Mulle on nyt käynyt niin, että olen kohdannut henkilön, jonka kanssa hellustelin 30 vuotta sitten. Meidän juttu ei tuolloin loppunut riitaan tms. Tilanne vain oli hankala, kun toinen opiskeli kaukana eikä yhteistä aikaa oikein löytynyt. Tykkääminen ei koskaan tainnut loppua. 1980-luvulla ei ollut kännyköitä eikä nettiä, joiden kanssa yhteydenpito olisi ollut helpompaa.
Nyt olemme tapailleet kesäkuusta lähtien ja tuntuu tosi hyvältä. Rauhallinen ja mukava olo. Ehkäpä meidän molempien elämät vaativat sen, että tämä 30 vuotta kului ja nyt olemme ikäänkuin kypsiä toinen toisillemme. En tiedä, mutta tämä kivi kannatti kääntää! Kiva olla, kun mikään ei ärsytä, mikään ei ota pannuun... On vain kauheen kiva olla yhdessä. Ja aatelkaa... Me ollaan nyt viiskymppisiä! :) Elämä jatkuu ja on vieläkin aika ihanaa...
Nyt olemme tapailleet kesäkuusta lähtien ja tuntuu tosi hyvältä. Rauhallinen ja mukava olo. Ehkäpä meidän molempien elämät vaativat sen, että tämä 30 vuotta kului ja nyt olemme ikäänkuin kypsiä toinen toisillemme. En tiedä, mutta tämä kivi kannatti kääntää! Kiva olla, kun mikään ei ärsytä, mikään ei ota pannuun... On vain kauheen kiva olla yhdessä. Ja aatelkaa... Me ollaan nyt viiskymppisiä! :) Elämä jatkuu ja on vieläkin aika ihanaa...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tosi romanttista. Elämä vaan on joskus niin arvoituksellista. Ihania hetkiä teille.
Enää ei vain ole kaunis.
Kuka niin sanoi, että viiskymppinen ei olisi enää kaunis... Toistemme silmissä olemme sitä ja se vasta kivalta tuntuukin. Ei ole mitään merkitystä sillä, mitä muut asiasta ajattelevat. Negatiivisuutesi ei nyt pure! :)
Kyseessä siis tosi rakkautta, jos 30v. jälkeen vielä tunteet kohtaa. Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa...
Minulle kävi samoin, väliaika vaan oli vielä pitempi kuin 30 v. Hyvää ei odota koskaan liian kauan.
Tuntuu siltä, kun olisi "tullut kotiin"! :)
Ette ole ainoat :)
Joskus yhteenkuuluvuuden tunne on selittämätön. Sen vaan tietää ja tuntee sielullaan, on niin helppoa puhua kaikesta. Tulee rauhallinen ja hyvä olo. Pelkkä toisen läsnäolokin jo riittää tuomaan sen tunteen, että kuuluisi yhteen ja haluaisi jakaa kaiken toisen kanssa.