Minulla on vanha radio, jossa on sellainen kaksipiikkinen töpseli. Töpselin saa auki, kun avaa ruuvin. Jos haluan kuunnella radioo keittiössä, niin voinko nollata sen töpselissä?
Saako nollata
Safetyfirst
42641
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Älä nyt töpselipäässä nollaa, jos sattuu menee väärin päin rasiaan ni tulee jännite kuoreen, vai mitä soot tekemässä siis?
Miks se pitää keittiössä nollata? nollaukset tehään päättyvissä pistorasioissa ja jakorasioissa, niissäkin vaan jos keskuksella ei ole tehty erillistä pe-kiskoa
Tenavatähti mekkeri taas jakaa ammattilaisen ohjeita vaikka ei ymmärrä taaskaan mistä on kyse, ei vanhaa puukuorista radioo tarvii "nollata", sinut pitää nollata ja panna vessanpönttöön hautumaan.
painuhan matkoihisi täältä leikkimästä. itse opin nollaamaan rasian vasta kun oli 40v kokemusta!!1
Näin sanoi nimimerkkiä lainaava tenavatähti mekkeri. Erittäin suuri katkeruus paistaa jo näin aamusta, tulee näköjään hauska päivä mekkerin ansiosta.
Kaikkihan ne töpselit ovat kaksipiikkisiä.
Muista vuoleskella ne kolot. Ei muuten sovi pistoke rasiaan.
"Miks se pitää keittiössä nollata? nollaukset tehään päättyvissä pistorasioissa ja jakorasioissa, niissäkin vaan jos keskuksella ei ole tehty erillistä pe-kiskoa "
Voi Meggeriä kun pitää kaikesta sönköttää, vaikkei tiedä asiasta mitään.
Tietää se mekkeri ainakin sen verran ettei sitä nollausta TÖPSELIN puolella tehdä. Ei tosiaankaan.
Onpas viisas kaveri kun tietää ettei töpselin päässä nollata. Varmaan äitin ja isin autotallissa oivaltanut ihan itse tämän.
Jos ei töpselissä saa nollata, niin teenkö sen laitteen sisällä? Ei näytä oleva laitteessa verkkomuuntajaa, joten nollaus varmaan toisi lisäsuojaa.
Onko se muuten vanha putkiradio joka on tehty metallirunkoon ja joku nähtävästi suomessa tehty puu/vanerilaatikko päällä.
Vaihda siihen pistoke sellainen että saat sen sopimaan uusiin maattopistorasioihin. Voithan säästää sen alkuperäisen pistokkeen jos laitteessa on jo antiikkiarvoa.
Ei sitä radion runkoa siihen siniseen nollajohtoon maattamaan kannata lähteä. Eihän sitä jaksa aina sitäkään katsoa miten päin sen töpselin laittaa niin että se sininen nollajohto tulee oikein päin.
Ei sitä tarvitse eikä saa mitenkään nollata. Anna olla. Kyllä se on ihan turvallinen käyttää sellaisessa pistorasiassa johon se ilman väksivaltaa tai puukkoa sopii. Mutta trollihan tämä taisi olla.
Mulla on nyt ihan uusi kämppä(tai kakkoskämppäni se on tuossa Tallinnassa) ja siinä on kaikki pistorasiat niitä maattopistorasioita, eikä siis yksin kosteiden tilojen piastorasiat. Ei selaliseen saa maattamattomia töpseleitä menemään muuta kuin mitä nämä uudet kapeat mallit mitä uudemmissa radioissakin aina on.
Jos on vanha laite(kuten joku putkiradio) ja siinä ei ole maattopistoketta, niin siihen voi laittaa tilalle vaikka mattopistokkeen joka sopii pistorasiaan, mieluummin kuitenkin radiosta itsestään lähtien uudenmallinen johto jossa se kapea pistoke. Sen maaton joka keltavihreään(tai niihin pistokkeen reuna-rautoihin) menee voi vaan jättä siitä pistokkesta pois. Sillä taasen ei ole väliä miten päin ne kaksi johtoa siihen kytkee. Tällaista laitetta ei kuitenkaan saa näin käyttää kosteissa tiloissa eikä siis vaikkapa tiskipöydänkään maattopistokkeista,. Siksi se onkin parempi jos laittaa koko johdon uudenmallisella kapealla töpselillä, ei sitten hämää ketään muitakaan.
Se on edelleenkin maadoitus, suojamaadoitus, ei maatto. Jos suojamaadoitetussa tilassa halutaan käyttää 0-luokan laitteita, niin ne kytketään verkkoon suojaerotusmuuntajan kautta. Se on ainoa turvallinen ja hyväksytty tapa maallikolle. Ei nollailla mitään, eikä puukotella tai vaihdeta pistokkeita sopiviksi.
Toinen tapa on, että laite muutetaan tilan suojausluokkaa vastaavaksi, eli joko suojamaadoitetaan, jolloin laitteen jokainen kosketeltavissa oleva metallinen osa on maadoitettava, ja laitteeseen vaihdetaan 1-luokan pistoke, tai suojaeristetään 2-luokan laitteeksi, jolloin laitteeseen laitetaan 2-luokan pistoke.
Edellä mainitut muutokset voi toteuttaa vain sähköalan ammattilainen.
Just joo. Mä en kyllä jaksa teidän viisastelijoiden ja kauhiastas ammatttilaisten kanssa.
Minä nyt vaan ajattelin tuossa, että alottaja on tosiaankin joku joka ei tiedä miten vanhanmallisen maadottamattoman radion ja pistokkeenkin kytkisi pistorasiaan joka on siis maadotettu, ja että josko se olisi hyvä myös maadottaa tämä laite joko keltavihreällä tai sitten sillä sinisellä 0-johdolla.
Semantiikan vuoksi inttämistä tuokin vielä maatosta ja maattamisesta, tiedät kyllä mitä tarkoitan ja tämän pitäisi tässä riittä. Minä en muuten ole mikään sisäjohtoasentaja niine omine slangeineen.
Minulla muuten soi tuossa taustallakin play-bck-systeemit jotaka ovat viimeistä detaljia myöden itse suunnittelemani ja rakentamani. En ole kyllä missään sähkötarkastuslaitoksella niitä hyväsytyttänyt, mutta tiedän kyllä mitä teen ja minun vehekeistäni ei vaaraa koidu siksikään, kun tiedän että periaatteesa vastaan niistä koko omaisuudellani mitä minulla on ja sen mukaan ne teen.
Mutta näihin sisäjohtoasentajiin kyllä suhtaudun vähän varauksellakin. Tässä joku aika sitten naapurini sanoi, että hänen sähköasentajakaverinsa asensi hänen wc-tiloihinsa pistokkeen maatatmalla sen n.s. lenkillä, tarkoittaen se sinisen 0-johdon kytkenmistä pistokkeen suojamaahan. Minä en sellaista tekisi.
Jos sinä olet verkkopuolen miehiä niin mitä sinä sitten tänne tulet meidän sähköasennustekniikasta ja mistään muustakaan mitään tietämättömien sisäjohtomiesten kanssa vääntämään. Kun sen jos tekstistäsikin huomaa, että et sinä nähtävästi sisäjohtohommista mitään tiedä. Pysy vaan siellä omalla ylemmällä tasollasi, kirjaimellisesti, eli tolppakengät jalassa tolpassa, ja jätä meidät mistään mitään tietämättömät sisäjohtomiehet tänne jaarittelemaan suojausluokista ja pistotulpista. Ei se sen vaikeampaa ole.
No voisi sitä vähän vähemmänkin rehvakkasti esiintyä. Kyllähän minä sen tiedän että näissä sisäjohtoasennuksissa on lakipykälien noudattaminen tärkeä asia, ja että kaikki liitokset pitää myös asiallisesti tehdä, joka ruuvi kiinni vääntää.
Tässä kuitenkin oli kyseessä vanha radio jossa se vanhanaikainen maattamaton töpseli, ja se haluttiin saada toimimaan. Uskon että asianomainen joka tapauksessa itse tämän jotenkin tekee. Se voi hyvinkin olla tällaisessa tapauksessa parempi antaa käytännön neuvoja joilla ei tee pahempia mokia kuin mitä lukea lakia sisäjohtoasennuksista.
Tuo muuten ptää paikkansa, että minulla on uusi kämppä missä kaikki pistorasiat ovat niitä suojamaadoituksella olevia, eikä siis yksinomaan kosteissa tiloisssa olevat pistorasiat. Tällaisen asunnon oletan aloittajankin omaavan.
Jos radion jokainen kosketeltavissa oleva metalliosa pitää maadoittaa, niin miten sitten vehkeeseen kytketään keskiaaltoalueen antenni? Eikös tuossa mene antenniliitinkin suoraan maihin? Ja sen töpselin piikit? Mahtaako sulake kestää? Vedänkö naamataulun koristekiskoista ja nuppien metalloinneista piuhan maahan?
Ja vielä: Toisessa ketjussa sanottiin, että antenni pitää maadoittaa. Eikös tuo vaikuta antennin toimintaan? Minä kun ymmärsin, että antenni pitää eristää munaeristimillä, mitä ne sitten lienevätkin?
Olen itse saanut pikkupoikana sähköiskun yleisvirtamallisesta putkiradiosta, jossa ei ollut muuntajaa, vaan verkkojännite meni sellaisenaan radioputkille. Töpseli oli juurikin väärinpäin seinässä, jolloin vaihe meni radion runkoon ja myös antennijohtimeen, joka taas oli vedetty ylös talon peltikatolle. Katto oli tietenkin puurakenteiden varassa ja siis eristetty maasta, mutta kun satuin ottamaan yhtä aikaa kiinni portaiden kaiteesta (maissa kiinni) ja palotikkaista (jännitteessä kiinni) niin virta kulki käsien läpi ja kramppasi lihakset. Onneksi sen verran oli rappujen kaiteissa huono maadoitus, että henki säilyi.
No, tällaisia yleisvirtakytkentäisiä radioita tuskin enää on käytössä.
Kylä ilmeisesti aika täydet tällit sait mitä 240 v:sta saada voi. Ei sellaiseen tälliinkään yleensä sentään vielä kuole.
Minä olen saanut kerraan täyden tällin ottaessani vahingossa vaihejohdosta kiinni samalla kun toinen käteni oli laitteen maadotetussa rungossa. Kyllä se häijyä teki enkä sen jälkeen enää ole vastaavaa tälliä saanut, se pisti varomaan.
Kosteissa tiloissa kuten kylppärissä saa helposti täyställin, mutta muuten tällit jäävät useimmiten aika pieniksi.
Hyvä suoja tälleille on kuivat paksupohjaiset puukengät jalkaan ja työskentely yhdellä kädellä toinen käsi taskussa.
Se on jännä juttu miten se 240v ihmiselle tekee niin paljon enemmän amppeereja läpi kuin mitä vaikkapa 120v, josta ei paljon mitään vielä tule. Muistan aikanaan kun jenkkeihin menin niin ensin ihmettelin miten ruokottomasti siellä autotallien lattioilla sähköjohtoja liitoksineen pidettiin, mutta ne olivatkin vain 120v.
Taisi olla se putkiradiosi vielä sellainen jossa niitä tarvittavia alempia jännitteitä oli vastuksilla alas otettu siitä tasasuunnatusta verkkojännitteestä.
Vähän askarruttaa tuo jos siitä anteenin 'kuumasta' johdosta sen tällin sait. Olisiko ollut niin että siinä oli se antennin maattojohto myös sinne peltikatolle vedetty toisena johtona ja siihen sitten tarrasit.
Kyllä nämä vanhat putkiradiot niinkuin televisiotkin ihan turvallisia käyttää on kuivissa tiloissa siinä puulaatikossaan. Ehkä tulipalovaara on niissä suurin vaara. Vaihehan niissä kyllä tulee runkoon riippuen siitäkin miten päin töpselin seinään laittaa. Kuvaputkessa on sitten vielä konkalla todella iso jännite, niin että ei sinne ihan asiantuntemattoman kannata muutenkaan sörkkimään mennä.
Mekkeri uudella nimimerkillään taas vähättelee sähkön vaaroja. Kyllä 240V on vaarallinen, vaikka toisin sössötät.
Olipahan kuka tahansa niin 240v ei vahingoita ketään eikä mitään, mutta 240V voi aiheuttaa jopa palovammojakin ja hengenmnenoja. (Mistähän se 240v sitten tulee)?. Vaihejännite kun on normaalisti 230V ja pääjännite 400V maissa ainakin, jos jotain muuta niin mekkeri kertoo sen.
Mutta palstoilla riehuvalla mekkerillä se ei vielä saa muuta kuin enempi satuja aikaan.
Se on oikeasti 240-v, eli 240-vuotias niinkuin aikaisemmin oli tapana kirjoittaa. 240-vuotias pelletenavapellintaivuttaja voi saada sähköiskun ihan vaan kissaa raaputtamalla.
täällähän on taas lähteny hyvää juttua, harmi etten oo kerinny seurailee ku aihe on joutava.
mut joo, oon toisaan käyny ”pellintaivutuslinjan”, ja nykyjään työni puolesta joudun (palkallisesti) istumaan ton rakennussähköistäjän ”nollataululinjan” enkä tosissaan arvosta sitä koulutuksena jos vertaan rautalangantaivutuslinjaan jossa kädentaidot kehittyy loputtomasti.
Sähköpuolella opettaa kaveri jolla on urakointioikeudet ja selittää että sähköpaimenesta ei voi tulla yli 48v koska se olisi vaarallinen, samanlaista sekoilua ollut joka teoriatunti. Ompa kumma että pääsin 6kk teoriat läpi 3 viikossa, mutta nyt sitten vähän ruuvataan valokytkimiä ja asennellaan liiketunnistimia vanerilevyyn, kytketään oikein rinnan, sarjaan ja laitetaan vikavirtasuojan taakse (voi vi**u mua vi*uttaa)…
Yleensäkään mikään ammattikoulututkinto ei anna minkään näköistä ylpeilyn aihetta/ihmisarvoa, rakennussähköistäjät vaan on vissii ainoita jotka sitä ei oo tajunnu…
Nimellisjännite on 230 V mutta voipi se vaihdellakin sen 5 % jolloin jännite voi olla 240V.
Niin. Minä joka tuossa yllä kirjoittelin en tosiaankaan ole mikään meggeri enkä sisäjohtoasentaja, mutta elektroniikkapuolen tuntemusta ja ylipäätänsäkin sähkötekniikkaan liittyvän matemaattiikan sovelluksien tuntemusta minulla kyllä on sitäkin enemmän, ja aikanaan lyhtaaltotekniikka oli pitkään harrastuksenani sekä myös audiotekniikka. Nyt enää tämä audiotekniikka on kuulunut aktiivi-intresseihini erityisesti kitaravahvistimien ja myös paly-back systeeemien osalta, ja näitä laitteita olen kehitellyt ja rakennellut.
Tiedän varsin hyvin että tuo sanottu jännite vaihtelee eikä se aina ole 240v, mutta joskus se sellainenkin voi olla. En oikein ymmärrä näitä kommentoijia jotka tälalisesta lähtevät venkoilemaan.En myöskään vähättele sähköiskun vaaroja, mutta siitä olen vaakuuttunut että asiallisesti käytettynä vanhasta putkiradiosta koituva vaara on enemmänkin palovaara kuin mitä sähköiskun saamisen vaara siitä on.
Minä en myöskään provoile enkä kirjoita muuta kuin mitä kokenut olen ja mitä tiedän, ei minua kiinnosta sellainen.
Jos oot elektroniikkaharrastaja ni kandee mennä tohon elektroniikkapalstalle, sielä on oikeesti älyllistä keskustelua, niin piirilevy- kuin voimavirtatasollakin. Tällä puolella pyöritään 3v ammattikoulututkinnon varassa ja kun ei mistään mitään tajuta ni huudetaan sähkön vaaroista, oli niitä olemassa tai ei.
Valaistus ja sähkö on läppä, eikä täällä kannata tosissaan mistään kirjoitella ekan kerran ku sanot jotian mitä joku ei tajuu ni lähtee itkupotkuraivaria ja sit oot palstan trolli, tai nyt näköjään mun alteri.
Itse vasta aloitten tätä harrastusta, tai on sitä koko elämä jollain lailla passiivisesti tutkittu.
Nyt tunnistan tän hemmon.
Se tuo tunnilla kokoajan itseään esille hokemalla omia viisauksiaa. Keskittyy omiin juttuihin ja jää opetus kuuntelematta ja yhtäkkiä alkaa opettajan tenttaus juuri opetetuista asioista joita ei hetki sitten kuunnellut..
Me, jotka halutaan opiskella saada hetkenkään rauhaa tältä narsistilta.
Sulla on vanha 0-luokan laite siis, sitä ei saa kytkeä vippaskonsteilla maadoitettuun pistorasiaan tai vaihtaa siihen maadoituskoskettimella olevaa pistoketta
http://www.mattikaki.fi/sahkoturvallisuus/
Minäpä luulen, että aloittajalla on ihan tavallinen akkukäyttöinen trollaattori.
Aivan niin. Yleisvirtavastaanottimen antenniliittimessä on 2750 V kestoiset kondensaattorit rajoittamassa virtaa, jos joku antennia hiplaa. Kai tuosta joku mekkeri voi tällinkin saada. Kertokaapa, mistä tuo 2750 V on keksitty?
Nojoo, aika kivoja oli vastaukset. Kehittelen joskus lisää aloituksia. Ei taida paljon mielikuvitusta vaatia.
No eip'ä ole sinullakan mielikuvitusta, miksi vertat sitä mekkeriin, sehän on on ulkon kuin lijtulauta.,..
Tässä mekkerille:
Mikä on erityissuurjännitelaite?
Älkää muut vastatko vaikka tietäisittekin.
Joku tesla-käämi salee!!1 en oo kyl kuullu tommosta luokkaa ikinä missää… pienoisjännite ja suurjännite vaan… Ei pellin taivuttajan tarvi tietää, kuhan rautalanka taipuu :D
Mutta jos näin sulta alasi ammattilaisena(?) kysyisin oikosulkumoottorin valjastamisesta generaattorikäyttöön joka lienee puhdasta sähkötyötä:
Eli jos teen logiikan niin että annan genulle aina jännitteen notkahtaessa lisää kapasitiivista loistehoa ja kuormitus onkin resistiivistä, tuleeko tästä ns. noidankehä jolloin kapasitiivinen kuorma voi polttaa käämityksen? Eli pitäisikö logiikka rakentaa tarkkailemaan myös vaihe-eroa vai riittääkö tuo jännitetieto?
Entäpä mitenkäs tuo taajuuden säätö omavaraisena loistehontuottajana jolloin taajuus vaihtelee kuormituksen mukaan vaikka pyöritysnopeus olisi vakio, pitkääkö tarkkailla taajuutta ja nostaa kuormituksessa nopeutta?
Ei taida olla tuommoista luokkaa enää olemassakaan kuin erityissuurjännitelaite. Se oli joskus Sähkötarkastuslaitoksen aikaan laite, joka liitettiin verkkojännitteeseen, esim. 220V (ei ole verkkojännitettäkään enää), ja lopputuloksena oli suurjännite, esim. 30 kV. Kuvaputkitelkkari ja röntgenlaitteet ovat esimerkkejä tuommoisista. Noiden rassaamiseen tarvittiin D-lupa. Nykyään ei tarvita sähkötöihin mitään lupaa, urakointioikeus riittää.
Saattaa hyvinkin generaattorin käämi kärähtää, jos aina vain kondensaattoreita lisäät. Käämien resistanssi vaikuttaa hyvinkin paljon. Riittävä määrä kondensaattoreita polttaa käämit aivan varmasti.
Generaattori tarvitsee magnetointivirran kondensaattoreista. Jos kuorma on resistiivinen, niin se ei tarvitse mitään kompensointia. Se, että jännite putoaa kuormitettaessa, on aivan luonnollista. Sarjareaktanssin voi kompensoida lisäämällä kondensaattoreita. Ylikompensointi tietysti nostaa jännitettä, jolloin sarjaresistanssissa syntyvä jännitehäviökin kumoutuu. Jännitetieto ei riitä, tarvitaan myös tieto virrasta, ettei kone kärähdä.
Kun konetta kuormitetaan, niin taajuus putoaa. Kompensointi muuttuu, ja sitä pitää säätää. Jos nopeutta säädetään, niin sitten on taas yksi muuttuja säätöpiirissä. Taitaa jäädä säätö suorittamatta ohjelmoitavalla logiikalla. Joku mikrokontrolleri voisi olla paremminkin paikallaan. Siis semmoinen, jolla hallitaan monen muuttujan kompleksinen käyttäytyminen. Ja nopeasti, eikä jonkin kierrosajan puitteissa. Ja suunnittelija voisi tutustua säätötekniikkaan ja Laplace-muunnokseen.
Suosittelen, että perehdyt aluksi oikosulkumoottorin teoriaan ja selvität itsellesi, mitä varten oikosulkukoneet koestetaan tyhjäkäynti- ja oikosulkukokeella. Sama muuten pätee muuntajiin. Oikosulkumoottorit ovat eräänlaisia muuntajia nekin.
Oho, nyt lens kyl pipo päästä ja pitkälle lenski…
valitsin tietysti oman mielenkiintoni kohteen jota tässä on hiljattain muutenki tutkittu ja tuli aika tiukkaa settiä. oikeastaan en edes huomannu että olikin eri nikki kun tolla palstatrollilla…
Täytyy sanoa että ihan kaikkia kompleksilukuja en ymmärrä, mutta niiltä osin mitä ymmärrän ni ihan oikeeta asiaa tuli. Ei valaistuksen ja sähkön puolella oo tähän asti ollu kun muutama ammattilainen ja nekin on kadonnut nopeasti…
Niin ja kiitokset tosta, noita oon miettinyt kun ajattelin laittaa kaksi epätahtikonetta rinnankytkentään, Luulen että toi taajuuden säätö saa jäädä tekemättä, joku hyvin yksinkertainen ic-piirisysteemi niin että tiputtaa vaan konkkia lisää kun jännite notkuu. Ylivirtasuojaus sulakkeella. (katotaan palaako genu vai koko talo)
Voi viiitttuuu tuota tenavatähtimekkeriä, että osaa olla uuno, miljoona kertaa tyhmempi kuin kukaan muu, tähtikolmiomuunnos ja muuntajan keskipiste, hahahaaaaa.
Ei vaan osaa hypätä järveen, on se niin mulkvisti vatipää.
Ja nyt viel ku kuulutat kaikille että toi safetylast on mun alteri, ni mun asiantuntijana esiintymisellä ei oo enää mitään rajoja :D
Voi että, kyllä nyt porukka repeää työmaalla, olet sinä vatipää sellainen tenavatähti, tähtikolmiomunnos ja muuntajan keskipiste, hahahahaaaa.
sinä et noista tiedä mitään
Esim. Syöttävä nolla jos katkeaa joatain syystä, niin pistorasialle tulee 400 volttia jännitettä ja nollatussa pistorasiassa jännite on myös suojamaa koskettimessa. Älä hyvä mies mene nollailemaan pistorasioita tai yhtään mitään.