Kilautetaan kansalle
Keskustelu EU:n perustuslaista ja mahdollisesta kansanäänestyksestä näyttää vihdoin käynnistyneen. Jo oli aikakin. Täytyy vain ihmetellä hyssyttelyä, jota asian ympärillä on tähän asti esiintynyt, vaikka monet tahot perussuomalaiset mukaan lukien ovat yrittäneet nostaa asian poliittiseen päiväjärjestykseen.
Suomi on perinteisesti ollut yhden totuuden maa. Tämä juontuu historiastamme Neuvostoliiton varjossa. Kekkosen aikakausi lujitti yhden totuuden perinnettä. Pikku hiljaa jää näyttää sulavan, mutta kyllä poliittisen keskustelun taso Suomessa on vieläkin köyhä verrattuna vaikkapa Ruotsiin, Saksaan tai Iso-Britanniaan. Kun tulee kysyttävää, johtavat poliitikot eivät kommentoi. Talousasioissa soitetaan Sailakselle, EU-asioista kilautetaan Turun yliopiston Jean Monnet instituutin pääprofessori Esko Antolalle. Tätäkö on poliittisen vastuun kantaminen? Näinkö kansalaisia aktivoidaan? Eivätkö muut kuin virkamiehet tiedä muka mitään?
Vielä odotellaan, että pääministeri Vanhanenkin vaivautuisi kertomaan oman, viimeisimmän mielipiteensä kansanäänestyksestä. Vai onko sitten niin, että lupaa pitää käydä kysymässä ensin Lipposelta? Vanhanenhan muistetaan miehenä, joka ennen eduskuntavaaleja oli valmis antamaan pääministeriyden Lipposelle, kävipä vaaleissa miten tahansa.
On mielenkiintoista nähdä, jatkaako Vanhanen Lipposen linjalla. Otetaanko kiltisti namu isojen eurosetien kädestä vai asetetaanko oman kansan näkemys etusijalle eli järjestetään kansanäänestys EU-perustuslaista. Jälkimmäinen on varmasti parempi vaihtoehto, koska emme saaneet viime huiputuskokouksessakaan yhtään tavoitettamme läpi. Meillehän nauretaan jo muuallakin, jos jatkamme samalla linjalla.
Meidän pitäisi kuulemma luopua miinoista, kun muutkin luopuvat. Ja meidän pitäisi nostaa kehitysapumäärärahoja, kun köyhät ruotsalaisetkin antavat Afrikkaan enemmän kuin me vauraat suomalaiset. Miksi meidän ei sitten pitäisi kansanäänestää EU:n perustuslaista, kun siitä kerran äänestetään suurella todennäköisyydellä ainakin seitsemässä muussa vanhassa EU-jäsenmaassa?
Vesa-Matti Saarakkala
yhteiskuntatieteiden yo,
puheenjohtaja
Perussuomalaiset Nuoret
Keskustelu EU:n perustuslaista ja mahdollisesta kansanäänestyksestä näyttää vihdoin käynnistyneen. Jo oli aikakin. Täytyy vain ihmetellä hyssyttelyä, jota asian ympärillä on tähän asti esiintynyt, vaikka monet tahot perussuomalaiset mukaan lukien ovat yrittäneet nostaa asian poliittiseen päiväjärjestykseen.
Suomi on perinteisesti ollut yhden totuuden maa. Tämä juontuu historiastamme Neuvostoliiton varjossa. Kekkosen aikakausi lujitti yhden totuuden perinnettä. Pikku hiljaa jää näyttää sulavan, mutta kyllä poliittisen keskustelun taso Suomessa on vieläkin köyhä verrattuna vaikkapa Ruotsiin, Saksaan tai Iso-Britanniaan. Kun tulee kysyttävää, johtavat poliitikot eivät kommentoi. Talousasioissa soitetaan Sailakselle, EU-asioista kilautetaan Turun yliopiston Jean Monnet instituutin pääprofessori Esko Antolalle. Tätäkö on poliittisen vastuun kantaminen? Näinkö kansalaisia aktivoidaan? Eivätkö muut kuin virkamiehet tiedä muka mitään?
Vielä odotellaan, että pääministeri Vanhanenkin vaivautuisi kertomaan oman, viimeisimmän mielipiteensä kansanäänestyksestä. Vai onko sitten niin, että lupaa pitää käydä kysymässä ensin Lipposelta? Vanhanenhan muistetaan miehenä, joka ennen eduskuntavaaleja oli valmis antamaan pääministeriyden Lipposelle, kävipä vaaleissa miten tahansa.
On mielenkiintoista nähdä, jatkaako Vanhanen Lipposen linjalla. Otetaanko kiltisti namu isojen eurosetien kädestä vai asetetaanko oman kansan näkemys etusijalle eli järjestetään kansanäänestys EU-perustuslaista. Jälkimmäinen on varmasti parempi vaihtoehto, koska emme saaneet viime huiputuskokouksessakaan yhtään tavoitettamme läpi. Meillehän nauretaan jo muuallakin, jos jatkamme samalla linjalla.
Meidän pitäisi kuulemma luopua miinoista, kun muutkin luopuvat. Ja meidän pitäisi nostaa kehitysapumäärärahoja, kun köyhät ruotsalaisetkin antavat Afrikkaan enemmän kuin me vauraat suomalaiset. Miksi meidän ei sitten pitäisi kansanäänestää EU:n perustuslaista, kun siitä kerran äänestetään suurella todennäköisyydellä ainakin seitsemässä muussa vanhassa EU-jäsenmaassa?
Vesa-Matti Saarakkala
yhteiskuntatieteiden yo,
puheenjohtaja
Perussuomalaiset Nuoret
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mistä nyt äänestetään. Vaikka jokaiseen kotiin jaettaisiinkin tietoa EU:n perustuslaista, jättäisi valtaosa suomalaisista sen lukematta.
Eduskunta on valittu päättämään tällaisista asioista. Eduskunnan jäsenten tehtävänä on ottaa asioista selvää ja äänestää sitten sen mukaan. Jokaisen kansalaisen paneutumista perustuslakiin ei voida vaatia.
Siksi kansalaiset ovat valinneet edustajansa eduskuntavaaleissa.
Jos kansa todella suhtautuisi kriittisesti EU:hun, olisi se näkynyt eduskuntavaaleissa. Perussuomalaiset EU:ta vastustavana puolueena sai vain 3 paikkaa 200:sta, ja nämäkin kolme vain ehdokkaana olleen moniin rikoksiin syyllistyneen hormoninkäyttäjän ansiosta. Kansa on siis jo äänensä antanut!
Ihan lyhyesti vain nimim. Oliiville tiedoksi, että EU-kriittisiä löytyy muistakin puolueista kuin vain Perussuomalaisista. Kansanäänestystä sitäpaitsi ajavat myös vihreät, jotka suhtautuvat myönteisesti EU:n liittovaltioitumiseen. Vasemmistoliitosta löytyy EU-kriittisiä paljon (esim. Seppänen), Keskustalla esim. Takkula ja Väyrynen. (Kenttäväestä puhumattakaan). Kristillisdemokraatit ovat myös varauksellisia. Tämä on minun näkemykseni. Että se siitä. Sitäpaitsi yli puolet suomalaisista halauaisi gallupin mukaan kansanäänestyksen. Jos kysymys esitettäisiin: Haluatteko kansanäänestyksen Suomen perustuslain yläpuolelle asettuvasta EU:n perustuslaista, varmasti yli 70% haluaisi kansanäänestyksen. Viime kädessä valta on aina kansalla. Demokratiaan kuuluvat myös kansanäänestykset. Miten sitten voitiin äänestää aikoinaan EU:iin liittymisestä? Onko kansalla edes päätä valita kansanedustajat? Tällaisesta ajattelusta on lyhyt matka valistuneeseen itsevaltiuteen ja harvainvaltaan.
Itse kannatan mahdollisimman moninaisia mahdollisuuksia osallistua politiikkaan sovinnaisesti. En luota vain virkamiesten ja ilman sidottua mandaattia toimivien edustajien toimintaan. Isoissa asioissa on saatava suora tuki kansalta.
-VMS-
Mitä ihmettä te kritisoijat aina marmatatte Halmeesta? Hänellä on täysi valtakirja kansalta toimia kansanedustajana, eivätkä toiset kansanedustajat ole katsoneet aiheelliseksi äänestää hänen luottamuksestaan. Eikö kansanedustajien näkemys olekaan mielestäsi pätevä, nimim. Oliivi? Ja muutenkin. Meillä on puolueessa ylioppilaita, yrittäjiä, duunareita, tohtoreita jne. Kyllä meillä päteviä henkilöitä kansanedustajiemme lisäksi riittää. Et muuten tainnut tietää, että esim. kansanedustaja Raimo Vistbacka on Vaasan vaalipiirin edustajista aktiivisimpia eduskunnassa, mitattiinpa asiaa millä mittarilla tahansa. Et myöskään pahemmin tuonut esille mielipidettäsi Timo Soinista. Tällainen kritiikki, jota esitit on täysin turhaa. Pilaat hyvän keskustelun mahdollisuuden heittelemällä epäasiallisuuksia. Nyt kun minulla sattui olemaan aikaa, vaivaudun tämän verran kommentoimaan "viisasta" ajatuksenjuoksuasi.
-VMS-
Viestisi loppu on käsittämätöntä.Ota asioista selvää, jos et tiedä. Esimerkiksi Vistbacka on viidettä kautta eduskunnassa eikä hänen läpimenoonsa täällä Pohjanmaalla ole Halmeella ollut mitään merkitystä. Tuntuu siltä, että Oliivinkin asiapohja pettää täysin, mutta ei se mitään pitäähän sitä mätäkuun juttuja olla.
Keskustelua perustuslaista ei tarvita, koska perustuslain 96. pykälän mukaan se voidaan hyväksyä eduskuntaan sitä viemättä pelkällä ulkoasiainvaliokunnan päätöksellä.
Asiasta toki saa keskustella, mutta vain johtajiston luvalla, myös eduskunnassa, mutta perustuslain mukaan EUn perustuslain käyttöön ottamisesta ei saa päättää eduskunnassa.
Keskustelu jalkaväkimiinoista taas on pelkkää hämäystä. Lämmittämällä turha riita asiasta, mistä vallitsee jo yksimielisyys (Suomi osana EUia luopuu viimeisenä jalkaväkimiinoista) siirretään huomio pois siitä, että koska Nato-jäsenyys on puolittanut esimerkiksi Viron sodanaikaiset puolustusvoimat 16 000 sotilaaseen niin tämän paikkaamiseksi Suomi joutuu yhdessä Ruotsin kanssa antamaan turvallisuustakuu Virolle, Latvialle ja Liettualle sekä sulkemaan tarvittaessa Suomenlahden molemmin puolin Venäjältä.
Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi joutuu jo rauhan aikana varautumaan Viron puolustamiseen Venäjältä, vaikka Suomi on liittoutumaton maa ja Viro on vihdoinkin ikuisesti Venäjän vallasta päässyt Nato-maa.
Virolaiset siis osallistuvat tulevaisuudessa kaikkiin niihin operaatioihin, mitä Yhdysvallat balteille saattaa keksiä, mutta puolutusvastuu Virosta, Latviasta ja Liettuasta sälytetään Suomelle, Ruotsille, Norjalle ja Tanskalle ensi vaiheessa.
Ruotsi on jo ajanut maanvoimansa niin alas, että siltä ei liikene kuin JAS-39:ä rynnäköintiin Suomenlahdella ja Baltiassa.
Viron puolustuksesta tosiasiassa vastaa Karjalan Prikaatista muodostettavat yksiköt.