Mielenkiintoinen kirjoitus

Musta in ihan mukava huomata, että kaikki uskovaiset eivät ole yhtä raskaan sarjan denialisteja. Puhditus oli mielenkiintoinen, tärkeä kirja, mutta olen lukenut parempiakin...ehkä joskus luen tämän uusimmankin. Taitaa kuulua vähän niinkun yleissivistykseen.

Meinaan näitä tarinoita täällä lukiessa alkaa helposti luulla, että uskonnollisuus on jotakin, jolle pitäisi saada diagnoosi.

iksu_tep kirjoitti:

Musta in ihan mukava huomata, että kaikki uskovaiset eivät ole yhtä raskaan sarjan denialisteja. Puhditus oli mielenkiintoinen, tärkeä kirja, mutta olen lukenut parempiakin...ehkä joskus luen tämän uusimmankin. Taitaa kuulua vähän niinkun yleissivistykseen.

Lue lisää

En kyllä lue ollakseni sivistyneepi, mutta harrastan lukemista omaksi ilokseni ja on mukavaa lukea ällykköjen pohdintoja. Minusta uskovaiset saavat kirjoitella, pohtia keskenään mutta itse en enää kovin paljon kajoa heidän kädenvääntöihin. Toisaalta kunnioitan heidän vapauttaan ajatella ja pohtia vaikka en itse uskoiskaan. En halua halua aliarvioida ja loukata niitä jotka uskovat. Joillekin usko antaa voimaa ja syyn jopa elää. Tietenkin älähdän jos joku alkaa kohteliaasta "kiitos ei" -kommentistani huolimatta tuputtaa aatettaan. MInusta on suurta sivistystä hyväksyä ja kunnioittaa lähimmäistä oli hän siten uskovainen tai ei; älykäs tai vähemmän älykäs. Väkivalta, rasismi ovat sitten asia erikeen.

milenkiinto faktois kirjoitti:

En kyllä lue ollakseni sivistyneepi, mutta harrastan lukemista omaksi ilokseni ja on mukavaa lukea ällykköjen pohdintoja. Minusta uskovaiset saavat kirjoitella, pohtia keskenään mutta itse en enää kovin paljon kajoa heidän kädenvääntöihin. Toisaalta kunnioitan heidän vapauttaan ajatella ja pohtia vaikka en itse uskoiskaan. En halua halua aliarvioida ja loukata niitä jotka uskovat. Joillekin usko antaa voimaa ja syyn jopa elää. Tietenkin älähdän jos joku alkaa kohteliaasta "kiitos ei" -kommentistani huolimatta tuputtaa aatettaan. MInusta on suurta sivistystä hyväksyä ja kunnioittaa lähimmäistä oli hän siten uskovainen tai ei; älykäs tai vähemmän älykäs. Väkivalta, rasismi ovat sitten asia erikeen.

Lue lisää

Mulla ei ainakaan ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten eestiläiset olivat kokeneet kommunistisen ajan ennen kuin luin sen Puhdistuksen. Koin yleissivistyneeni ilman muuta. Pääosin luen lukemisen nautinnosta, mutta Oksasta pitäis kyllä ehkä lukea enemmän...ehkä siinä on jokin aspekti, mikä ei Puhdistuksessa tullut selväksi. Ja siis ihan käsittääkseen sen venäläisvihan juuria.
Mullakin on noita mainitsemiasi ihanteita tietysti. Huomaa vaan, että kaikki, mitä haluaisi olevansa, ei pidäkään paikkaansa. Kirjoittelin tänne alunperin ymmärtääkseni mistä on kysymys, kun huomasin pohjimmiltani pitäväni uskovaisia vähän hulluina. Enkä hyväksynyt sellaista mielipidettä itsessäni...Hyväksyntää tapahtuu kyllä, onneksi täällä on sellaisia, joiden ajatustapaa voi käsittää.. Ikävä kyllä osaa porukkaa en kykene vieläkään ymmärtämään muuta kuin harhaanjohdettuina tietämättöminä, jotka pelosta tai jostakin muusta syystä tarttuvat uskoonsa ainoana oikeana. Me muut olemme pahoja niin kauan, kunnes ajattelemme kuin he :(

iksu_tep kirjoitti:

Meinaan näitä tarinoita täällä lukiessa alkaa helposti luulla, että uskonnollisuus on jotakin, jolle pitäisi saada diagnoosi.

>> Meinaan näitä tarinoita täällä lukiessa alkaa helposti luulla, että uskonnollisuus on jotakin, jolle pitäisi saada diagnoosi

LamP pu kirjoitti:

>> Meinaan näitä tarinoita täällä lukiessa alkaa helposti luulla, että uskonnollisuus on jotakin, jolle pitäisi saada diagnoosi

Ateisiti ei kiellä. Ateistillä ei ole jumaluskoa. Luulin itseäni agnostikoksi, kunnes tarkistin ateisti-sanan merkityksen.

iksu_tep kirjoitti:

Ateisiti ei kiellä. Ateistillä ei ole jumaluskoa. Luulin itseäni agnostikoksi, kunnes tarkistin ateisti-sanan merkityksen.

Vai piti oikein tarkistaa. No nyt ainkin tiedät olevasi oikeassa lokerossa vakaumuksesi suhteen? Että oikein piti tarkistaa!

iksu_tep kirjoitti:

Ateisiti ei kiellä. Ateistillä ei ole jumaluskoa. Luulin itseäni agnostikoksi, kunnes tarkistin ateisti-sanan merkityksen.

No nyt itse olet lokerossasi ja tiedät mikä olet - vielä uskovaisestkin pitäsis tehdä diaknoosi. Mitähän sinäkin oikein olet? Ei kyllä saa selvää mikä on perimmäinen pointtisi. Eikö ihmiset saa olla ihan omia itsenään ilman että pitää tehdä joka piirteestä diaknoosi.

älä luule liikoja? kirjoitti:

No nyt itse olet lokerossasi ja tiedät mikä olet - vielä uskovaisestkin pitäsis tehdä diaknoosi. Mitähän sinäkin oikein olet? Ei kyllä saa selvää mikä on perimmäinen pointtisi. Eikö ihmiset saa olla ihan omia itsenään ilman että pitää tehdä joka piirteestä diaknoosi.

Lue lisää

Miksi sinä tulet sekaantumaan aikuisten keskusteluihin?

älä luule liikoja? kirjoitti:

No nyt itse olet lokerossasi ja tiedät mikä olet - vielä uskovaisestkin pitäsis tehdä diaknoosi. Mitähän sinäkin oikein olet? Ei kyllä saa selvää mikä on perimmäinen pointtisi. Eikö ihmiset saa olla ihan omia itsenään ilman että pitää tehdä joka piirteestä diaknoosi.

Lue lisää

Helposti tulee väärinkäsityksiä, jos ihmiset tarkoittaa samoilla sanoilla liian eri asioita...Siksi on kai hyvä, että jossain on määritelty, mitä joku sana tarkoittaa.
Ei niilla ihmisiä määritellä, sanoja vaan. Täällä kun ei ole muita kommunikaatiomahdollisuuksia käytössä, ei musta o pöllömpää ollenkaan, että ihmiset voi pyrkiä tarkoittamaan samoilla sanoilla jotain yhteisesti hyväksyttyä.

iksu_tep kirjoitti:

Helposti tulee väärinkäsityksiä, jos ihmiset tarkoittaa samoilla sanoilla liian eri asioita...Siksi on kai hyvä, että jossain on määritelty, mitä joku sana tarkoittaa.
Ei niilla ihmisiä määritellä, sanoja vaan. Täällä kun ei ole muita kommunikaatiomahdollisuuksia käytössä, ei musta o pöllömpää ollenkaan, että ihmiset voi pyrkiä tarkoittamaan samoilla sanoilla jotain yhteisesti hyväksyttyä.

Lue lisää

Ateistejä luulin minäkin ennen pöhkölaumaksi, joka kuvittelee tietävänsä absoluuttisen varmasti, että jumalaa ei ole, ja väittävät ja jopa vaativat oman subjektiivisen totuutensa koskettavan kaikkia samalla tavalla. Samaan tapaan kuin uskovat usein tekevät lähetyskäskyineen. Eivät siis kumpikaan hyväksy oman todellisuuskäsityksensä subjektiivista luonnetta.
Kun sitten tarkistin asian, tämä pöhkölauma olikin vain mielikuvituksessani, ateismi tosiaan tarkoittaa vaan jumaluskon puutetta. Ja onhan niitä kai fundamentalistisia uskomattomiakin, mutta että ateismi-sanalla ei tarkoiteta sitä.

iksu_tep kirjoitti:

Ateistejä luulin minäkin ennen pöhkölaumaksi, joka kuvittelee tietävänsä absoluuttisen varmasti, että jumalaa ei ole, ja väittävät ja jopa vaativat oman subjektiivisen totuutensa koskettavan kaikkia samalla tavalla. Samaan tapaan kuin uskovat usein tekevät lähetyskäskyineen. Eivät siis kumpikaan hyväksy oman todellisuuskäsityksensä subjektiivista luonnetta.
Kun sitten tarkistin asian, tämä pöhkölauma olikin vain mielikuvituksessani, ateismi tosiaan tarkoittaa vaan jumaluskon puutetta. Ja onhan niitä kai fundamentalistisia uskomattomiakin, mutta että ateismi-sanalla ei tarkoiteta sitä.

Lue lisää

Minullakin oli alunperin kielteinen mielikuva ateisteista. Ateisti assosioitui tiukkapipoisuuteen, negatiivisuuteen ja vihaisuuteen. Uskonnonnoista minulla taas oli positiivinen käsitys. Pidin kristinuskoa hyvien arvojen takuumiehenä, jota ilman yhteiskunnastamme puuttuisi lähimmäisen kunnioitus.

Nykyisin olen ateisti. Mitään merkittävää ei silti ole muuttunut elämänkatsomuksessani tai ajatuksissani. Kyse on oikeastaan vain siitä, mitä asioita nyt nostan esille uskonnoista. Ennen näin uskontojen hyvät puolet, nyt näen niiden kielteiset puolet.

Ihmisten mielipiteet määräytyvät sosiaalisten tunteiden kautta eivätkä loogisen ajattelun perusteella. Logiikkaa käytetään ainoastaan perustelemaan mielipiteet. Tarkoitan sosiaalisilla tunteilla valtasuhteisiin, arvostukseen ja omaan asemaan liittyviä tunteita. Ryhmään kuuluminen pitävät kreationistin kreationistina eikä sitä tieteelliset todisteet miksikään muuta. Esimerkiksi evoluutiokeskustelu on vain näennäisdebattia. Todellisuudessa kyseessä on ryhmien välinen valtataistelu, jota pitää käynnissä pyrkimys vastapuolen nöyryyttämiseen ja omat onnistumisen kokemukset.

puuöljy kirjoitti:

Minullakin oli alunperin kielteinen mielikuva ateisteista. Ateisti assosioitui tiukkapipoisuuteen, negatiivisuuteen ja vihaisuuteen. Uskonnonnoista minulla taas oli positiivinen käsitys. Pidin kristinuskoa hyvien arvojen takuumiehenä, jota ilman yhteiskunnastamme puuttuisi lähimmäisen kunnioitus.

Nykyisin olen ateisti. Mitään merkittävää ei silti ole muuttunut elämänkatsomuksessani tai ajatuksissani. Kyse on oikeastaan vain siitä, mitä asioita nyt nostan esille uskonnoista. Ennen näin uskontojen hyvät puolet, nyt näen niiden kielteiset puolet.

Ihmisten mielipiteet määräytyvät sosiaalisten tunteiden kautta eivätkä loogisen ajattelun perusteella. Logiikkaa käytetään ainoastaan perustelemaan mielipiteet. Tarkoitan sosiaalisilla tunteilla valtasuhteisiin, arvostukseen ja omaan asemaan liittyviä tunteita. Ryhmään kuuluminen pitävät kreationistin kreationistina eikä sitä tieteelliset todisteet miksikään muuta. Esimerkiksi evoluutiokeskustelu on vain näennäisdebattia. Todellisuudessa kyseessä on ryhmien välinen valtataistelu, jota pitää käynnissä pyrkimys vastapuolen nöyryyttämiseen ja omat onnistumisen kokemukset.

Lue lisää

En ny olis ihan noin kyyninen...kyllä on mahdollista sanoa jotakin, joka vaikuttaa käsityksiin eri tavoin ajattelevista edes jollain tavalla. Kyllä täälläkin on ollut uskovia, joiden ajattelutavan ainakin minä ymmärrän ja jopa hyväksynkin. Minusta se on positiivista.

Toisaalta taas taidan olla kyyninenkin, en kyllä millään jaksa pitää kristinuskoa hyvien arvojen takuumiehenä. Liian monta kertaa olen nähnyt omasta mielestäni kaksinaismoralismia ja tekophyyttä. Riittää kun höpisee kauniita, sopii asiat keskenänsä mielivkuvitusolentonsa kanssa niin voi kuvitella jotakin tehneensä. Sen sijaan, että oikeasti takisi jotakin, muuttaisi jotakin, puuttuisi johonkin. Myöntäisi sen nimenomaisen väärän tekonsa sille, jota on vahingoittanut ja pyrkisi sinuiksi itsensä kanssa.
Otetaan nyt tämän uskontokulttuurin sumeuden esimerkiksi vaikka eräs "Andrum" radio-ohjelman puheenvuoro, jossa päiviteltiin tämän 8-vuotiaan lapsen surmaa. Jotenkin kirpaisi, kun sinänsä asiallisten kannanottojen saattelemana päädyttiin siunauksiin ja hurskaisiin toiveisiin. Olisin niin mielelläni kuullut, että ei ole muita, kuin me ihmiset toisillemme. Tiedämme kaikki varsin hyvin, että oikeasti minkään sortin henkiolennot eivät tule pelastamaan näitä lapsia julmien aikuisten kynsistä. Pelkkään itsensä tyynnyttelyyn ja hurskaisiin toiveisiin tähtäävä hölinä oli jotenkin vastenmielistä kuunneltavaa tällaisen asian äärellä. Melkein vaikutti jopa tavalta, joka ehkäisee toimintaa....kun tyyntyä voi muutenkin, kuin oikeasti tähdätä johonkin tavoitteelliseen pohdintaan, josta teot voisivat saada alkunsa.

Välillä ajatteten, että ehkä on olemassa narsistisia ihmisiä, joilta puuttuu kokonaan empatiakyky, ja yhteisön kannalta on hyvä, että nämä ihmiset saadaan toimimaan laumaa tuhoamatta edes jonkin ulkoisen sääntöjärjestelmän ja pelotteen uhalla.Että parempi vaan, että uskovat. Että jos ei rakkautta ole saanut, eikä osaa sitä antaa, ei koe itseään tärkeän lauman tärkeäksi jäseneksi, on tyytyminen pelon synnyttämään kunnioitukseen.
En tiedä sitten onko se niin.

iksu_tep kirjoitti:

En ny olis ihan noin kyyninen...kyllä on mahdollista sanoa jotakin, joka vaikuttaa käsityksiin eri tavoin ajattelevista edes jollain tavalla. Kyllä täälläkin on ollut uskovia, joiden ajattelutavan ainakin minä ymmärrän ja jopa hyväksynkin. Minusta se on positiivista.

Toisaalta taas taidan olla kyyninenkin, en kyllä millään jaksa pitää kristinuskoa hyvien arvojen takuumiehenä. Liian monta kertaa olen nähnyt omasta mielestäni kaksinaismoralismia ja tekophyyttä. Riittää kun höpisee kauniita, sopii asiat keskenänsä mielivkuvitusolentonsa kanssa niin voi kuvitella jotakin tehneensä. Sen sijaan, että oikeasti takisi jotakin, muuttaisi jotakin, puuttuisi johonkin. Myöntäisi sen nimenomaisen väärän tekonsa sille, jota on vahingoittanut ja pyrkisi sinuiksi itsensä kanssa.
Otetaan nyt tämän uskontokulttuurin sumeuden esimerkiksi vaikka eräs "Andrum" radio-ohjelman puheenvuoro, jossa päiviteltiin tämän 8-vuotiaan lapsen surmaa. Jotenkin kirpaisi, kun sinänsä asiallisten kannanottojen saattelemana päädyttiin siunauksiin ja hurskaisiin toiveisiin. Olisin niin mielelläni kuullut, että ei ole muita, kuin me ihmiset toisillemme. Tiedämme kaikki varsin hyvin, että oikeasti minkään sortin henkiolennot eivät tule pelastamaan näitä lapsia julmien aikuisten kynsistä. Pelkkään itsensä tyynnyttelyyn ja hurskaisiin toiveisiin tähtäävä hölinä oli jotenkin vastenmielistä kuunneltavaa tällaisen asian äärellä. Melkein vaikutti jopa tavalta, joka ehkäisee toimintaa....kun tyyntyä voi muutenkin, kuin oikeasti tähdätä johonkin tavoitteelliseen pohdintaan, josta teot voisivat saada alkunsa.

Välillä ajatteten, että ehkä on olemassa narsistisia ihmisiä, joilta puuttuu kokonaan empatiakyky, ja yhteisön kannalta on hyvä, että nämä ihmiset saadaan toimimaan laumaa tuhoamatta edes jonkin ulkoisen sääntöjärjestelmän ja pelotteen uhalla.Että parempi vaan, että uskovat. Että jos ei rakkautta ole saanut, eikä osaa sitä antaa, ei koe itseään tärkeän lauman tärkeäksi jäseneksi, on tyytyminen pelon synnyttämään kunnioitukseen.
En tiedä sitten onko se niin.

Lue lisää

Joo, ehkä turhan kyynisesti kirjoitin. Mutta kun seuraa esimerkiksi kreationismipalstaa, tulee väkisinkin kyyniseksi. Tottakai ihmisten mielipiteitä voi muuttaa, mutta mikä se tehokkain keino mahtaa olla? Tuskin asia-argumentointi? Ehkäpä se tehoaa koulutettuihin ihmisiin, mutta onko siinäkin loppujen lopuksi syynä se, että asia-argumentit ovat " koulutettujen lahkon" omaa kieltä. Eli koulutetut kuuntelevat mieluiten kaltaisiaan.

Olen samaa mieltä kanssasi kristinuskon tekopyhyydestä. Minua eniten kristinuskossa ärsyttää sen negatiivinen ihmiskäsitys: ihminen on syntinen ja paha. Minusta onnellisuus lähtee ihmisestä itsestään, pitää vain oppia ja opetella näkemään asioissa niiden myönteiset puolet. Kristinusko siis väittää aivan päinvastaista kun mikä minun mielestäni on totta. Kristinusko toimii kuin paraskin kauppamies. Ensin synnytetään tarve (olet syntinen ja päädyt helvettiin), sitten tarjotaan tuote (=jeesus pelastaa). Kunnon saarnan kaava menee samaa rataa. Ensin herätetään synnintunto ja sitten annetaan armo.

Tuohon ajatukseesi uskonnosta pelotejärjestelmänä. Valitettavasti se taitaa toimia pelotteena niille kilteille ihmisille, jotka olisivat empaattisia ja toiset huomioon ottavia jo ilman jumalapelotettakin. Narsistit sen sijaan päätyvät uskontokuntien johtopaikoille hyväksikäyttämään muita uskontojen varjolla.

iksu_tep kirjoitti:

En ny olis ihan noin kyyninen...kyllä on mahdollista sanoa jotakin, joka vaikuttaa käsityksiin eri tavoin ajattelevista edes jollain tavalla. Kyllä täälläkin on ollut uskovia, joiden ajattelutavan ainakin minä ymmärrän ja jopa hyväksynkin. Minusta se on positiivista.

Toisaalta taas taidan olla kyyninenkin, en kyllä millään jaksa pitää kristinuskoa hyvien arvojen takuumiehenä. Liian monta kertaa olen nähnyt omasta mielestäni kaksinaismoralismia ja tekophyyttä. Riittää kun höpisee kauniita, sopii asiat keskenänsä mielivkuvitusolentonsa kanssa niin voi kuvitella jotakin tehneensä. Sen sijaan, että oikeasti takisi jotakin, muuttaisi jotakin, puuttuisi johonkin. Myöntäisi sen nimenomaisen väärän tekonsa sille, jota on vahingoittanut ja pyrkisi sinuiksi itsensä kanssa.
Otetaan nyt tämän uskontokulttuurin sumeuden esimerkiksi vaikka eräs "Andrum" radio-ohjelman puheenvuoro, jossa päiviteltiin tämän 8-vuotiaan lapsen surmaa. Jotenkin kirpaisi, kun sinänsä asiallisten kannanottojen saattelemana päädyttiin siunauksiin ja hurskaisiin toiveisiin. Olisin niin mielelläni kuullut, että ei ole muita, kuin me ihmiset toisillemme. Tiedämme kaikki varsin hyvin, että oikeasti minkään sortin henkiolennot eivät tule pelastamaan näitä lapsia julmien aikuisten kynsistä. Pelkkään itsensä tyynnyttelyyn ja hurskaisiin toiveisiin tähtäävä hölinä oli jotenkin vastenmielistä kuunneltavaa tällaisen asian äärellä. Melkein vaikutti jopa tavalta, joka ehkäisee toimintaa....kun tyyntyä voi muutenkin, kuin oikeasti tähdätä johonkin tavoitteelliseen pohdintaan, josta teot voisivat saada alkunsa.

Välillä ajatteten, että ehkä on olemassa narsistisia ihmisiä, joilta puuttuu kokonaan empatiakyky, ja yhteisön kannalta on hyvä, että nämä ihmiset saadaan toimimaan laumaa tuhoamatta edes jonkin ulkoisen sääntöjärjestelmän ja pelotteen uhalla.Että parempi vaan, että uskovat. Että jos ei rakkautta ole saanut, eikä osaa sitä antaa, ei koe itseään tärkeän lauman tärkeäksi jäseneksi, on tyytyminen pelon synnyttämään kunnioitukseen.
En tiedä sitten onko se niin.

Lue lisää

Ihan oikeissa vilpittömissä uskovaisissa on monenlaisia ihmisiä: on tasapainoisia ja terveitä persoonia ja myös hvyinkin rikkinäsisä ja sairaita. Toiset tulee jopa hyvinkin lakitaustaisista piireistä. Usein henkilöillä jotka eivät ole itse tulleet uskoon niin käsitys uskossa olosta onkin juuri se että ilmiön takaa pitäsisi löytyä kaikin tavoin inhimillisesti hyvä, ehyt, kiltti ja täydellinen ihminen. Sitten jos niin ei ole, tuomio onkin: ei hän ole oikea uskovainen vaan jonkinlainen kaksinaamainen farariseus ja teeskentelijä.
Jopa täysi narsistikin jonka kanssa ei voi kukaan elää, voi olla uudestisyntynyt ja oikea uskovainen vaikka hän onkin persoonaltaan rikkinäinen ja jopa sairas.
Kyllä yleensä pitkään uskossa valtamisen pitäisi näkyä myös elämässä ja vaelluksessa. Ihminen oppiessaan Jumalan sanaa ja saadessaan voimaa Pyhässä Hengessä kasvaa, mutta valitettavasti kaikkien kohdalla ei kasvua ei kyllä paljoa näe. Kuitenkin Jeesusken Kristuksen armo ja sovitus riittää sielun autuudeksi, vaikka elämä polkee paikallaan.
Voihan jumalatonkin elää ulkopuolisen silmissä ja jopa tunnustaa itsekkin , että elää hyvin, tekee hyvää ja on kelpo kansalainen, mutta taivaspaikkaa ei ilman Jeesusta kukaan saavuta.

yksin armosta pealst kirjoitti:

Ihan oikeissa vilpittömissä uskovaisissa on monenlaisia ihmisiä: on tasapainoisia ja terveitä persoonia ja myös hvyinkin rikkinäsisä ja sairaita. Toiset tulee jopa hyvinkin lakitaustaisista piireistä. Usein henkilöillä jotka eivät ole itse tulleet uskoon niin käsitys uskossa olosta onkin juuri se että ilmiön takaa pitäsisi löytyä kaikin tavoin inhimillisesti hyvä, ehyt, kiltti ja täydellinen ihminen. Sitten jos niin ei ole, tuomio onkin: ei hän ole oikea uskovainen vaan jonkinlainen kaksinaamainen farariseus ja teeskentelijä.
Jopa täysi narsistikin jonka kanssa ei voi kukaan elää, voi olla uudestisyntynyt ja oikea uskovainen vaikka hän onkin persoonaltaan rikkinäinen ja jopa sairas.
Kyllä yleensä pitkään uskossa valtamisen pitäisi näkyä myös elämässä ja vaelluksessa. Ihminen oppiessaan Jumalan sanaa ja saadessaan voimaa Pyhässä Hengessä kasvaa, mutta valitettavasti kaikkien kohdalla ei kasvua ei kyllä paljoa näe. Kuitenkin Jeesusken Kristuksen armo ja sovitus riittää sielun autuudeksi, vaikka elämä polkee paikallaan.
Voihan jumalatonkin elää ulkopuolisen silmissä ja jopa tunnustaa itsekkin , että elää hyvin, tekee hyvää ja on kelpo kansalainen, mutta taivaspaikkaa ei ilman Jeesusta kukaan saavuta.

Lue lisää

Tuo on merkillinen asia tuo mainitsemasi taivaspaikka. Mietin, että mitä sellaisen olemassaolon ajatteleminen mahdollistaa sinun elämässäsi? Vaikka uskoisikin sen raamatun tarinan todeksi, mikä siinä ajatuksessa kiehtoo? Onko se se, että ei kiduteta, vai tarvitaanko joku palkinto? Mää en käsnää. Elämän ainutlaatuisuus on sen ihme.

En minä ajattele, että uskovankaan pitäisi olla täydellinen. Mitä hullua, eihän kukaan muukaan ole. Mutta jonkinlainen jatkuva rehellisyyteen itsensä kanssa pyrkiminen on tavoittelemisen arvoista mielestäni, oli sitten uskova tai uskomaton. Ei sitä oikein voi kuitata sillä että Jeesus pelastaa tai, ei väliä, taivasta ei ole...Jotenkin ajattelen, että elämä on hukkaan heitettyä, ellei ole jotakin yrittänyt ymmärtää..

puuöljy kirjoitti:

Joo, ehkä turhan kyynisesti kirjoitin. Mutta kun seuraa esimerkiksi kreationismipalstaa, tulee väkisinkin kyyniseksi. Tottakai ihmisten mielipiteitä voi muuttaa, mutta mikä se tehokkain keino mahtaa olla? Tuskin asia-argumentointi? Ehkäpä se tehoaa koulutettuihin ihmisiin, mutta onko siinäkin loppujen lopuksi syynä se, että asia-argumentit ovat " koulutettujen lahkon" omaa kieltä. Eli koulutetut kuuntelevat mieluiten kaltaisiaan.

Olen samaa mieltä kanssasi kristinuskon tekopyhyydestä. Minua eniten kristinuskossa ärsyttää sen negatiivinen ihmiskäsitys: ihminen on syntinen ja paha. Minusta onnellisuus lähtee ihmisestä itsestään, pitää vain oppia ja opetella näkemään asioissa niiden myönteiset puolet. Kristinusko siis väittää aivan päinvastaista kun mikä minun mielestäni on totta. Kristinusko toimii kuin paraskin kauppamies. Ensin synnytetään tarve (olet syntinen ja päädyt helvettiin), sitten tarjotaan tuote (=jeesus pelastaa). Kunnon saarnan kaava menee samaa rataa. Ensin herätetään synnintunto ja sitten annetaan armo.

Tuohon ajatukseesi uskonnosta pelotejärjestelmänä. Valitettavasti se taitaa toimia pelotteena niille kilteille ihmisille, jotka olisivat empaattisia ja toiset huomioon ottavia jo ilman jumalapelotettakin. Narsistit sen sijaan päätyvät uskontokuntien johtopaikoille hyväksikäyttämään muita uskontojen varjolla.

Lue lisää

No eipä ole vaikea yhtyä näihin ajatuksiin...Taiteeseen taidan eniten luottaa ihmisen havahduttajana. Ja joskushan elämän tilanteetkin laittavat karistamaan ylimääräistä, irrallista...joutuu tai paremminkin saa katsoa asioita uusista näkökulmista. Tänä vuonna teen yhden uskovaisen roolin, ja taitaa olla se kaikkein paras opettaja tässä asiassa :) Mutta en voi kyllä väheksyä täällä kirjoitettuja tarinoitakaan asian ymmärtämisessä.

iksu_tep kirjoitti:

No eipä ole vaikea yhtyä näihin ajatuksiin...Taiteeseen taidan eniten luottaa ihmisen havahduttajana. Ja joskushan elämän tilanteetkin laittavat karistamaan ylimääräistä, irrallista...joutuu tai paremminkin saa katsoa asioita uusista näkökulmista. Tänä vuonna teen yhden uskovaisen roolin, ja taitaa olla se kaikkein paras opettaja tässä asiassa :) Mutta en voi kyllä väheksyä täällä kirjoitettuja tarinoitakaan asian ymmärtämisessä.

Lue lisää

"Ja joskushan elämän tilanteetkin laittavat karistamaan ylimääräistä, irrallista"

Vaikea elämäntilanne on otollinen hetki muutokselle, ja näihin tilanteisiin "lähetyssaarnaajat" iskevät. Suomessa erityisesti hellarit tarjoavat Jeesusta muuttamaan elämäsi taas onnelliseksi. Mikä heidän sanomassaan sitten uppoaa? Ehkä itse sanoma on toissijainen asia, tärkeintä on itse myyntitilanne: lähetyssaarnaaja osoittaa olevansa sinusta kiinnostunut, näkee vaivaa sinun takiasi, on positiivinen, lupaa parannusta. Sosiaalisen kanssakäymisen säännöt ratkaisevat, syntyykö kauppa vai ei. Myöhemmin omaksumme myyntiargumentit perusteluiksi kaupalle. Todellisuudessa kauppa syntyi aivan muiden syiden takia, mutta uskottelemme jopa itsellemme, että ostimme tätä pesuainetta, koska se on kaksi kertaa riittoisampaa kuin muut.

Alkoholistit ovat helppoja hellarien värväyskohteita, jos he itse ovat jo tiedostaneet tilanteensa ja haluavat muutosta. Usein muutos ei onnistu yksin, mutta hellarit tarjoavat yhteisön tukea. Kaupan päälle sitten saadaan yhteisön kieli: puheet Jeesuksesta ja lopun ajoista yms. Uusi jäsen omaksuu tämän kielen kritiikittömästi, koska tuo kieli on vain yhteisön keino erottautua, sen koossa pitävä voima. Ei ole kysymys siitä, ovatko sen väitteet totta vai ei.

Uskontojen dogmien totuuspohja on toissijainen asia. Ei uskovainen analysoi kylmän loogisesti, millainen taivas sitten todellisuudessa on, millaista on elää ikuisesti. Riittää että taivas on onnen ja autuuden symboli ja elämän jatkuvuuden vertauskuva. Jos ihminen identifioi itsensä uskovaiseksi, hänen on hyvin vaikea alkaa miettiä, että ehkäpä ikuisesti eläminen voisikin olla tosi ahdistava ajatus. Tai että onnen tunteet edellyttävät myös pettymyksen tunteita ja ikuinen autuus saattaisikin olla vastenmielinen ajatus: ikäänkuin robottina hymyilisimme vaan koko ajan. Tällaiset ajatukset eivät vaan tartu mieleen, koska se tarkoittaisi koko oman identiteetin uudelleen rakentamista.

Logiikka ja totuusväitteet eivät ratkaise olemmeko uskovaisia vai ei. Kysymys on ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Uskoon tullaan toisten ihmisten kautta ja usko monesti myös hylätään toisten ihmisten takia: koemme uskonyhteisössä ensin sosiaalista syrjintää ja vasta sen jälkeen alamme pohtia dogmien järkiperäisyyttä.

Toki uskonnoissa on muustakin kysymys, mutta yhteisöllisyys on yksi tärkeimmistä piirteistä. Jos yhteisö edellyttää henkilökohtaista Jeesus-suhdetta, me kyllä sen osaamme mieleemme rakentaa.

Siis sallit orjien pitämisenkin, kuten Vanhassa Testamentissa sanotaan !
Ja monet muut tämän satukirjan perverssiot.

vanha satukirja kirjoitti:

Siis sallit orjien pitämisenkin, kuten Vanhassa Testamentissa sanotaan !
Ja monet muut tämän satukirjan perverssiot.

Noh, uskoisitko että uskovaisetkin on vähän modernistuneet antiikin ajoista?

Vai moniko tuntemasi uskovainen ruoskii orjia pottupellollaan?

kekek-kekek kirjoitti:

Noh, uskoisitko että uskovaisetkin on vähän modernistuneet antiikin ajoista?

Vai moniko tuntemasi uskovainen ruoskii orjia pottupellollaan?

"Noh, uskoisitko että uskovaisetkin on vähän modernistuneet antiikin ajoista?"

Varmasti hyvin paljon. Mielenkiintoista on kuitenkin se, mitä on kuitenkin haluttu säilyttää. Osa esimerkiksi haluaa enhdottomasti pitää kiinni vanhasta opista jonka mukaan ihminen joka ei usko, joutuu ihan konkreettisesti ikävään paikkaan jossa hän kärsii ikuisia tuskia. Nykyisen yleisen käsityksen mukaan se on kuitenkin aika lailla kohtuuton rangaistus esim. ihmiselle joka on elänyt ihan tavallisen hyvän elämän ja jonka ainoa "rikkomus" on se että hän ei satu uskomaan.

Toinen selkeä kipupiste on suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin. Osa uskovista ei millään halua luopua Raamatun aikaisesta käsityksestä homouden likaisuudesta ja kaiken kattavasta turmiollisuudesta vaikka nykyinen yhteiskunta ei enää homoutta pidä millään tavalla pahana.

Modernisoituminen siis ei ole aina mitenkään loogista eikä mene eri kirkkokuntien tai uskovien ihmisen kesken mitenkään tasaisesti eteenpäin vaaan eroja on paljon. On myös mielenkiintoinen teologinen kysymys, kuka on oikein pätevä päättämään mitkä Raamatun opit ja käsitykset ovat vanhentuneita ja mitkä taas eivät.

vanha satukirja kirjoitti:

Siis sallit orjien pitämisenkin, kuten Vanhassa Testamentissa sanotaan !
Ja monet muut tämän satukirjan perverssiot.

Vanha testamentti on myös kristityille pyhä kirja, mutta Vt:n sitovuus kristittyyn nähden on rajallinen. Tämän huomaa myös usein lukemalla Vt:tä, kenelle Jumala milloinkin kohdistaa sanansa ja säädöksensä.

juhani1965 kirjoitti:

Vanha testamentti on myös kristityille pyhä kirja, mutta Vt:n sitovuus kristittyyn nähden on rajallinen. Tämän huomaa myös usein lukemalla Vt:tä, kenelle Jumala milloinkin kohdistaa sanansa ja säädöksensä.

Lue lisää

Äh. Myöntäisit ihan rehellisesti että te poimitte sekä VTstä että koko kirjasta muutenkin vain ne kohdat jotka sattuvat itseänne miellyttämään.

234wrg kirjoitti:

Äh. Myöntäisit ihan rehellisesti että te poimitte sekä VTstä että koko kirjasta muutenkin vain ne kohdat jotka sattuvat itseänne miellyttämään.

Itse en jo luonteeni puolesta kykensi "poimimaan", jäisi liikaa vaivaamaan ja mietittymään, en saisi rauhaa. Kyllä Vt:ki on rikas ja mielenkiintoinen kirjakokoelma. Joka aamu luen pikku pätkän myös Vt:tä :)

Ohhoh.