Se hellittää otettaan päivä päivältä. Jokainen päivä on kuin astuisi askeleen eteenpäin. Täytyy vain jaksaa. Se helpottaa koko ajan. Monta kertaa, niin monta kertaa kiusasimme toisiamme. Kärsimme molemmat. Tiedän että sinäkin. Ei tehdä sitä enää toisillemme. Rakastan sinua vieläkin, mutta itseäni myös. En tee meille kummallekaan enää pahaa. Se kierre on katkaistu.
Oletko huomannut.
Mukavaa vkoloppua jne.
37345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Joskus se irti päästäminen on vain ainoa vaihtoehto
Niin on.
voi kunpa olisikin noin helppoa :( mitä enemmän yritän päästä eteenpäin ja yli, niin sitä syvemmällä huomaan taas olevani. Tänään on ollut tavallista vaikeampaa, varsinkin nyt illalla iski aivan suunnaton ikävä...:(
Kysy itseltäsi. Mistä tiedän rakastaako hän minua. Tiedät, kun se loppuu. Silloin tiedät sen, mistä olisit tiennyt sen aikaisemmin.
Monimutkaista ja vaikeata, kunpa tietäis .... kun ei tiedä mistään mitään....:(
Joo, kyllä se siitä. Joku päivä heräät ja huomaat elämä on oikeastaan ihan ok. Ilman häntä tai jonkun toisen kanssa. Yllätät itsesi miettimästä, olisitko ikinä tavannut rakastasi, jos et olisi luopunut toimimattomasta suhteesta. Ja silloin sinä ymmärrät viimeistään.
niin vaikeaa ole kysyä toiselta? kysy, se selkeyttää tilannetta.
Mä en pelaa lottoa. En myöskään kysy täällä. Kerron ajatuksiani jollekin.
kertonut tai kysynyt?
Jos ollut jo kauan, ei niin vaan pääse siitä eroon. Erijuttu muut mutta tässä on kyllä jotakin outoa koska tämä on ollut näinkin pitkään siis tunne.
se tunne on ollu? kuukausi, puolivuotta, vai vieläkin pidempään?
Täälläkin on joku, joka ei ole päässyt ikävän tunteesta irti. Vaikka suhde ei edes kovin pitkä ollut, murehdin mennyttä, aina vaan, aikaa jo kulunut...
Tuskastuttaa saman ajatuskehän kiertäminen. Joku uusi ihminen ehkä olisi kiinnostunut mutta en pysty hänen tunteisiinsa vastaamaan. Ihmettelen, milloin tää helpottaa...
Voi sulla vaikea tilanne, tsemppiä sulle.
kiitos, aina tässä jotenkin rämmitään
Kiitos sinulle, en minäkään, vaikka minä olin se, joka sanoi sulle oikeasti kaikki asiat ja sinä minulle näin. Näin hullua kuin se onkin.
Minä toivon sinun olevan onnellinen elämässäsi ja näyttää siltä että olet johdattanut minutkin oikealle tielle. AIka näyttää mitä tässä tapahtuu.
Ehkä halusimme toisiltamme eri asioita, mutta niin sen täytyi olla lopulta. Sen ymmärtää kun katsoo asioita taaksepäin.
Sinä olit fiksu ja tiesit kuitenkin viisaampana, mitä todella tunnet ja mitä toiselta odotat. Jospa suojelitkin minua näin ;)
Jos näin, mä sanoisin että olemme oikealla tiellä. Tunnen sen. Ja suojelen molempia. emme halunneet samoja asioita, sen tiesitkin. Elämä kuljettaa oikeaan suuntaan. Pyristeleekö vastaan vai ukko virran mukana. Mä ajattelin laskea tukilla koskea.
Suojeletko minua sinulta ;)
Sinä ainakin uskallat, jotan onnea yritykseen tukkilaskuun.
Sinä ja minä, kiitos sinulle näistä vuosista.
Ei kestä kiittää.
Kyllä se kiitoksen kestää. Todellakin.
Meneekö tämä naiselle vai miehelle? Kamalaa ajatella, jos jotkut tekevät siis minkäänlaisia päätelmiä tällaisten nimettömän keskustelun perusteella netissä. Se on tosi, no se on monenlaista.. Siinä voi menettää ja tuhota tosi paljon. Tai vaikka sitten vähänkin, mutta kuitenkin.
Nämä viestit ovat ei keneltäkään ei kenellekään. On selvää, että jokainen vastaaja ajattelee viestiä omalta kantiltaan, omaan tilanteeseen ja ehkä joltain itselle tutulta henkilöltä itselle. Pieni promille jos sitäkään vastauksista osuu "oikeaan", eikä voi olettaakaan, että tähänkin aloitukseen vastaisi vain hän, jolle viesti on tarkoitettu ja jos "hän" vastaisikin, ei välttämättä ajattele aloitusta oikean henkilön kirjoittamaksi ja vastaa "väärälle".
Aloitukset ovat tavallaan virikkeitä keskustelun aiheiksi ja vastaukset joko keskustelua aiheesta tai omia heittoja itselle sopivaan tilanteeseen. Vastausten perusteella ei siis pidä "menettää tai tuhota" mitään.
Mutta sanottuna oikealle henkilölle eikä tuntemattomalle nettaajalle. Noin vain vesittää itse kaiken.
Hyvä, kiitos. Pidä myös tämä lupauksesi.
Minähän teen niin. Joka päivä.
Miten vastuun kantaminen näkyy?
Olen miettinyt, että ehkä halusit pitää minut elämässäsi siksi, että saisit voimaa järjestää oman elämäsi haluamaasi tilaan, jossa se nyt on.
En ollut paras mahdollinen tuki, mutta yritystä sinulta ei puuttunut.
Uskon, että mun merkitys sulle ei siis ollut ollenkaan vähäinen jos ottaa huomioon sen mitä sait tällä aikaan.
Joskus tämä ei olisi ollut mahdollista kirjoittaa tätä, mutta kun aikaa kuluu ja tietää ja tuntee itsensä, niin oppii hyväksymään itsensä välittämättä siitä, mitä toinen sanoo tai tekee.Se on aina hyvä. Olen muuten hyvin imarreltu kaikista niistä teoista ja sanoista, joilla olet antanut minun tutustua sinuun.
Olet aivan mahdoton :)
Ei aavistustakaan kuka olet tai ketä esität.
Oho! Noin paljon miinuksia aloittajalle??? Miksi?
Ap:lla järkipuhetta vahvalla tunteella. Miksi roikkua vain siksi, että on ikävä? Onko oikeasti ikävä, vaiko ikävä tunnetta joka oli ja meni ja suhde, jolla ei tulevaisuutta?
tuossa aloituksessa vaan tökkää, jotenkin, enkä jaksa alkaa eritellä tarkemmin.
Aloituksessa tökkää se, että vaikka ap vakuutteleekin joka päivä ottavansa askeleen eteenpäin, niin tosiasiassa hän polkee edelleen paikallaan. Ikävä ei hellitä, pahenee ennemminkin...
Näin sen ainakin minä tulkitsen, nimittäin hiukan samanlaisilla fiiliksillä itsekin tässä.:(
Ja jos on itse ajatunut näitä lukemaan, niin jotenkin tuollaisen vakuuttelun lukeminen ei vaan tunnu kivalta - ei varmaan juuri kenenkään ikävää tuntevan mielestä.
Minusta päinvastoin. On hyvä, että joku/jotkut kirjoittavat myös ponnistuksistaan irtautua ikävästä. Jos vuosikausia riutuu ja roikkuu ikävässään, eikä edes mahdollisuutta suhteeseen, toinen on jo aikaa sitten siirtynyt eteenpäin, on hyvä, että tällä palstalla tulee esille ikävän ruikuttamisen sijasta ajatuksia myös siitä, miten itse päästä elämässä eteenpäin.
empatiakyvyllä varustettu kyllä ymmärtää, miksi keräsi miinuksia.
mitään.
http://www.youtube.com/watch?v=FLLXjJpKyvk&feature=related
Kannan vastuuni päivittäin. Tiedät kyllä miten. Kanna sinäkin vastuu sanoistasi. Niistä jotka päästivät minut vapaaksi. Ne olivat niskalaukaus, armon isku, jonka otin kiitollisena vastaan. Et tule näkemään kasvoiltani mitään. Et tule kuulemaan sanoja, jotka selittäisivät miksi. Hyväksyn. Hyväksy sinäkin.
a? Mihin viittaat sanoilla, jotka päästivät sinut vapaaksi?
Toivon kuitenkin näkeväni kasvosi...
... Otko E?