten SNA rp:n kuvioihin kuuluva käsitteistö eli Terminologia poikkeaa melkoisesti vastaavasta Materialistinen Historiakäsitys ja Pääomakirjan Arvolakimalli rp:stä. Kyllä nyt pitää kuitenkin sanoa se asia, että kaikesta huolimatta melko tarkkoihin arvioihin me, jotka pohjaamme tutkimuksemme LD:hen pohjautuvaan Perusmarxismi ja Marxilainen Revisionismi rp:hen, niin on mahdollista päästä kaikesta huolimatta, joten se siitä asiasta. Niin ja nyt pitää aina Talouselämätarkasteluissa huomata se asia, että koska Klassikkomallin oletukset kuten myös erityisesti Identtisyysoletus C:n ja Q:n suhteen särkyy heti kättelyssä, niin meidän on tarkasteluissamme pakko käyttää aina aritmeettisia keskiarvoja, sillä esimerkiksi jonkun tavaran tai palvelun hinta rahassa ilmaistuna voi vaihdella kauppaliikkeessä jopa tunnittain.

PS Nyt kysyn sitä, että mitä Te Herra Työkkäri ja Te Herra Antipunikki tarkoitatte silloin, kun Te nimitätte jotain tarinointia jaskaksi. Niin mikä on tällöin näreet ja asian haarat ja kuviot? Onko nyt erään katunarrin ja kulkurin tarinointi vain ja ainoastaan puhdasta sekoilua? Jos on, niin MIKSI todellakin?

Onhan tuo sulle selitetty. Moneen kertaan. Ja tajuat sen itsekin mutta poliittisista syistä jankkaat turhaan selvää asiaa.

Kertaan vielä. Tavaroita tuottaa vain työläinen työllään. Nyt ei puhuta niistä, jotka iltapuhteilla tekevät esim. puusta lapsiaan varten leluja vaan tavaratuotannosta markkinoita varten.
Tässä voidaan laskea tuotantoprosessiin kaikki siihen osallistuvat tehdastyöläisistä toimihenkilöihin ja toimitusjohtajaan saakka. Jos kapitalisti itse on tuotannon jossain osassa hommissa, hänkin on oikeutettu työnsä mukaan palkkaan.

Koko tämä revohka kuluttaa työvoimaansa keskim. saman verran olipa herra tai narri. Otamme silti huomioon ammattitaidon, urakkatyön, vaarallisen työn lisät ym. ja emme edellytä tasapalkkaa (vielä sosialismissakaan) vaan työn laadun ja määrän mukaan jako.

Lisätuote pitäisi tulla samoin kaikkien omistukseen. Paitsi että kapitalisti pistää lisätuotteen lyhentämättömänä omaan taskuunsaja työntekijät saavat vain oman työvoimansa uusintamista varten tulevan osuuden ja ehkä rapiat päälle, jos työväen poliittinen ja ammatilinen liike on tarpeeksi vahva.

Kapitalismi voitti feodalismin siksi, että se nosti työn tuottavuuden koneellisen tuotannon avulla uusiin sfääreihin. Tosin alkuaikoina työläisten asema oli tosi kurja (riisto rajua - lapset töissä, työpäivä jopa 16 tuntia, ei työturvallisuutta eikä sairauskorvauksia ym.).
Sosialismi kehittää edelleen tuotantovoimia ja lyhentää työaikaa, kehittää sosiaalista yhteiskuntaa, lopettaa luokkavastakohdat, siirtymäkaudella antaa kikkailematta toimilupia yksityisille suur- ja pienyrityksille.

Kapitalismi on luonut mahtavat tuotantovoimat. Ei ole mitään syytä ajaa niitä alas niinkuin toisessa viestiketjussa esität. Mennään eteenpäin. Lyhennetään työaikaa. Luodaan lämpimien maiden vyöhykkeelle koneellinen maatalous, jossa satoisuus on moninkertainen mm. Suomeen verrattuna ja lopetetaan nälällä kiusaaminen.

Tarpeita, työtä, työvoimaa ja mahdollisuuksia maailman nostamiseksi yhdenvertaisten ihmisten yhteisöksi on. Sota-aseet ja armeijat voidaan siirtää museoihin tulevien sukupolvien ihmettelyn kohteeksi ennen eläneestä alkeellisesta ihmiskunnasta.

HEI!

Nyt Hyvät ja Arvoisat Herrat Työkkäri ja Antipunikki sekä Rajan Vartijat me yhdessä voimme kai sanoa sen, että ainoa oikea ja oikeudenmukainen keino saada oikea palkka ja oikea lisäarvo on ns Vapaa Kilpailu ja Markkinavoimat rp. Niin ja pitää kai muistaa myös sekin asia,että ei vielä tähän päivään mennessä ole yksikään FILOSOFI pystynyt sanomaan sitä, että mitä arvot ja myös oikeudenmukaisuus yleisellä tasolla voisi tarkoittaa, sillä ARVOT ovat ns yksityisasioita. Me voimme myös sanoa sen asian suoraan, että jos me haluamme noudattaa tervettä ja kannattavaa Talous- ja Yhteiskuntapolitiikkaa, niin on kai parasta heittää romukoppaan kaikenlaiset siipeilyt yritysmaailmassa. Nykyaikana kaikkein pahiten kilpailua voi vääristää ns valikoivat yritys- ja liiketoimituet kuten esimerkiksi maatalouden tukiaisverkosto ja vastaavat muualla pienen ja keskisuuren ympyröissä. Jos ja kun Te Työkkäri ja Antipunikki haluatte ehkä edistää ja tukea Vapaa Kilpailu ja Markkinavoimat rp:tä, niin Tekin varmaan haluatte tuoda kehiin seuraavassa Kokkarien TOIVO- ja KORVA-remmi rp:n kokouksessa sen asian haaran ja näreet, että kilpailua vääristävät yritystuet poistetaan ainakin Kepulien TOIVO- ja KORVA-remmi rp:tä. Nyt on sitten olemassa sellainen Hyvä Kysymys, että mitä me haluamme ehkä tehdä Vasurien TOIVO- ja KORVA-remmi rp:lle.

työkyvytön:
"Se ei s.p työläinen tuota mitään ilman muuta koneistoa"

Mitäpä horiset? Se koneistohan koostuu työläisistä.
Se, että on kapitalisti, ei koskaan ole merkinnyt sitä, että hän automaattisesti olisi osaava yrityksen toiminnan pyörittäjä.
Takana ovat myös ne ajat, jolloin tehtaan omistajapatruuna johti yritystään.
Työläiset ja yrityksen johto (insinörit, ekonomit, lakimiehet yms.) ovat nykyään palkkatyöläisiä.
Omistajat suomalaisessa yrityksessä voivat olla usalaisia ja ainoastaan omistavat ja vievät lisäarvon. Työläiset ja toimihenkilöt hoitavat tuotannon.

Se on totta, että pääoma ostaa poliittisista syistä korkeinta johtoa jakamalla niille osakkeita tai maksamalla korkeaa palkkaa. He sitovat niillä toimivaa ylintä johtoa itseensä, jotta eivät olisi harvalukuisen omistajajoukon (alle prosentti kansasta) vastuksena tehdastyöläisten puolella.

Pienyrityksiä pääoma ei koskaan päästä ammattityöläisen tuloja korkeammalle. Ei edes silloin, kun yrittäjällä on muutama palkkalainen ja hän itse tekee työläisenä työtä yrityksessään.
Keskituntiansio voi jäädä huomattavasti alle, jos katsotaan tehdyt työtunnit. Pienyritykset ovat usein ankaramman riiston kohteena kuin työläiset.
Pienyrityksillä jää ainoaksi vaihtoehdoksi "kavaltaa" yhteiskunnalta niin paljon kuin mahdollista. Keinot pienyrittäjänä tuntenet yhtä hyvin kuin minäkin.

Kun pienyrityksellä on hyvä tuote, patentit ja liikeidea, suurempi ostaa sen tavalla tai toisella, maksamalla jopa hyvin, jotta suurempi yritys pääsee monikymmenkertaisesti hyötymään.

Yhteiskunnan on turha tukea yrityksen nimellä kulkevaa pienimuotoista (käsityömäistä) tuotantoa. Se vetää kansantaloutta taakse.
Jos yritys tuottaa, maksaa yhteiskunnalliset velvoitteet, yrittäjä saa keskivertopalkankin niin mikäs siinä. Jos yritys on tuottokelpoinen, pankit antavat lainaa laajennuksiin ym.

HEI!

Nyt kysyn Teiltä Herra Työkkäri, että kuinka monta yritystä on toiminassa vuoden kuluttua yritystoiminan aloittamisesta lähtöisin. Mitä Te Työkkäri ehkä haluatte vastata? Onko nyt yritystoiminnan kohdalla totta se väite, joka sanoo sen, että jos oletetaan jotain sellaista, että jonain vuonna Suomessa on perustettu tuhat yritystä, niin vuoden tai kahden jälkeen näistä on toimivia yrityksiä korkeintaan 10 prosenttia?

Niin ja onko tilanne todella se, että jos aloitan yrityksen jonain vuonna, niin todennäköisyys sille, että yrityksestäni tulee suuri kansainvälinen yritys, on alempi kuin todennäköisyys sille, että voitan lotossa päävoiton? Jos tilanne on käytännössä se, että aloittavistä yrityksistä vuoden tai kahden kuluttua on toiminnassa mukana vain noin Kymmenen prosenttia, niin olisiko liikaa pydetty se asia, että Te SINIMUSTAT ja Kokkarien TOIVO- ja KORVA-remmi rp toisitte käsittelyyn myös tämän asian?

Tiedättekö Te SINIMUSTAT-yhteisön jäsenet myös sen, että yritysmaailmassa vallitsee kasaantumisen laki, siis yritysten koko suurenee ja lukumäärä pienee, vaikka BKT kasvaa. Nyt sitten Kuntamaailmassa vallitsee Keskittymisen laki, ja joka tarkoittaa sitä, että maaseutukunnissa asukasmäärä pienee, kun taas joidenkin kaupunkien asukasmäärä nousee aina miljoonatasolle asti. Nyt sitten pitää tajuta ja huomata se asia, että Elinkeinoelämä rp:ssä vallitsee kaksi ns VIRTALAKI rp:tä, ja jotka ovat siis Keskittymisen LAKI ja Kasaantumisen LAKI.