Samassa huoneessa kanssani istuva nuori naispuolinen työtoveri on ottanut asiakseen kiusata minua päivittäin. Hän on poikkeuksellisen kaunis, mutta ilmeisen tunteeton nainen, joka nauttii kokemattomuudestani ja nöyryyttämisestäni. Istumme siis samassa huoneessa. Hän pukeutuu viettelevästi ja tarkkailee, miten reagoin hänen vartaloonsa. Usein hän tekee tikusta asiaa ja tunkee työpisteeni viereen, vain saadakseen minut hämilleen.
Minusta on äärimmäisen nöyryyttävää, kun hän kiehnää vieressäni ja tarkkailee samalla sivusilmin haarojani, ilmeisesti arvaillen erektioni astetta. Usein poistun naama punaisena paikalta ja tungen itseni miesten vessaan, huuhdellakseni naamani ja saadakseni hetken rauhan itselleni. Tullessani takaisin työpisteeseeni, välillä jopa itkettyneen näköisenä, naisen kasvoilta loistaa aito voitonriemu ja vahingonilo.
En kehtaa puhua tästä kenellekään. Kuulun seurakuntaan, mutta en uskalla ottaa asiaa esille seurakunnan vanhinten kanssa. Olisiko jollain ystävällisellä, elämää enemmän kokeneella ihmisellä jakaa minulle hyviä neuvoja ? - Kiitos.
Ai niin, en kaipaa kannustusta mihinkään työpaikaromansseihin, olen onnellisessa seurustelushteessa samanhenkisen naisystäväni kanssa. (En kehtaa puhua asiasta hänenkään kanssaan.)
Pelkään myös ihastuvani tähän työ"toveriini", sillä tunteeni vellovat laidasta laitaan, vihasta ja surusta kaipaukseen ja himoon. Auttakaa?
Minusta on äärimmäisen nöyryyttävää, kun hän kiehnää vieressäni ja tarkkailee samalla sivusilmin haarojani, ilmeisesti arvaillen erektioni astetta. Usein poistun naama punaisena paikalta ja tungen itseni miesten vessaan, huuhdellakseni naamani ja saadakseni hetken rauhan itselleni. Tullessani takaisin työpisteeseeni, välillä jopa itkettyneen näköisenä, naisen kasvoilta loistaa aito voitonriemu ja vahingonilo.
En kehtaa puhua tästä kenellekään. Kuulun seurakuntaan, mutta en uskalla ottaa asiaa esille seurakunnan vanhinten kanssa. Olisiko jollain ystävällisellä, elämää enemmän kokeneella ihmisellä jakaa minulle hyviä neuvoja ? - Kiitos.
Ai niin, en kaipaa kannustusta mihinkään työpaikaromansseihin, olen onnellisessa seurustelushteessa samanhenkisen naisystäväni kanssa. (En kehtaa puhua asiasta hänenkään kanssaan.)
Pelkään myös ihastuvani tähän työ"toveriini", sillä tunteeni vellovat laidasta laitaan, vihasta ja surusta kaipaukseen ja himoon. Auttakaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pyydä, että teidät laitetaan erilleen? Joo ja ei varmaan kannatakaan puhua naisystävälle...