Ruotsinkielisiä 13,5%
https://www.kokkola.fi/kuntainfo/yleistietoa_kunnasta/
Virheellistä tietoa 18%
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/hyvakas/hyvakas-tietopankki/kielenkaytto-kokkola/Sivut/default.aspx
Kaduillakin isotellaan ruotsinkielisten määrällä, todellisuudessa Kokkolassa on vain kourallinen ruotsinkielisiä jotka eivät tule toimeen suomenkielellä.
Kuka maksaa?
https://www.kokkola.fi/kuntainfo/yleistietoa_kunnasta/
Virheellistä tietoa 18%
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/hyvakas/hyvakas-tietopankki/kielenkaytto-kokkola/Sivut/default.aspx
Kaduillakin isotellaan ruotsinkielisten määrällä, todellisuudessa Kokkolassa on vain kourallinen ruotsinkielisiä jotka eivät tule toimeen suomenkielellä.
Kuka maksaa?
Vastaukset 24
Vanhimmat
250 000€/vuodessa, mitä lisäarvoa veronmaksaja saa siitä, että kielilisää maksetaan sellaisesta mikä saattaa sisältyä toimenkuvaan?
Miksi juorut "praatataan" svenskaksi ja asiat hoidetaan suomeksi?
Kuntavaalit lähestyy säästöjä tarvitaan, kielilisät pois Kokkolasta, rahoilla vaikka lisää vanhustenhoitajia.
NIIN JA LISIÄ ANNETTIIN MYÖS SUOMIÄIDINKIELENÄ,SE ON PORRASTETTU EN TIEDÄ PALJONKO SE ON SIIS JOS SUOMALAINEN PUHU VÄLTTÄVÄÄ RUOTSIA. TESTATTU ON POTILAANAOLLESSA,EI OSANNUT RUOTSIA MUTTA SAI KIELILISÄÄ.SAMA TYÖ ERIPALKKA KUN EI OLLUT NIITÄ KIELIKYLPYKOULUJA 60LUVULLA,
kuules tollo. maksetaan mekin veroja joten suu tukkoon. jos noin paljon vaivaa niin painu venäjään. sitähän haluatte opiskella
jooseppi spi-taalinen olet myös tyhmä, eri kielten osaaminen on yes, mutta kielilisää pitää maksaa tolloille jotka eivät tule toimeen suomessa suomenkielellä.
"jos on niin paljon vaivaa" ettette tule toimeen suomenkielellä, niin makselkaa itse kielilisä tarpeenne.
Opiskelulla pitää saavuttaa sellaista osaamista ettei tarvitse tukilisää jota kutsutaan myös tollojen kielilisäksi.
Kielilisät, virkamiesruotsi pois ja suomenkieli ainoaksi viralliseksi kieleksi sekä pakkoruotsi valinnaiseksi. Tulisi yhteiskunnalla/kunnalle isot säästöt. Rahaa tarvitaan tärkeinpiin kohteistiin. Tiedätte varmaan mihin.
On kulunut yli 200 vuotta siitä kun Suomi oli Ruotsin vallan alla.
Maahanmuuttajilta vaaditaa Suomen kielen hallinta jo kahdessa vuodessa.,
Tämä osoittaa Ruotsinkielisten oppimisen tason.
Entäs sitten tämä saamenkieli?
Näin on. Maahanmuuttaja oppii suomen kielen kahdessa (2) vuodessa, mutta nuo paksupäät Ruotsalaiset eivät ole oppineet sitä kahdessa sadassa (200) vuodessa, hah hah haa - tyhmät jästipäät...
Sen jotenkin ymmärtää jos tuolla seksipalstoilla pyydetään kielilisää.
Svensk talande har bättre med stålar ja parempi koulutus suosi ruotsalaisia.
staffanin kahvitauolla tuoksuuntuneet alushousut päivän hintaan.Kyseeseen tulee vain kielilisää nauttivan ja aivan hiessä kaffilla itteänsä varakkaaksi kehuvan ruotsinkielisin alkkarit.
Taloustutkimus Oy; 67 % Suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta.
Dosentti Osmo Virrankoski; Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista Taloustutkimus Oy; 67 % Suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta.
Dosentti Osmo Virrankoski; Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun. Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että Rkp on epäisänmaallinen
Voikin sanoa että RKP:n itsekkyys kielilaissa, vie polittisen suunnan uusiin asetelmiin. suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun. Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että Rkp on epäisänmaallinen.
Tämän takia myös muut puolueet , eniten vasemmistoliitto, SDP, sekä Keskustapuolue menettävät kannatustaan, koska Perussuomailaiset ovat ainut puolue joka vastustaa kielilakia.
Tästä seuraa että näillä häviävillä puolueilla, myös puoluetuet vähenee, sen myötä kunnalinen poliittinen verkosto heikkee.
Tästä kärsivät kentällä olevat nuorisojärjestöt, jotka tekevät nuoriso kulttuuri ja kasvatustyötä.,
https://www.facebook.com/groups/342833302476125/
Kuka maksaa, mistä leikataan , mitä korotetaan.
tule mukaan avoimeen keskusteluryhmään kuntavaalit 2012
Sinulle pitää tarjota palvelua äidinkielelläsi mutta ruotsinkielisille ei`?
Sinulla pitää olla oikeuksia, muilla velvollisuuksia. Niinhän se on...
http://www.youtube.com/watch?v=gF71dR1ek8g&feature=related
Olipa mahtava katsaus pakkoruotsiin oikein musiikin kera.
Jouduin opiskeluaikanani istumaan PAKOLLA tuon täysin typerän ja tarpeettoman ruotsin kielen oppitunneilla peräti kolmetoista (13) lukuvuotta. Voi hitto mitä hulluutta. Onneksi sain oppia venäjän kielen, josta on ollut huimasti hyötyä ammatissani.
Ruotsin kielen taidosta ei ollut passkankaan hyötyä, vaikka "työkenttäni" oli entisen Vaasan läänin alue. Siis Kaskisista Luodon kautta Himangalle - Kristiinankaupungista (ml Närpiö) Kokkolaan, Seinäjoelta Toholammille jne...
Ihmeellistä oli myös kuulla, että kesätyökaverini Outokummun tehtailla, Kokkolan ruotsinkielinen ja ruotsalaista lukioa käyvä "Janne", oli saanut ehdot omasta äidinkielestään...
Siis. Suomessa synnynnäinen suomenruotsalainen EI puhu riikinruotsia, vaan paikallista murretta josta ei ota selkoa itse "Erkkikään".
Jos alentuisin puhumaan ruotsia, niin puhuisin aitoa ja oikeaa RUOTSIN KIELTÄ!!! Mutta en käytä sitä piruuttanikaan...
Heh, "kovan" opiskelun tuloksena päädyit sitten pelkäksi toimistoupseeriksi. Ylivääpeliksi vaiko peräti sotilasmestariksi?
Kaksikielisyyden kustannukset kannattaa laskea
Suomen kielipoliittinen keskustelu jatkaa junnaamistaan jo tutuiksi tulleissa juoksuhaudoissaan. Keskustelun osapuolet eivät lähene toisiaan, pikemminkin keskittyvät vain kaivamaan asemiaan syvemmiksi
Eräs mainio tapa keskustelun edistämiseksi olisi pyrkiä esittämään mahdollisimman selviä tosiasioita vuoropuhelun pohjaksi. Keskustelun tasoa laskee erityisesti yhden faktatiedon täydellinen puuttuminen: kaksikielisyyden taloudellisten kustannusten. Vaikuttaa jopa siltä, että kaksikielisyyden kustannusten laskemista on vältelty tietoisesti. Erityisen selvä esimerkki tästä oli vuoden 2004 kielilaki, joka valmisteltiin ja hyväksyttiin Lipposen toisen hallituksen aikana.
Kielilain tarkoitus on varmistaa, että perustuslain mainitsemat kielelliset oikeudet toteutuisivat myös käytännön tasolla niin suomenkielisille (90,4% suomalaisista) kuin ruotsinkielisille (5,4%). Lain valmisteli kielilakikomitea, jonka puheenjohtajana toimi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg.
Komitean kokoonpano paljasti nopeasti kumman kansalliskielen asiasta oltiin suhteessa enemmän huolissaan: 60% komitean jäsenistä oli ruotsinkielisiä, mukaan lukien pääsihteeri. Komitean kuulemista 51 asiantuntijasta 25 oli ruotsinkielisiä. Lisäksi ainoana ulkomaalaisena asiantuntijana kuultiin ministeri Mona Sahlinia Ruotsista. Kielilaki koskee koko maata paitsi yksikielisesti ruotsinkielistä Ahvenanmaata, josta silti kuultiin peräti viittä asiantuntijaa.
Komitea teki pääosin perusteellista työtä ja sen jättämä mietintö käsitti 257 sivua. Kuitenkin yhdessä kohdin ahkeruus unohtui täysin. Taloudelliset vaikutukset jätettiin lähes kokonaan arvioimatta. Kustannuksia pohdittiin vain 4 sivua ja nekin lähinnä verbaalisesti ilman numerotietoja. Ainoa konkreettinen rahamääräinen arvio oli: "Ehdotuksen mukaan kaksikielistä tienviitoitusta lisättäisiin valtateillä. Ehdotuksen toteuttamisen on arvioitu maksavan 20 miljoonaa markkaa, ja se toteutetaan välittömästi siten, että kaikki kilvet uusitaan heti."
Rkp.
Miksi ruåtsinkieliset kuvittelee että Suomenkieliset haluaisi opiskella venäjää? Me Suomenkieliset estimme venäjää valtaamasta Suomen edellisessä sodassa. Missä olivat ruotsinkieliset? No paenneet ruotsiin tietenkin. Vai miksi vähiten miestappioita kärsineet kunnat olivat pietarsaaren&vaasan ruotsinkielisiä ympäristökuntia???
Olisitte kiitollisia Suomalaisille esi-isillemme, ilman heitä todennäköisesti ruotsikin olisi ollut osa suurta ja mahtavaa.
Ja ma sanon kyl saattana et nyt turvat tukkoon, kyl me parempi väki tarttetaan teme kielipalvelu, me ollaan kuitenki temenkin kaupungin kerma. Et nyt köyhä folkki turppa tukkoon.
Miten mahdollista?
Kaksikielisyyden kustannukset kannattaa laskea
Suomen kielipoliittinen keskustelu jatkaa junnaamistaan jo tutuiksi tulleissa juoksuhaudoissaan. Keskustelun osapuolet eivät lähene toisiaan, pikemminkin keskittyvät vain kaivamaan asemiaan syvemmiksi.
Eräs mainio tapa keskustelun edistämiseksi olisi pyrkiä esittämään mahdollisimman selviä tosiasioita vuoropuhelun pohjaksi. Keskustelun tasoa laskee erityisesti yhden faktatiedon täydellinen puuttuminen: kaksikielisyyden taloudellisten kustannusten. Vaikuttaa jopa siltä, että kaksikielisyyden kustannusten laskemista on vältelty tietoisesti.
Erityisen selvä esimerkki tästä oli vuoden 2004 kielilaki, joka valmisteltiin ja hyväksyttiin Lipposen toisen hallituksen aikana.
Kielilain tarkoitus on varmistaa, että perustuslain mainitsemat kielelliset oikeudet toteutuisivat myös käytännön tasolla niin suomenkielisille (90,4% suomalaisista) kuin ruotsinkielisille (5,4%). Lain valmisteli kielilakikomitea, jonka puheenjohtajana toimi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg.
Komitean kokoonpano paljasti nopeasti kumman kansalliskielen asiasta oltiin suhteessa enemmän huolissaan: 60% komitean jäsenistä oli ruotsinkielisiä, mukaan lukien pääsihteeri. Komitean kuulemista 51 asiantuntijasta 25 oli ruotsinkielisiä. Lisäksi ainoana ulkomaalaisena asiantuntijana kuultiin ministeri Mona Sahlinia Ruotsista. Kielilaki koskee koko maata paitsi yksikielisesti ruotsinkielistä Ahvenanmaata, josta silti kuultiin peräti viittä asiantuntijaa.
Komitea teki pääosin perusteellista työtä ja sen jättämä mietintö käsitti 257 sivua. Kuitenkin yhdessä kohdin ahkeruus unohtui täysin. Taloudelliset vaikutukset jätettiin lähes kokonaan arvioimatta. Kustannuksia pohdittiin vain 4 sivua ja nekin lähinnä verbaalisesti ilman numerotietoja. Ainoa konkreettinen rahamääräinen arvio oli: "Ehdotuksen mukaan kaksikielistä tienviitoitusta lisättäisiin valtateillä. Ehdotuksen toteuttamisen on arvioitu maksavan 20 miljoonaa markkaa, ja se toteutetaan välittömästi siten, että kaikki kilvet uusitaan heti."
Munsalan souturit TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Yhteensä 613 (781)
Ja sitten lauletaan Heikki Klemetin hengessä, mutta uusin sanoin:
"Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan."
Sotapoliisin toimintakertomuus touko-elokuu 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10684973