Minun on tehtävä jatkuvasti valtavasti töitä, että pystyisin unohtamaan sinut. Minä olen jokainen päivä ajatellut sinua. Se on uskottava nyt, ettet halua minua, että sanasi olivat pelkkää kaunista helinää, jotka minä hölmö menin uskomaan. Jos sinä olisit ikinä välittänyt minusta yhtä paljon kuin minä sinusta, emme olisi tässä tilanteessa nyt. On vain vaikea uskoa, ettet tosiasiassa välittänyt minusta. Kai sinä olet nyt onnellinen.
Ikävä yhä edelleen
ehkä ei enää huomenn
17583
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei nyt todellakaan huomenna kannata ikävöidä enää, ei kun uutta putkeen, vink vink :)
harvinaisen naivi kommentti tämä. Eivätkö täällä voisi ihmiset kohdella toisiaan asiallisesti?
Se oli tarkoitettu huumoriksi. Ilmeisesti ei ollut.
Ei minun sanat olleet pelkkiä sanoja, tai tottakai sanoja, mutta se mitä sanoin, se oli, ja on totta.
Miten voit edes kuvitella että olisin nyt onnellinen? Siksikö että et usko minun tarkoittaneen totta? Se on vain sinun ajatuksesi, mutta tässä on totuus mitä ajattelin, jokaista hetkeä sinun kanssasi rakastin, ja kaipuu on niin syvä että sattuu.
Totta.
Ikävän työstäminen vie joskus aikaa. Työ, harrastukset ja kaikki muu härpäke auttaa, vaan entäpä kun iltaisin laitat pään tyynylle, johan iskee ikävän aalto. No, kaikkeen tottuu ja turtuu. Siitä se taas elämä jatkuu.
Itse olen kokenut ehkä elämäni suurimmat tunteet tässä menneenä aikana.
Raapivat ja riipivät tunteet. Aikaa vie toipua, saas nähdä kuinka kauan.
Lopun elämän voi kestää. Mikset ole yhdessä sen kanssa joka noin riipii sydäntä?
Samat sanat kuin ap:llä. Täsmälleen.
Aamut ovat pahimpia. Illat menevät, kun ajatukset saa muualle lukemalla kirjoja - tietäen, että kohta uni armahtaa.
Olen ilmeisesti vaipumassa ikäväkoomani lisäksi ensin syys- ja sitten talvihorrokseen, koska vasta pimeiden iltojen myötä unenlahjat ovat palanneet lähes unettoman kesän jälkeen.
Hyvää yötä.
Voi sua ap. Ei ne sanat vaan ne teot! Sanaseppoja / ruuneberg miehiä valitettavasti löytyy. Niitä ei kannata ottaa todesta.
Jos mies olisi sinut halunnut niin olisi jo omakseen ottanut. Maailmassa on paljon upeita miehiä vielä.Valkkaa sieltä omasi!
Miehelle vai naiselle? Niin turhauttava persläpi tämä paikka...
ei ole tuosta kyse jos minulta kysyttäisiin. ehkä tämä on mennyt näin ihan vain kohtalon oikusta. kaksi ihmistä eri maailmoista kohtaa ja jotain tapahtui.... vaikea sitä analysoida, miksi näin, kun ei tunne toista, mutta kuitenkin haluan paljon ja yrittää vain mennä sitä kohden. omasta puolestani voin sanoa kuitenkin, että parannettavaa on, mutta en ole yrittänyt antaa itsestäni mitään kuvaa täällä, sillä ujous ja arkuus on ihan todellista, eikä mitään peliä. tuntuu vain aina, että täällä ymmärretään pakosti väärin, mutta ei sillä, että tänne olisi pakko tulla. hankala kirjoittaa tänne, mutta se ei kerro välinpitämättömyydestä, päin vastoin..
se johtuu siitä, että olen niin kömplelö naisten suhteen
Kun ikävä alkaa ahdistaa liikaa, lähden kävelemään ulos luontoon. Siitä on tullut oudon hyvä lohtu.
Aikoinaan kuljin siellä muutamia kertoja hänen kanssaan. Vaikeuksiemme ja lopullisen eron jälkeen teki aluksi kipeää mennä sinne yksin.
Sitkeästi menin aina vain uudestaan, ja nyt siitä on tullut henkireikä. Sinnepä lähden siis nyt.
itse hukutan ikäväni työntekoon ja illat touhuilen harrastusten parissa,yritän pitää itseni kiireisenä mutta kaikesta tohinasta huolimatta ikävä on todella kova..
En malta odottaa, että illat pimenevät oikein kunnolla. Sytyttelen kynttilöitä, käperryn sohvalle lukemaan, kuuntelen tuulta. Pikku hiljaa puhdistun, ja keväällä herään ikävän taltuttaneena! Sinä jäät sinne jonnekin, mutta tuska on pois.
Näin olen päättänyt. Uudenvuodenlupauksenakin puhdistautuminen.
Ehkä hän jonain päivänä tulee takaisin. Kävelee sinua vastaan kadulla. Ja silloin sinä saatat huomata, että olet päästänyt itse irti.